SAK:n nykyinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen on jäämässä eläkkeelle. Hän jää eläkkeelle n. 62-vuotiaana. Tuomittavaa?
Työnantajajohtajien yleinen eläkelöityminen on tapahtunut n. 60-vuotiaana. Tuomittavaa?
Suomessa johtajat Mannerheimista Kahriin ovat aina johtaneet joukkoja niiden takaa. Muille sälytetään velvollisuudet ja "asioiden vaatimat" maxiimit, itselle otetaan täydet vapaudet poiketa niistä.
Suomeen pitäisi saada asiaan sitoutuneita johtajia, jotka hallitsevat Leadership:in.
Työnantajajohtajien yleinen eläkelöityminen on tapahtunut n. 60-vuotiaana. Tuomittavaa?
Suomessa johtajat Mannerheimista Kahriin ovat aina johtaneet joukkoja niiden takaa. Muille sälytetään velvollisuudet ja "asioiden vaatimat" maxiimit, itselle otetaan täydet vapaudet poiketa niistä.
Suomeen pitäisi saada asiaan sitoutuneita johtajia, jotka hallitsevat Leadership:in.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Missä niitä sitoutuneita sitten olisi,ei ainakaan Suomessa.Rahanahneita pyrkijöitä, mulle vaan kaikki periaatteella olevia.Sopiva ikä eläkkeelle jäädä on 60 v.Sitten kerkiää nauttia vähän aikaa elämästä, ennen kuolo korjaa.Viimeisessä paidassa ei ole taskuja.Siellä on myös erivaluutta.Euroja ei tunneta.
Kun opiskelee kolmikymppiseksi ja sitten pomottaa eri tasoilla kolmekymmentä vuotta niin kait se jo tekee mieli kultaisen kädenpuristuksen saattelemana Espanjan tai Floridan aurinkorannoille golffaamaan. Tai muuten vaan nauttimaan huurteisia rantajuomia. Eläköitymisikä on tällaisen ihmisen kohdalla ainakin hänen omasta mielestään ollut varmaan ihan oikea.
Tavallisen kansalaisen ikähaarukka eläköitymiselle 63-68 vuotta on mielestäni ihan sopiva. Siinä on pelivaraa riittämiin, valitettavasti yritysten työvoimapolitiikka suuntautuu muualle kuin ikääntyvien jaksamiseen ja työssäpitämiseen.
Suuntaus on ollut jo jonkin aikaa se, että vanhemmille työntekijöille näytetään ovea kun sitä vähänkin voidaan perustella ja sitten tarpeen tullen hankitaan halvalla nuorta, usein maahanmuuttajataustaista työvoimaa tilalle vaikka välitysfirmojen kautta.
En osaa sanoa, että suostuisivatko yritykset pitämään vanhempia työntekijöitä palveluksessaan vaikka valtio maksaisi heidän palkkansa kokonaan. Jotain lisätukia ne arvattavasti ovat kuitenkin menettelyllään kerjäämässä, koska osasta vanhempia työntekijöitä työvoimahallinto maksaa firmoille jo nykyisinkin "tapporahaa".
Me ollaan nykyisin niin hyväkuntoisia, että töitä voi hyvin tehdä ainakin 65 vuotiaaksi, mutta helposti myös 68- tai jopa 70-vuotiaaksi.
65-vuoden ylittävä osa olisi tietenkin vapaaehtoinen ja sellainen, joka nostaa eläkettä 70 vuoden jälkeen ihan kunnolla.
Kyse on samalla tietenkin siitä, että työn pitää olla sisällöltään mielekästä, työilmapiirin firmassa kunnossa ja työajan hyvin joustavaa.
Erittäin pohdittava ratkaisu yli 60 vuotiaiden jaksamisen kannalta olisi, jos eläke- ja palkkaratkaisut voisi kytkeä niin, että osa-aikaiseksi siirtyminen laukaisisi osa-aikaeläkkeen, jolloin 60 v. täyttänyt voisi firmansa kanssa sopia, että tekee esim. 60% työajastaan töitä ja on 40% eläkkeellä ja saa ansioikseen 60% palkkaa ja 40% eläkettä.
100% palkkatyötäkään ei kiellettäisi tietenkään, mutta siihen ei pakotettaisi.
-Jäbä
Tämä (jäbän) ehdotus olisi tosihyvä, jos se vain tulisi mahdolliseksi.Näillä tavoin sitä voisi saada ylöspäin, vähitellen.Vähemmän olisi murisijoita.
Meillähän on Suomessa osa-aikaeläke, jonka alikäraja on nyt 57 vuotta, mutta jota ikärajaa olisi sosiaalitipopaketissa sovitun mukaisesti tarkoitus nostaa 60 vuoteen. Tämä on minusta oikein hyvä järjestelmä ja se mahdollistaa joustavan laskun työelämästä eläkkeelle niiden kohdalla, joilla työssäjaksaminen ei ole enää samaa luokkaa kuin nuorempana. Se on minusta myös paljon parempi tapa kuin ns. eläkeputki, missä jäädään pidennetylle työttomyyspäivärahalle moneksi vuodeksi ennen eläkkeelle pääsyä.
