Olen 16v ja vanhempani erosi viime jouluna.Äitillä oli uusi mies. Äiti ja iskä joi melkein aina silloin kun olivat yhdessä (17v), mutta putkia ei ollut silloin nii paljoa kuin nyt. Äiti seurustelee yhden miehen kanssa, joka on hänen mielestään niin ihana jne. Sanoi että nyt loppuu juominen kun löysin näin ihanan miehen joka tosissaan välittää minusta. Mutta nyt, äiti ei ole ollenkaan kotona, vaan on miehen perheen luona ja juo. Lupaa tulla kotiin muttei tule, koska on kännissä tai joko liian krapulassa. Itse en edes suostu menemään ko. kotiin, koska jos ihan alussa (tammikuussa) tehtiin selväksi miehen lapsien kautta, etten ole tervetullut sinne.
Sain äitin mukaan kanssani johonki ihmeen terapeutille, mutta siellä hän aina vertaa itseään nykyisen miehensä entiseen vaimoon, joka oli pahempi alkoholisti kuin hän. Ja sanoo ettei hänellä ole ongelmaa, ainakaan sellaista mikä tarvitsisi lääkitystä tai muutakaan hoitoa. Hän voi kuulemma itse määrätä juomisiaan. Nyt viime perjantaina äiti sanoi että josko meillä alkaisi mennä nyt paremmin kun hän ei juo..ainakaan niin paljoa.Sanoi vielä että ole ihan rauhassa,ei ole mitään mistä kannattaisi huolestua..
Nyt on tiistai, eikä äiti ole vieläkään tullu kotiin perjantai reissultaan..On laittanut vain viestiä että on humalassa eikä pääse kotiin. Miksi pitää valehdella? Kun sanon etten voi enää uskoa sua, niin haukutaan minut yrittämättömäksi ja kamalaksi itsetunnon laskijaksi! En ymmärrä. Jos 10v olen sitä samaa kuunnellut ni en vain jaksa enää luottaa. Eniten se pelottaa että äitin terveys ei kestä. Ja että hän masentuu.
Mikään ei enää ole normaalia. Eihän äiti ole kotona ollenkaan. Sanoo vain että mitä sillä on väliä, onhan sulla toi poikakaveris siinä. Mut entä jos sitä ei olisikaan ? En isänkään luokse halua mennä asumaan,koska siitä ei mitään tulisi. Tullaan me hyvin toimeen jos vain nähdään,mutta ei muuten. Kamalaa valitusta tämäki..no,sainpa purettua edes vähän,ku ei niistä kallonkutistajista mitään apua ole.
Sain äitin mukaan kanssani johonki ihmeen terapeutille, mutta siellä hän aina vertaa itseään nykyisen miehensä entiseen vaimoon, joka oli pahempi alkoholisti kuin hän. Ja sanoo ettei hänellä ole ongelmaa, ainakaan sellaista mikä tarvitsisi lääkitystä tai muutakaan hoitoa. Hän voi kuulemma itse määrätä juomisiaan. Nyt viime perjantaina äiti sanoi että josko meillä alkaisi mennä nyt paremmin kun hän ei juo..ainakaan niin paljoa.Sanoi vielä että ole ihan rauhassa,ei ole mitään mistä kannattaisi huolestua..
Nyt on tiistai, eikä äiti ole vieläkään tullu kotiin perjantai reissultaan..On laittanut vain viestiä että on humalassa eikä pääse kotiin. Miksi pitää valehdella? Kun sanon etten voi enää uskoa sua, niin haukutaan minut yrittämättömäksi ja kamalaksi itsetunnon laskijaksi! En ymmärrä. Jos 10v olen sitä samaa kuunnellut ni en vain jaksa enää luottaa. Eniten se pelottaa että äitin terveys ei kestä. Ja että hän masentuu.
Mikään ei enää ole normaalia. Eihän äiti ole kotona ollenkaan. Sanoo vain että mitä sillä on väliä, onhan sulla toi poikakaveris siinä. Mut entä jos sitä ei olisikaan ? En isänkään luokse halua mennä asumaan,koska siitä ei mitään tulisi. Tullaan me hyvin toimeen jos vain nähdään,mutta ei muuten. Kamalaa valitusta tämäki..no,sainpa purettua edes vähän,ku ei niistä kallonkutistajista mitään apua ole.
Vastaukset 11
Vanhimmat
minäkin elänyt koko ikäni siihensaakka kun isäni kuoli 6 v. sitten.
