Jos Kokoomus ja Kepu olisivat ennen vaaleja ilmoittaneet tavoitteikseen
- eläkeiän myöhentämisen 65 vuoteen
- yritysten omistajien perillisten perintöveron poiston varallisuusveron poistamisen jälkeen
- metsänmyyntivoittojen verotuksen puolittamisen
- palkkatulojen verotuksen keventämisen siten, että suurituloiset maksavat vähemmän veroja
- sosiaalietujen verotuksen säilyvän ennallaan ja inflaation syövän niiden otovoimaa (ei edellenkään sidota elinkustannusindeksiin)
- elätulojen verotuksen kiristyvän (veroprogression ansiosta)
- perusturvan jäävän pysyvästi 500 euroon kuukaudessa
Maataloustukiaisten pysyvän (myös laman aikana ennallaan) eli 1.9 miljardissa eurossa vuosittain, josta kansallinen osuus eli Suomen veronmaksajien maksama osuus on 60 %
Elintarvikkeiden hintojen tuntuvaa nousua.
Energiaveron korotusta. Alkoholiveron korotusta jopa kahden kuukauden välein.
Sähkönhinnan suurta nousua huolimatta sähkön maailmanmarkkinahinnan laskusta valtionjohtoisen Fortumin näyttäessä hinnoitteluesimerkkiä.
Kokoomuken tavoitteina on lisäksi se, että energiaverotus ei saa rasittaa tuotantoa eikä vientiteollisuutta. Kuluttajien energiaveroja sensijaan korotetaan tuntuvasti.
Osinkojen verovapaus 5000 euroon asti.
***
Hallitsemattoman talouspolitiikan seurauksia on ennätysmäisen suuri työttömyys, köyhien ja köyhyysrajalla elävien räjähdysmäinen kasvu, leipäjonojen ja asunnottomuuden kasvu, konkurssiaalto...
Ennen vaaleja Kokoomus lupasi toivoa paremmasta.
Tapani Työttömälle - ja kyllä niitä Tapani Työttömiä tulikin kymmeniä tuhansia lisää...
leipäjonoihin?
Siiri Siivoojalle - ei siivoojille mitään luvattukaan - liian pienituloisia.
Olli Opettajan ja Sari Sairaanhoitajan ongelmat ja matalapalkkaisuus odottavat vielä - aikaa parempaa - mutta toivoa aina voipi...
***
Nyt köyhyyden, työttömyyden ja hädän kasvun aikana muistetaan vuoden 1998 NÄLKÄRYHMÄN raporttia. Se on erittäin ajankohtaista tämän päivän puutteen aikana ja leipäjonojen kasvaessa kilpaa työttömyyden kanssa.
Miten SATA-komiteassa haettiin ratkaisuja NÄLKÄRYHMÄN esille tuomiin ongelmiin?
Miten hallitus on toiminut seuraavien yhteiskunnallisten ongelmien poistamiseksi. Poistamisen sijaan ongelmien on annettu kasvaa.
- pitkäaikaistyöttömien kasautuvat työllisyys-, toimeentulo- ja elämänhallintaongelmat
- kouluttamattomien ja syrjäytyneiden nuorten työllisyysongelmat ja mielentrveysongelmat
- pitkittyvän ja periytyvän köyhyyskulttuurin vaarat
- talous- ja muissa vaikeuksissa olevat lapsiperheet
- toimeentulorajoille joutuneiden ylivelkaantuneiden kohtuuton asema
- erityisryhmien, kuten mielenterveysongelmaisten vaikeutuneet elinmahdollsiuudet
- verotuken ja sosiaaliturvan päällekkäisyyksien aiheuttamat vakavat perusturvaongelmat tulo- ja kannustusloukkuineen
- asumisen kalleuden ja asuntojonojen vuoksi kestämättömään asemaan joutuneet
Yhteinen nimittäjä monille noille ongelmille on puutteellinen perusturva.
Eläkeiän myöhentäminen ei ole ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyteen tai nuorisotyöttömyyteen.
Mielenterveysongelmaisten heitteillejätöstä tiedämme järkyttäviä kohtaloita eri puolilta Suomea. Mitään ei tehdä mielenterveysongelmaisten tilanteen parantamieksi - edelleenkään.
