Älä lue

Tämä tarina sattui joskus vuoden 2003 lopulla jossain päin Etelä-Suomea. Tarinan henkilöt: Seppo (ajoneuvon kuljettaja) ja Repsikka (kokenut ajaja mutta tällä kertaa matkustaja)
Repsikka: Seppo, taidat olla vähän torvi kun noin teet jonoa. Ei se eka auto jonoa tee vaan sinä kun et mene ohi vaan jatkat alinopeudella.
Seppo: Ai pahus. Niinpä taidan olla.
Sillä reissulla Seppo ei ohi päässyt. Vastaantulevaa liikennettä oli sen verran ettei Seppo kehdannut kiilata ohi. Korvat punaisena Seppo vain hiljaa kuunteli Repsikan ajo-ohjeita.
Seuraavana päivänä Seppo ja Repsikka olivat taas liikkeessä. Tällä kertaa eri tieosuudella.
Seppo tuumi itsekseen: Nytpä näytän tuolle.
Seppo täräytti rehvakkaasti edelläajavan hannarin ohi.
Repsikka: Seppo, taidat olla aika torvi kun noin ohitat. Mehän käännytään ihan just 20km päässä. Luuletko voittavasi jotain?
Seppo: Oho. Taisin tehdä taas tyhmästi.Olenpa pönttö. Onneksi olet siinä kokeneena kuskina neuvomassa.
Parivaljakko saapui taajamaan. Ei aikaakaan kun Seppo saapui suojatielle ja pysähtyi suojatien eteen antamaan tietä kaksosrattaita puskevalle, viimeisillään raskaana olevalle naiselle.
Repsikka: Seppo, taidat olla vähän torvi kun noin tukit liikenteen typerästi pysäyttämällä auton keskelle tietä. Kyllä siitä nyt ehtinyt olisi ennen tuota tankkia.
Seppo: Pahus, olinpa taas pässi. Seuraavalla kerralla painan kaasua.
Ei aikaakaan kun saavuttiin keskustan leveämmille kaduille. Kaistojakin oli kaksi yhteen suuntaan. Seppo körötteli matelevaa oikeaa kaistaa, sillä muutaman korttelin päässä oli tarkoitus kääntyä oikealle.
Repsikka: Seppo, taidat olla vähän torvi. Älä nyt tähän jää arpomaan. Ota reilusti vasen kaista ja ohita koko jono. Vasemmalla kaistalla on vähemmän liikennettä.
Seppo: Hups. Taas hölmöilin. Korjaan tilanteen.
Seppo vaihtoi kaistaa melkein takaa kaahavan Corolla DX:n kylkeen.
Repsikka näytti Sepon puolesta keskisormea.
Repsikka: Olisit nyt Seppo, senkin taulapää, edes vilkuttanut pitkiä. Ja laita ne sumuvalot päälle, taivas on vähän pilvessä.
Seppo: No ei ehdi, se ehti vihreillä läpi ja minun pitää pysähtyä, keltainen palaa jo.
Sumuvalot Seppo sentään tajusi laittaa päälle.
Repsikka: Anna palaa vain, vihreän hehkulanka on vielä lämmin.
Seppo teki työtä käskettyä ja oli ajaa kotiin kiirehtivän pikkupojan yli, joka oli vihreillä ylittämässä katua. Seppo sai autonsa juuri ja juuri pysähtymään.
Repsikka: Olisit antanut mennä vaan, kyllä se köyhä kansa väistää.Mutta nyt tarkkana, tuon viereisen kaistan kaveri on selvästi ampaisemassa ja meidän pitää ehtiä sen eteen ennen seuraavia valoja.
Seppo oli valmiina mutta ei mahtanut mitään viereisen kaistan kaverille.
Repsikka: Seppo, senkin torvi, sun piti kiilata sen eteen.
Seppo: Ei mahtanut mitään, sen autossa on varmaan kolme kertaa enemmän kaakkeja kuin mun koslassa.
Repsikka: Helevetin keekoilija. Tuollaisia nuo rikkaat paskiaiset on, elvistelevät hienoilla autoillaan. Ajetaan sen perässä ja mennään naarmuttamaan sen ovet kun se heittää parkkiin.
Seppo: Jos ei kuitenkaan, meidän pitää kääntyä ja se menee suoraan.
Repsikka: No olkoon, jos olet noin nynny.
Seppo kääntyi ja ajoi läheisen huoltamon pihaan.
Seppo: Käyn tankilla ja hakemassa vähän juotavaa, vissyä tai jotain.
Repsikka: Mä tuun messiin.Mutta otan kyllä jotain vahvempaa. Vissy on nynnyille.
Seppo tankkasi auton, parkkeerasi parkkiruutuun ja käveli sisään.
Repsikka: Senkin taukki. Oliko pakko viedä se auto tuonne toiseen hiippakuntaan asti. Mieti nyt vähän, nyt joudutaan kävelemään ainakin ylimääräiset 10m.
Seppo: Helkkari. Taas tuli töpättyä. Ensikerralla ajan oven eteen.
Repsikka: Alat oppia, vaikka hidas oletkin.
Kaverit joivat vielä kahvit.
Kun kaverukset tulivat autolle, Repsikka huomasi pienen lommon kuskin ovessa.
Repsikka: VOI TTU KELE TANA! Mä tapan sen...
Repsikka-parka ei kestänyt enempää vaan sai sydärin ja kuoli siihen paikkaan.
Seppo: Ei sun olisi kannattanut hermostua. Munhan auto tää on ja sitäpaitsi eukko kolhi ton lommon viimeviikolla Marketin parkkiksella roskiksen kulmaan
Repsikka ei enää kuullut mitään.
Siitä lähtien Sepon elämä meni pahasti raiteiltaan, eihän hänellä ollut enää henkilökohtaista opettajaa kertomassa, miten liikenteessä kuuluu toimia.Repsikka ei edes ollut ehtinyt kertomaan Sepolle, minkälaiset renkaat talveksi pitää hankkia. Seppo kun ei sellaisista asioista mitään tiennyt. Vajaaälyiseen tapaansa hän ei piitannut käyttikö kitkoja vai nastoja. Voi Seppo-parkaa.

Mitä tästä opimme? Emme varmasti mitään.