Nyt edelleenkin elän läheisriippuvana sellaisessa tilanteessa kun meillä on kasvattilapsi ja hänen äiti juo aivan saman tapaisesti kuin äitisikin. Se vaikuttaa niin paljon meidän koko perheen elämään juuri kuten mainitsit ne valheet jotka ovat niin ...turhia.
Miksi niitä sanoisi, ne ovat heidän toive ajatuksia olla ja elää kuten muutkin. Mutta sitten ei ole kanttia kieltäytyä viinasta kun sitä koko kroppa ja sielu huutaa.
Riippuvuus on itse hankittu "sairaus" ei sitä tule mistään riippuvaksi jos ei anna siihen mahdollisuutta.
Uskon että sinun pitää hakea tukea AL-Anon ryhmästä ja on olemassa joillakin paikkakunnilla myös nuorille oma ryhmä koska se on hiukan eri mitä aikuisten ryhmä mutta kyllä saat hyvää tukea myös AL-Anosta. Soita ja kysy neuvoja.
Minä itse käyn siellä edelleen ja on todella hyvä saada kannustusta ja uskoa tulevaisuuteen.
Hae oma asunto kyllä sinä saat apua Sosiaalista että tulet hyvin toimeen yksinkin. Et sinä mitään äidillesi voi sinun on ajateltava omaa elämääsi ja elettävä vain itsesi hyvin vointiin suunnaten. Äiti ja Isä ovat sinulle rakkaita mutta mitä sanot siihen jatkoksi on sinun päätettavissä.
Olet vahva nuori tyttö ja uskon sinuun että selviät elämässäsi hyvin.
AA:n auttavasta puhelimesta 09 750 200 saat tietää milloin Al-Anon ryhmät kokoontuvat. Käy myös tsekkaamassa Al-Anonin kotisivut. www.al-anon.fi Lähde rohkeasti hakemaan itsellesi apua.
Kiitos teille. Aina välillä yritän unohtaa äitin, mut ei se niin helppoa ole.
Ja muuten, sanoit että muuta omaan asuntoon? Ei äiti anna muuttaa.. Vaikka itse asuu 80%sti sen miehen luona? Mut aina pitää yrittää jatkaa :)
kysyä sitä äidiltäsi. Sinulla on lasten suojeluviranomaiset jotka auttavat sinua. Olen ollut monen lapsen apuna kun on muuttaneet pois juuri sinun laisesta kodista omaan asuntoon. Kerrot vaan rehellisesti koko elämän tilanteesi niin lastensuojelulaki jo määrää että olet avun tarpeessa. Sinun ei tarvitse unohtaa äitiäsi mutta ei myöskään sinun pidä elää hänen ehdoillaan. Olet liian arvokas saamaan tuollaisen kohyelun äidiltäsi.
Anna äitisi selviytyä ilman sinun edesauttamista hänen juomiseen. Tee oma päätös ja heti tänään hakemaan apua. Sitten varmasti jaksat hymyillä aivan oikeasti kun olet saanut oman elämäsi järjestykseen. Äitisi tulee uhkaamaan sinua kaikin tavoin etkä sinä kuitenkaan voi äitisi juomista lopettaa jos vaikka jäät siihen kotiisi kärsimään ja kitumaan. Hoida itseäsi.
En haluu et sossut syynää mun tekemisii koko nuoruuteni.Ja jos se joku on, niin se on äiti joka saa muuttaa tästä kodista,koska jo pääsääntösesti asuu muualla. Kuukausi sitten muutettii tänne ja tästä en lähe pois, ainakaan äitin takia. Jättäis minut rauhaan valheiltaan ni kaikilla ois parempi olla. Ei sillä ole täällä enää mitään. Sen elämä on nykyään vain siinä miehessä ja sen perheessä. Eikä vieläkään kuulu äitistä mitään,ei edes viestiä.
mielestäni se tyypillinenn ongelma perheen vääristynytkuva "sossuista". Ei "sossut" sinua kyttää jos siihen ei ole aihetta.Mutta he ovat velvollisia auttamaan ja myös seuraamaan sinua jos sinulla on ongelmia.
Minun perhettäni on "sossut" syynänneet jo monta vuotta mutta ei minkään ongelman vuoksi vaan hyvän yhteistyön merkeissä. Enkä voi sanoa mitään pahaa heistä viranomaisina. Olemme ottaneet huostaan juuri sellaisesta ongelmaperheestä lapsen jolla ei ollut minkäänlaista tulevaisuutta oman äidin luona.
Mielestäni sinun pitäisi tehdä oma vuokrasopimus sinun asunnostasi että olet se joka määrät kodissasi.
Siinä olet oikeassa tykkään myös että äitisi on se joka lähtee ja antaa sinun olla kotonasi rauhassa.