Kelan tutkijoiden mukaan perusturvan nostaminen 200 euroa kuukaudessa riittäisi siedettävän elintason saavuttamiseksi ja vaatisi valtion verorahoja noin 400 miljoonaa euroa vuodessa eli saman verran suunnilleen kuin mitä varallisuus- ja perintöveron poistokin.
Kumpi olisi äänestäjien mielestä tärkeämpää toteuttaa perusturvan parantaminen 500 euroasta 700 euroon kuukaudessa vai ökyrikkaiden varallisuus- ja perintöveron poistaminen?
Työnantajien Kela-maksun poistaminen tekee 1,1 miljardin loven sosiaaliturvaan, josta hallitus lähtee purkamaan myöhentämällä eläkeikää.
Vuoden 1998 Nälkäryhmän kannanotossa oli 28 konkreettista toimenpide-esitystä köyhyyden poistamiseksi. Noita ehdotuksia ei nykyinen hallitus ole ottanut kuuleviin korviinsakaan. Köyhyys on kasvanut räjähdysmäisesti yhä uudenlaisten ryhmien joutuessa köyhyysahdinkoon.
Sata-komitean työskentelyyn vedoten hallitus kieltäytyi korjaamasta ahdinkoon joutuneiden asemaa ennen lamaa.
Nyt laman aikana hallitus kieltäytyy lisäämästä miljoonan suomalaisen köyhän ostovoimaa perusturvaa parantamalla. Sensijaan hallitus poistaa työnantajien kela-maksut ja heikentää sosiaaliturvaa.
Kysymys kuuluu: Miksi lisätä niiden ostovoimaa, joilla ostovoimasta ei ole ollut puutetta ennenkään. Eikö pitäisi lisätä niiden ostovoimaa, joilla sitä ei ole, eli miljoonan suomalaisen.
- eläkeiän myöhentämisen 65 vuoteen
- yritysten omistajien perillisten perintöveron poiston varallisuusveron poistamisen jälkeen
- metsänmyyntivoittojen verotuksen puolittamisen
- palkkatulojen verotuksen keventämisen siten, että suurituloiset maksavat vähemmän veroja
- sosiaalietujen verotuksen säilyvän ennallaan ja inflaation syövän niiden otovoimaa (ei edellenkään sidota elinkustannusindeksiin)
- elätulojen verotuksen kiristyvän (veroprogression ansiosta)
- perusturvan jäävän pysyvästi 500 euroon kuukaudessa
Maataloustukiaisten pysyvän (myös laman aikana ennallaan) eli 1.9 miljardissa eurossa vuosittain, josta kansallinen osuus eli Suomen veronmaksajien maksama osuus on 60 %
Elintarvikkeiden hintojen tuntuvaa nousua.
Energiaveron korotusta. Alkoholiveron korotusta jopa kahden kuukauden välein.
Sähkönhinnan suurta nousua huolimatta sähkön maailmanmarkkinahinnan laskusta valtionjohtoisen Fortumin näyttäessä hinnoitteluesimerkkiä.
Kokoomuken tavoitteina on lisäksi se, että energiaverotus ei saa rasittaa tuotantoa eikä vientiteollisuutta. Kuluttajien energiaveroja sensijaan korotetaan tuntuvasti.
Osinkojen verovapaus 5000 euroon asti.
***
Hallitsemattoman talouspolitiikan seurauksia on ennätysmäisen suuri työttömyys, köyhien ja köyhyysrajalla elävien räjähdysmäinen kasvu, leipäjonojen ja asunnottomuuden kasvu, konkurssiaalto...
Ennen vaaleja Kokoomus lupasi toivoa paremmasta.
Tapani Työttömälle - ja kyllä niitä Tapani Työttömiä tulikin kymmeniä tuhansia lisää...
leipäjonoihin?
Siiri Siivoojalle - ei siivoojille mitään luvattukaan - liian pienituloisia.
Olli Opettajan ja Sari Sairaanhoitajan ongelmat ja matalapalkkaisuus odottavat vielä - aikaa parempaa - mutta toivoa aina voipi...
***
Nyt köyhyyden, työttömyyden ja hädän kasvun aikana muistetaan vuoden 1998 NÄLKÄRYHMÄN raporttia. Se on erittäin ajankohtaista tämän päivän puutteen aikana ja leipäjonojen kasvaessa kilpaa työttömyyden kanssa.
Miten SATA-komiteassa haettiin ratkaisuja NÄLKÄRYHMÄN esille tuomiin ongelmiin?
