"Nokia ei ota yhtään kesätyöntekijää - myös muu teollisuus säästökuurille!
Teollisuuden yritykset vähentävät kesätyöpaikkojaan tuntuvasti heikon taloustilanteen takia. Esimerkiksi matkapuhelinvalmistaja Nokia ei ota yhtään kesätyöntekijää. Paperiteollisuudessa kesätyötilannetta kuvataan puolestaan historian huonoimmaksi".
Ja samahan on tilanne kaikissa niissä yrityksissä, jotka ovat lomauttaneet työväkeänsä tai irtisanoneet. Ei kesätyöntekijöitä.
Tämän pitäisi olla hallituksen, EK:n ja työnantajien yhtenä huolenaiheena. (Millä työtön opiskelija elää kesäajan, mistä työelämäharjoittelupaikka?)
Samalla nyt valmistuvat nuoret työllistyvät erittäin huonosti, työhaluista huolimatta.
Voi mennä vuosia, ennenkuin eläkekarttuma alka
syntyä täältä alkupäästä.
Työllistymisen tarpeessa on myös valtava määrä ihmisiä, joille työtä ei vaan ole tarjolla.
Tässä sitä ei auta eläkeiän nostoaikeet, ei ammattitaito, koulutus tai poliittinen hurmoskaan.
MITÄ HALLITUS PYSTYY TEKEMÄÄN/ON TEHNYT TYÖLLISYYDEN PARANTUMISEKSI VAI KULUUKO AIKAA NYT VAIN RIITELYYN?
Teollisuuden yritykset vähentävät kesätyöpaikkojaan tuntuvasti heikon taloustilanteen takia. Esimerkiksi matkapuhelinvalmistaja Nokia ei ota yhtään kesätyöntekijää. Paperiteollisuudessa kesätyötilannetta kuvataan puolestaan historian huonoimmaksi".
Ja samahan on tilanne kaikissa niissä yrityksissä, jotka ovat lomauttaneet työväkeänsä tai irtisanoneet. Ei kesätyöntekijöitä.
Tämän pitäisi olla hallituksen, EK:n ja työnantajien yhtenä huolenaiheena. (Millä työtön opiskelija elää kesäajan, mistä työelämäharjoittelupaikka?)
Samalla nyt valmistuvat nuoret työllistyvät erittäin huonosti, työhaluista huolimatta.
Voi mennä vuosia, ennenkuin eläkekarttuma alka
syntyä täältä alkupäästä.
Työllistymisen tarpeessa on myös valtava määrä ihmisiä, joille työtä ei vaan ole tarjolla.
Tässä sitä ei auta eläkeiän nostoaikeet, ei ammattitaito, koulutus tai poliittinen hurmoskaan.
MITÄ HALLITUS PYSTYY TEKEMÄÄN/ON TEHNYT TYÖLLISYYDEN PARANTUMISEKSI VAI KULUUKO AIKAA NYT VAIN RIITELYYN?
Vastaukset 7
Vanhimmat
tarjoavat mielekästä tekemistä kesäksi.
Nurmikkoja pitää leikata. Ja päiväkodin aitaa maalata.
Talkoissa myös yhteishenki tiivistyy.
"HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETIN TUETTAVA VASTAVALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMISTÄ
Yliopistojen tutkintouudistuksen myötä vuoden 2008 aikana valmistui ennätysmäärä maistereita. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja tohtoritutkinnon suorittaneiden työttömien määrä oli marraskuussa 8 400 henkilöä. Tämän lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneita oli runsaasti.
Suomen Ekonomiliitto SEFEn mielestä osa valtion elvytystoimenpiteistä pitää ehdottomasti kohdentaa vastavalmistuneiden työllistämiseen. Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa moni hyvin koulutettu nuori ei päässyt työelämään valmistumisensa jälkeen. Useat heistä jäivät lamaloukkuun, mikä näkyy sarjana määräaikaisia pätkätöitä tai ajautumisena koulutusta vastaamattomiin töihin.
”Jotta 1990-laman virheistä olisi viisastuttu, hallituksen elvytyspaketissa myös vastavalmistuneiden työllistymiselle on varattava merkittävä siivu rahaa”, Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäder vaatii. Fjäder puhui 29.1.2009 Helsingissä avatessaan liiton Kylteripäivät. Tapahtumaan osallistui noin 450 kauppatieteiden opiskelijaa.
Työllistyminen työuran alussa vaikuttaa koko työuraan
Akavan syksyllä 2008 valmistuneen tutkimuksen mukaan koulutusalaa tai -tasoa vastaamattomassa tehtävässä työskentely työuran alkutaipaleella kasvattaa selvästi epätarkoituksenmukaisen työllistymisen riskiä myös myöhemmin työuralla. Toisaalta laadullisesti hyvään työhön heti valmistumisensa jälkeen päässeillä akateemisilla on harvoin ongelmia myöhemminkään työurallaan.