Osa-aikaeläke edellyttää työnantajan suostumusta. Tässä kohdin työnantajapuolen tulisi ryhdistäytyä ja jopa markkinoida aktiivisemmin tätä vaihtoehtoa, koska sillä pidetään työntekijä kuitenkin työelämässä mahdollisesti hvyinkin pitkään. Osa-aikaeläkettähän voi jatkaa 63 vuoden jälkeenkin. Osa-aikaeläkkeen ehdot ovat myös työntekijöille hyvät, joten luulisin, ettei silläkään puolella tätä järjstelmää vastusteta.
Mihin perustuu tietosi siitä, että me suomalaiset olisimme nykyisin parempikuntoisia kuin joskus aiemmin. Eliniän pidentyminen ei suinkaan ole mikään merkki hyväkuntoisuuden lisääntymisestä vaan siinä on kyse sairaanhoidon ja lääketieteen voimakkaasta kehittymisestä. Ihmiset eivät kuole sairauksiin niin helposti kuin ennen.
Otan tässä yhteydessä esiin myös yhden eläkekysymyksiin liittyvän asian, joka on tähän saakka nostanut eläkekustannuksia. Kun nimittäin usein käy niin, että puolisoista mies kuolee monta vuotta aikaisemmin kuin nainen, se ei tarkoita, että mieheen kohdistuneet eläkekustannukset loppuisivat siihen. Tätä vaikutusta voimistaa vielä se, että naiset ovat puolisoina usein miehiä nuorempia. Meillä on nimittäin perhe-eläkejärjestelmä, joka ohjaa pienen eläkkeen varassa olevalle puolisille enimmillään puolet vainajan saamasta eläkkeestä. Järjestelmä on hyvä eikä siihen pidä kajota.
Tilanne muuttuu kuitenkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Näistä nimittäin naisilla on yhä enemmän työuraa ja siten myös suurempi eläke. Silloin kun eloon jääneen puolison oma eläke on riittävän suuri, perhe-eläkettä ei makseta. Näin perhe-eläkekulu vähitellen vähenevät ja vähentävät siten osaltaan eläketaakkaa, kun kuolleen eläkkeensaajan eläkettä ei tarvitse enää maksaa niin paljon hänen kuolemansa jälkeen.
Asiaa oli kirjoituksessasi paljon. Hyväkuntoisuus on toki lääkehoidon ja ehkä myös elämäntapojenkin muuttumisen aikaansaamaa, kun keskimääräinen elinikä on pidentynyt aina kahdella vuodella joka kymmenes vuosi. Todellisen hyvän kunnon vaihteluvälin harukka lienee edelleenkin aika iso, ehkä jopa kasvamassa, kun itsestään piittaamattomien joukko ei ole mitenkään loppunut vaikka omasta kunnostaan ennaltaehkäisevästi huolehtivien määrä on kasvanut ja nostaa keskiikää haitarin toisesta päästä.
Me olemme siis terveydentilaltamme hyvin erilaisia, mistä syystä eläkeiän perustason nosto 63 vuodesta 65 vuoteen vaatii varmasti rinnalleen järjestelmän, josta löytyy joustomahdollisuuksia mm. osa-aikaeläkkeen muodossa.
Eläkeputkiakin, mm. osa-aikaeläkkeitä, varmaan tarvitaan jatkossakin, kun näitä putkia ei työvoiman vähetessä enää tarvita henkilöstön saneeraustarkoitukseen, mihin niitä ruvettiin kehittämään jo 70-luvulla.
Osa-aikaeläke on jo tänä päivänä työnantajalle erittäin fiksu tapa panna kokenut väki ajamaan sisään nuorempaa väkeä firman tavoille, mikäli firman johto osaa johtaa ihmisiä pitkäjänteisesti eikä vain taloudellista tulosta kvarttaali kerrallaan.
Nykyinen purnaus eläkeikärajan korottamisesta on minusta hyvin ymmärrettävää siinä mielessä, että huonoa johtamista on liikaa ja ilmapiiri monessa firmassa on huono. Kun työ ei anna tekijälleen muuta kuin rahapalkan ja senkin pienempänä kuin haluttaisi, niin on luonnollista, että töistä halutaan pois, jos vain eläkkeelle suinkin pääsee.
Tämä johta ilman muuta siihen, että hallituksen käynnistämä eläkeuudistus on laaja projekti, johon on todellkin kytkettävä - taas kerran - paljon sellaisia työelämän uudistuselementtejä, jotka aidosti parantavat työssä viihtymistä ja tekevät pidemmät työurat myös henkisesti houkutteleviksi.
Raha yksinään on erittäin huono motivaattori työnteolle. Kyllä työnteolle pitää pystyä osoittamaan muukin tarkoitus ja se on työnantajan tehtävä.
Näin minun mielestäni.
-Jäbä