Miten hallitus on toiminut seuraavien yhteiskunnallisten ongelmien poistamiseksi. Poistamisen sijaan ongelmien on annettu kasvaa.
- pitkäaikaistyöttömien kasautuvat työllisyys-, toimeentulo- ja elämänhallintaongelmat
- kouluttamattomien ja syrjäytyneiden nuorten työllisyysongelmat ja mielentrveysongelmat
- pitkittyvän ja periytyvän köyhyyskulttuurin vaarat
- talous- ja muissa vaikeuksissa olevat lapsiperheet
- toimeentulorajoille joutuneiden ylivelkaantuneiden kohtuuton asema
- erityisryhmien, kuten mielenterveysongelmaisten vaikeutuneet elinmahdollsiuudet
- verotuken ja sosiaaliturvan päällekkäisyyksien aiheuttamat vakavat perusturvaongelmat tulo- ja kannustusloukkuineen
- asumisen kalleuden ja asuntojonojen vuoksi kestämättömään asemaan joutuneet
Yhteinen nimittäjä monille noille ongelmille on puutteellinen perusturva.
Eläkeiän myöhentäminen ei ole ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyteen tai nuorisotyöttömyyteen.
Mielenterveysongelmaisten heitteillejätöstä tiedämme järkyttäviä kohtaloita eri puolilta Suomea. Mitään ei tehdä mielenterveysongelmaisten tilanteen parantamieksi - edelleenkään.
Kelan tutkijoiden mukaan perusturvan nostaminen 200 euroa kuukaudessa riittäisi siedettävän elintason saavuttamiseksi ja vaatisi valtion verorahoja noin 400 miljoonaa euroa vuodessa eli saman verran suunnilleen kuin mitä varallisuus- ja perintöveron poistokin.
Kumpi olisi äänestäjien mielestä tärkeämpää toteuttaa perusturvan parantaminen 500 euroasta 700 euroon kuukaudessa vai ökyrikkaiden varallisuus- ja perintöveron poistaminen?
Työnantajien Kela-maksun poistaminen tekee 1,1 miljardin loven sosiaaliturvaan, josta hallitus lähtee purkamaan myöhentämällä eläkeikää.
Vuoden 1998 Nälkäryhmän kannanotossa oli 28 konkreettista toimenpide-esitystä köyhyyden poistamiseksi. Noita ehdotuksia ei nykyinen hallitus ole ottanut kuuleviin korviinsakaan. Köyhyys on kasvanut räjähdysmäisesti yhä uudenlaisten ryhmien joutuessa köyhyysahdinkoon.
Sata-komitean työskentelyyn vedoten hallitus kieltäytyi korjaamasta ahdinkoon joutuneiden asemaa ennen lamaa.
Nyt laman aikana hallitus kieltäytyy lisäämästä miljoonan suomalaisen köyhän ostovoimaa perusturvaa parantamalla. Sensijaan hallitus poistaa työnantajien kela-maksut ja heikentää sosiaaliturvaa.
Kysymys kuuluu: Miksi lisätä niiden ostovoimaa, joilla ostovoimasta ei ole ollut puutetta ennenkään. Eikö pitäisi lisätä niiden ostovoimaa, joilla sitä ei ole, eli miljoonan suomalaisen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
perusturvan noston.
Voima 1/2009;
"Perusturvan saamista säälliselle tasolle vastustaa Sata-komiteassa kokoomushenkinen joukko, jonka kärjessä ratsastaa TV-uutisista tuttu Veronmaksajien Teemu Lehtinen. Myös valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki on poteroitunut puolustusasemiin: köyhiin ei pidä tuhlata valtionrahoja. Perusturvaa vastustavat tehokkaasti myös kokoomuksen edustajat valtiosihteeri Ilkka Oksala ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Lasse Laatunen."
Perusturvan kohennukselle löytyy kokoomuslaisia enemmän ymmärtäjiä niin elinkeinoelämän huipulta ja tutkimuslaitokselta kuin myös Suomen yrittäjistä. Niin pääoma, vuorineuvokset ja yrittäjät näyttävät ymmärtävän, että pienipalkkaisen ahdingosta ei hyödy kukaan. Ei edes valtio.
Sen sijaan "Keskiluokan" etuja edistävä kokoomus haluaa pitää hajurakoa köyhiin. Näyttää siltä, että suomalainen oikeisto ei keskustele keskenään ollenkaan."