EU:lle rakennetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi omaa armeijaa. Suomen kannalta tärkeintä ei ole millä tavalla euroarmeija muodostetaan. Onnettominta on, että jos Suomi liittoutuu sotilaallisesti myös käytännössä, olemme tulevaisuudessa mukana kaikissa suurvaltaristiriidoissa, joissa EU on yhtenä osapuolena.
Turvallisuuspolitiikkaa ei pidä rakentaa "hyvän sään" olosuhteiden perusteella. On otettava huomioon myös kaikkein huonoimmat kuviteltavissa olevat vaihtoehdot. Kun näin tehdään, on helppo huomata, ettei sotilaallinen liittoutuminen ole maamme ja kansamme kannalta viisasta.Kun sotilasliitto on joutunut tai joutumassa aseelliseen konfliktiin tai sotaan, siinä ei ole hyvä olla. Sivuun "jääminen" on silloin pelastus.
Puolueettomuus ei ole vanhentunut turvallisuuspolitiikan perustana. Muuttuvassa maailmassa se olisi paras turva maallemme. Puolueeton Suomi voisi parhaiten ja halvimmalla huolehtia maamme ja kansamme turvallisuudesta sekä toimia samalla aktiivisena sovittelijana maailman kriiseissä.
Turvallisuuspolitiikkaa ei pidä rakentaa "hyvän sään" olosuhteiden perusteella. On otettava huomioon myös kaikkein huonoimmat kuviteltavissa olevat vaihtoehdot. Kun näin tehdään, on helppo huomata, ettei sotilaallinen liittoutuminen ole maamme ja kansamme kannalta viisasta.Kun sotilasliitto on joutunut tai joutumassa aseelliseen konfliktiin tai sotaan, siinä ei ole hyvä olla. Sivuun "jääminen" on silloin pelastus.
Puolueettomuus ei ole vanhentunut turvallisuuspolitiikan perustana. Muuttuvassa maailmassa se olisi paras turva maallemme. Puolueeton Suomi voisi parhaiten ja halvimmalla huolehtia maamme ja kansamme turvallisuudesta sekä toimia samalla aktiivisena sovittelijana maailman kriiseissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen ei tarvitse tinkiä pätkääkään puolueettomuudestaan ja "sovittelukyvyistään" (jotka aina perustuvat jonkun henkilökohtaisiin diplomatiataitoihin - ilman totaalitääristä kansan panosta!)
1939 olimme yksin. Eikä se saatanan puolueettomuus mitään silloin auttanut.
Nyt meillä on tulossa turvallisuusuhkia vastaan mahdollisuus pyytää ja saadakin sotilaallista apua.
Se sitoo myös niitä Länsi-Euroopan vellihousumaita, jotka 1939 uskaltaneet kuin pitää päätään pensaassa vaikka Suomesta apua pyydettiin.
a) jokaisella sopimusmaalla on turvallisuusuhan edessä OIKEUS pyytää apua liittolaisilta.
b) jokaisella sopimusmaalla pyydettässä MAHDOLLISUUS antaa apua sitä pyytävälle liittolaiselleen.
TÄMÄ on se linja, mitä Suomessa ajetaan.
t:jarmo
Ai niin, ja kriisien sattuessa diplomatiaa voi olla vaikka siinä, että jää ulos tuosta apua pyytävän koalitiosta ja sillä pääsee sovittelemaan. Ei tää mikään mörkö ole.