Moi!
Eli olen 22 vuotias nainen ja saannut herpeksen eräältä tuttavuudelta joku aika sitten..Nyt olen aika maassa kun tarkemmin on alkanut ajattelemaan...Miten pystyn kertomaan asiasta jollekkin kivalle miehelle..Ja se mua pelottaa että huoliiko kukaan mua enää,saanko perhettä ja löydänkö sen oikean..Haluaisin kuulla toisten kokemuksia että miten miehet ovat reagoinneet kun ovat kuulleet herpeksestä ja miten sen voi kertoa...ja tyrmääkö ne heti, kun saavat tietää mitä kannan ala suunnalla...Mä pidän ulkona käymisestä, mutta nyt en voi ihastua tai rakastua tai en siis salli itseäni siihen, koska hävettää ja ahistaa...:(
Eli olen 22 vuotias nainen ja saannut herpeksen eräältä tuttavuudelta joku aika sitten..Nyt olen aika maassa kun tarkemmin on alkanut ajattelemaan...Miten pystyn kertomaan asiasta jollekkin kivalle miehelle..Ja se mua pelottaa että huoliiko kukaan mua enää,saanko perhettä ja löydänkö sen oikean..Haluaisin kuulla toisten kokemuksia että miten miehet ovat reagoinneet kun ovat kuulleet herpeksestä ja miten sen voi kertoa...ja tyrmääkö ne heti, kun saavat tietää mitä kannan ala suunnalla...Mä pidän ulkona käymisestä, mutta nyt en voi ihastua tai rakastua tai en siis salli itseäni siihen, koska hävettää ja ahistaa...:(
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eläämähän se vaan on. Todellisuus on kuitenkin, että 90 % aikuisväestöstä kantaa tuota virusta, mutta vain pieni murto-osa oireilee..
Ei muuta kuin kerrot vaan sille kivalle miehelle, ja seurailet reaktiota..
Suomen väestöstä n. miljoonalla ihmisellä on herpes eli 20 prosentilla.
Ensimmäinen vastaaja taisi viitata huuliherpesvirukseen - toisaalta, hyvin samantyyppisiä viruksiahan nuo ovat.
En tosin ymmärrä, miksi tuon genitaaliherpesviruksen kantajat aina leimataan ihmiskunnan pohjasakaksi. Meillä jokaisella kun omat pöpömme on, ja herpes ei niistä ole todellakaan pahimmasta päästä! Olkaa ihmiset onnellisia, ettette ole vaikkapa HIV:ta napanneet. Siinä kun on jo kyse jo vähän enemmästä kuin pelkästä viruksesta.
Ja aloittajalle: vaikka netti nyt on pullollaan kaikenlaisia pelottelutarinoita kyseistä virusta koskien, uskon, että ihmiset suhtautuvat reaalimaailmassa huomattavasti ymmärtäväisemmin tällaisiin asioihin - ja jos ihmisestä kovasti välittää, ei tällaisten asioiden pitäisi tulla suhteen riippakiveksi. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin hyvät ihmiset!
surrut tätä jokin aika sitten.
Ja kun herpeksen saa vakisuhteesta tietämättä, että mies (tai nainen) on kantaja, niin kolahtaa pahasti.
Kyselinkin hieman samanlaisesti mm. VAUVA-lehden sivuilla, miten muut taudin saaneet olivat pärjänneet tiedon kanssa ja miten uudet kumppaniehdokkaat olivat asiaan suhtautuneet.
Minäkin luulin ensiksi olevani ihka ainoa tämän ongelmani kanssa, mutta hämmästyttävän monella on herpes. Siis sukupuoliherpes. Unohtamatta, että huuliherpes leviää sukupuolielimiin suuseksin myötä. No - jälkimmäisen sattuessa voi tietenkin olla tyytyväinen siitä, että kasvot eivät ikinä koskaan ollenkaan saa tuota tyhmää rokahtumaa, koska virus uusiutuu vain sinne, minne se on alunperin pesiytynyt.
Mutta silti.
Sain palstalta viitteen muutamasta linkistä, joissa oli mm tietoa, että Suomessa on todellakin n 20-25 %:lla aikuisväestöstä diagnostisoitu 2. luokan herpes-virus (siis ei huuliherpes, joita on tavattoman paljon enemmän!). Ongelmana herpes-viruksen leviämisessä on vain, että se ei oireile todellakaan kaikilla, joten moni oireeton voi siirtää sen kumppanilleen/kumppaneilleen asiasta täydellisen tietämättöminä. Näinpä herpes-viruksen kantajia on tosiasiassa paljon paljon enemmän kuin nuo 20-25 %.
Tämä olikin minulle ainoa lohtu tässä ilkeässä tilanteessa, jossa mieheni väitti väen vänkään olleensa minulle toistakymmentä vuotta uskollinen. HMMMMM.
Sain myös vastauksia kysymykseeni ketjun kirjoittajilta, että vaikka kumppanilla olisikin ollut diagnostisoitu herpes-virus, he eivät itse olleet käyneet testauttamassa itseään, koska kerran ovat täysin oireettomia. Eivätkä olleet myöskään hiiskahtaneet mitään seuraaville kumppaneilleen. Just joo. Ja niinpä virus sitten leviää iloisesti eteenpäin.
No, onhan siinä se hyvä puoli, että tätä menoa meillä kaikilla on herpes eikä sen tartuttaminen enää ole mahdollista.
Itse voin kertoa, että olen kyennyt ensijärkytyksen jälkeen elämään tasapainossa asian kanssa; tosin tietoisuus viruksesta on estänyt minua ryhtymästä yhdenyön tai -illan suhteisiin, vaikka välillä on virtaa jonkun miehen ja minun välillä ollutkin. En ole silti halunut riskeerata tartuttavani tilapäissuhteeseen mitään tauteja.
Sain joskus vuosia sitten ex-tyttöystävältäni herpeksen ja voin sanoo et jos olisin tiennyt et hänellä oli tämä ilkeä virus niin suojausta olisi käytetty alttarille asti..eli kannattaa testauttaa kumppani ennenkuin kumi hommista luovutaan!!!
Minäkin sain herpeksen tietämättäni 15 vuotiaana ensimmäiseltä poikaystävältäni, jolla "ei pitänyt olla" mitään tauteja. Muutama ihana mies on todellakin jättänyt minut kerrottuani asiasta, ja siksi siitä onkin niin vaikea puhua nykyään kenellekkään. Yhden yön jutut olen jättänyt suosiolla väliin. Mutta kuitenkin olen nyt löytänyt miehen rinnalleni jota kyseinen tauti ei haittaa. Joten menkää vaan eteenpäin elämässä, tehkää asioita ja eläkää! Jostain löytyy varmasti ihminen joka oikeasti rakastaa sinua, eikä hylkää sinua tautisi takia.