Olemme oppineet ymmärtämään esivaltaa ja tulkitsemaan viestejä.
Poliitikot lähettävät meille viestejä suoraan, peitellysti ja hyvinkin herkkä vivahteisesti.
Vanhastaan olemme osanneet tulkita kansalaisiana yleisen olotilan, mielentilan, ehkä jotakin tulevaa ja viileät sekä lämpimät suhteet eri suuntiin.
Ajan hengen mukainen opetus kuuluu hiljaisena äänenä sisällämme, "kuinka meidän tulisi ajatella?"
Onhan helpompaa olla jos ei tee väärin ja toimii lain ja käskyjen mukaan.
Työtä on helpompi tehdä jos myötäilee ja yrittää olla mieliksi.
On aivan oikein ettemme enää polta, juo tai urheilemme terveydeksemme.
Emme puhu pahaa toisesta ja ymmärrämme jos meille sanotaan että maa on taantuman kourissa.
Viellä senkin ymmärrämme jos puoluesta pitää valita se oikeudenmukaisempi ja poliitikosta se paras.
Mihin loppuu ymmärtäminen, yhteiskunnallinen elämä ja sen kanssa eläminen?
Kansalaisena on koiteltu ja tehty työtä ja rakennettu tulevaisuutta, annettu veroihin ja maksuihin rahaa jotta toiset saisivat hyvän lähdön elämään.
Lähi auttamista on harrastettu ja omillaan on oltu.
Mutta miten tulisi suhtautua työttömyyteen, tukien leikkaamiseen, epäonneen ja sairauteen.
Kun itse odotamme yhteiskunnalta nyt apua voimme todeta että joudummekin tekemään lisää töitä pienemmällä palkalla, pitempään ja viimeisetkin rahamme vievät ikääntyminen ja nousevat hinnat.
Luulimme että tässä on kaikki, vaan kokoajan saamme tietoomme uusia ja uusia elämää vaikeuttavia ja vaikeita asioita.
Miten näihin voisi tai täytyisi suhtautua, kun entiset ohjeet puuttuvat ja olemme ajautumassa kauas valtion ja politiikan myötäily kurssilta?
Poliitikot lähettävät meille viestejä suoraan, peitellysti ja hyvinkin herkkä vivahteisesti.
Vanhastaan olemme osanneet tulkita kansalaisiana yleisen olotilan, mielentilan, ehkä jotakin tulevaa ja viileät sekä lämpimät suhteet eri suuntiin.
Ajan hengen mukainen opetus kuuluu hiljaisena äänenä sisällämme, "kuinka meidän tulisi ajatella?"
Onhan helpompaa olla jos ei tee väärin ja toimii lain ja käskyjen mukaan.
Työtä on helpompi tehdä jos myötäilee ja yrittää olla mieliksi.
On aivan oikein ettemme enää polta, juo tai urheilemme terveydeksemme.
Emme puhu pahaa toisesta ja ymmärrämme jos meille sanotaan että maa on taantuman kourissa.
Viellä senkin ymmärrämme jos puoluesta pitää valita se oikeudenmukaisempi ja poliitikosta se paras.
Mihin loppuu ymmärtäminen, yhteiskunnallinen elämä ja sen kanssa eläminen?
Kansalaisena on koiteltu ja tehty työtä ja rakennettu tulevaisuutta, annettu veroihin ja maksuihin rahaa jotta toiset saisivat hyvän lähdön elämään.
Lähi auttamista on harrastettu ja omillaan on oltu.
Mutta miten tulisi suhtautua työttömyyteen, tukien leikkaamiseen, epäonneen ja sairauteen.
Kun itse odotamme yhteiskunnalta nyt apua voimme todeta että joudummekin tekemään lisää töitä pienemmällä palkalla, pitempään ja viimeisetkin rahamme vievät ikääntyminen ja nousevat hinnat.
Luulimme että tässä on kaikki, vaan kokoajan saamme tietoomme uusia ja uusia elämää vaikeuttavia ja vaikeita asioita.
Miten näihin voisi tai täytyisi suhtautua, kun entiset ohjeet puuttuvat ja olemme ajautumassa kauas valtion ja politiikan myötäily kurssilta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuntuu, että terve maalaisjärki on hukattu oravanpyörän rattaisiin.
Miksi ei verotulot riitä, miksi pannaan maksajiksi vanhukset ja yhteiskunnan heikoimmat?
Eikö yritys, joka ei kykene maksamaan palkkoja ole elinkelvoton ja turha?
Jos työntekijä tekee orjatyötä nimellisellä palkalla, eihän niitä verotulojakaan kerry.
Menkööt verotettavaan työhön pomot ja kannattamattomien firmojen pyörittäjät, päästäkööt eläkkeelle kunniallista työtä tehneet
eläkeikäiset.
Oikeudenmukaisuus on haudattu.
Tukiaisia ja avustuksia saavat kaikki, ei vähiten yritykset ja maajussit, kuitenkin yksi yhteiskunnasta syrjäytetty toimeentulotukea tarvitseva ryhmä
joutuu kantamaan "sossupummi" häpeän ja syyllistämisen.
Aitoa ihmisarvoa ei enää ole, kaikki keinot rahan haalimiseksi ovat sallittuja ja se ainoa ihmisarvon mitta tuntuu olevakin rahanansaitsemiskyky.
Mutta myötäillään...myötäillään...