”Me Suomessa pidämme aivan oikeutetusti koulutusta elinehtona maamme kilpailukyvylle. Nyt on syytä varmistaa tämän koulutusinvestoinnin tuottavuus tukemalla vastavalmistuneiden työllistymistä. Muuten on suuri riski, että moni päätyy koulutustaan vastaamattomaan työhön ja valtiovallan koulutusinvestointi valuu suurelta osin hukkaan”, Fjäder muistuttaa.
Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutumassa
”Työllisyysluvut ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Vastavalmistunut ekonomi, insinööri tai maisteri ei löydä yhtä helposti töitä kuin viime vuonna valmistunut opiskelutoverinsa. Uhkana on, että työttömyysluvut kasvavat, ellei valtiovalta välittömästi tartu tähän ongelmaan”, Fjäder korostaa".
Toivotalkoot on pelleilyä ja sellaisille tarkoitettu kun "pappa betalar" ja halutaan yhdessä "heiluttaa häntää". Eihän se ole edes tuottavaa työtä, josta normaalisti maksetaan korvauksena palkkaa.
Monet nuoretkin äänestivät kokoomusta. Tosin he äänestivät sitä mainostoimisto Bobin luomaa kuvaa kokoomuksesta.
Milläs siellä toivotalkoissa elää?Kerro nyt kun oot niin viisas.Kuka maksaa palkan?Millä tälläinen nuori maksaa vuokran.Jossakin se pitää asuakin, kun koulut alkaa syksyllä.Siellä löytyi taas kokkari, jolla pappa betalar.Herää idiootti arkeen.Kaikilla ei isällä ole varaa maksaa.Hyvä se on siellä viisastella toisten huonolla taloudella.
isänmaa voi tehdä hyväksesi.
Kysy mielummin, mitä sinä voit tehdä isänmaan hyväksi.
Eli palvelet parhaiten isänmaata osallistumalla kesällä Toivo-talkoisiin. Kysy mainostoimisto BOBilta tarkemmat tiedot kohteista.
Ei pidä olla aina materialisti. Täytyy ajatella myös yhteistä hyvää, jota voit kasvattaa osallistumalla kesällä Toivo-talkoisiin.
Pätkätyö tuottaa turvattomuutta ja köyhyyttä.
Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, vaan lyhytaikaiset työsuhteet ovat vallinneet pitkään. Nyt voi olla jopa tyytyväinen kun löytää edes pätkätöitä, mutta tarkoitushan ei ole elää valmistumisen jälkeen ja vuosi toisensa jälkeen elää ilman mitään varmempaa tulevaisuutta. Tästä olisi oltava erittäin huolissaan, varsinkin valtiovallan. Ilmainen koulujärjestelmä lienee kustannuksiltaan sen verran kallista, että varmaan tämäkin järjestelmä muutetaan muutaman vuoden päästä maksulliseksi.
Säännöllisen epäsäännöllinen työ aiheuttaa työuraan toistuvia katkoksia. Pätkätyö tuottaa 2000-luvun Suomessa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekä työtätekeviä köyhiä vaikka opiskeluja on takanapäin useita vuosia.
Vakaasta työelämästä ollaan juuri globalisaation myötä siirtymässä uuteen ja ennennäkemättömään epävakauden aikaan ja nuorten työttömyys tulee huomattavasti lisääntymään.
Taloudellinen kyvykkyys muuttuu ja kehittyy
vuosien kuluessa eri elämänvaiheissa ja kuluttajien koulutuksen ja tulojen mukaan.
Epävarmuuden teema kytkeytyy vahvasti työuraan ja
toimeentuloon.
Työsuhteen pysyvyys ja oma toimeentulo ovat merkittäviä epävarmuuden aiheuttajia.
Elämänhallinta näyttäytyy
haasteelliseksi: vakinaisen työuran epätodennäköisyydestä johtuen nuoren elämä
muodostuu epävakaaksi, monimutkaiseksi ja työura hyvin katkonaiseksi. On siksi pyrittävä
jatkuvaan muuttuvien olosuhteiden hallintaan, joustavuuteen ja epävarmuuden sietokyvyn
kasvattamiseen.
Elämänhallinta käsitteet kulkevat käsi kädessä
elämänsuunnittelu-käsitteen kanssa. Elämänsuunnittelu on lukuisten tavoitteiden ja
niiden tavoittelemisen strategioiden monimutkainen verkosto. Elämänsuunnittelu auttaa
tavoittelemaan elämälle asetettuja tavoitteita ja se vähentää yksilöiden epävarmuuden
tunnetta. Tavoitteet rakentuvat sosiaalisesti ja yksilöllisesti ja ne vuorollaan ohjaavat
yksilön toimintaa.
Esimerkiksi perheeseen ja työelämään
liittyvät tavoitteet ovat nuorilla paljon yleisempiä ja ajankohtaisempia kuin vanhemmilla
henkilöillä. Elämänsuunnittelu tapahtuu vaihtelevissa tilanteissa eri-ikäisillä
henkilöillä sillä myös tiettyihin ikäluokkiin kohdistetaan sosiaalisia ja normatiivisia paineita siitä, mikä on kullekin ikäluokalle sopivaa.