Äitisi "valheet" niin tiedät varmasti mihin voit luottaa, sehän meillä läheisriippuvilla on hyvin kehittynyt tunne pohjainen herkkä viestin tulkkaus taito.
Meitä todella ei helposti petetä valheellisilla selityksillä ja lupauksilla jotka tiedostamme jo ennen kuin alkoholisti on edes itse tilanteen tiedostanut.
Ole itsellesi rehellinen ja älä sorru omaan sääliin. Oletko tietoinen että alkoholismi voi olla periytyvää. Sen estät itse tavalla että et rupea juomaan ollenkaan sillä elämä on todella elämisen arvoinen ilman viinaa.
Siihen houkuttelijoita kyllä löytyy ja osaavat sen taidon että nuori helposti sitten siihen heikkouteen sortuu kokeilemaan sitä luvattua ihanuutta.
Itse asun 18-vuotiaan poikani kanssa ja olen myös paljon pois kotoa uuden miesystäväni luona. Alkoholi ei tosin ole mukana kuvioissa. Olen ajatellut, että poikani nauttii saadessaan olla rauhassa yksin kotona. Olen myös sanonut hänelle, että soittaa heti, jos tarvitsee jotain. Ei yleensä soita (muuta kuin, jos tarvitsee rahaa). Nyt sait minut miettimään, että ehkä hänkin kärsii siitä, että olen niin vähän kotona, muttei puhu siitä.
Yritä jutella vielä äitisi kanssa. Ehkä hänkin luulee, että nautit saadessasi olla rauhassa kotona ??
olenkin jutellut. Hänkin luuli alussa että nautin saadessani olla yksin, tai poikakaverini kanssa. Olihan se ekat pari kk ihan ok, mutta ku ei nykyään edes soiteta ja kysytä miten menee tai mitä teen. Ennen (silloin isä ja äiti oli vielä yhessä) soiteltiin koko aika ja jos arvasivat että olin vaikka kavereiden kanssa ottamassa tms. niin heti piti mennä kotiin ja rangaistus tuli. Enää äitiä ei kiinnosta kenen kanssa liikun,mitä teen, oonko kotona vai en. Sanoo että mun pitää irtautua vanhemmista ja itsenäistyä. Tottahan se on, mutta miksi kaikki juuri silloin ku tuli ero (mikä ei ollut mulle loppujenlopuksi mikään maailman helpoin asia,vaikka äiti niin on käsittänyt.Koskaan ei mun tunteita ole kysytty.) ja kiinnostus on vain uudessa miehessä hänen perheessään? Eihän siinä mitään jos meillä olisi ns.normaali perhe, arvot ja juomiset kohdallaan yms. Vaikka tulenkin toimeen yksin, ei se tarkota sitä että äitin ei tarvitsisi huolehtia perääni,koska muuttaa en kuitenkaan saa pois ? Ja kun hän tulee kotiin, valittaa vain että taas on niin sotkuista jne. Ei sitä jaksa itsekään panostaa mihinkään ku huomaan että ei maailmassa lupauksilla ole väliä.
Vaikuttaa siltä, että äitisi on tosi itsekäs, jos on jättänyt sinut ihan oman onnesi nojaan kipeän avioeron jälkeen. Hae ihan oikeasti apua niinkuin tuossa ylempänä on neuvottu. Et sinä todellakaan 16-vuotiaana jaksa selviytyä yksin.
ole itsekäs vaan hän on sairastunut alkoholismiin. Alkoholistin valat ja lupaukset ovat katteettomia,koska hän ei itse enään määrää tekemisistään vaan kuningas alkoholi.Niin kuin sinua on neuvottu, hae todellakin itsellesi apua ensin vaikka sossusta ja sen jälkeen Al-anonista uskon, että sieltä löytyy pisemmän päälle paras apu.Äitiäsi ei voi kukaan auttaa ellei hän itse halua ottaa vastuuta elämästään. Alkoholismi sairauden luonteeseen kuuluu kieltää kaikki ongelmat ja syyt ovat aina muissa tai olosuhteissa.Alkoholismi on koko perheen sairaus ja sinun on ennenkaikkea ajateltava itseäsi.Sitä mieltä minä itse olen alkoholismin kokeneena.
Äitisi on jättänyt sinut liian nuorena yksin.
Toisaalta alkoholistin kanssa eläminen ei ole
herkkua, kaikkine lupauksineen ja muineen.
Onko sinulla sukulaisia, jotka ottaisivat sinut
hoiviinsa, tulisivat auttamaan ja joiden kanssa
voisit keskustella asiasta. Juomistaan äitisi
ei varmaan ensitilassa tule lopettamaan.