Suomella ei ole ikinä ollut siirtomaita, eikä Suomessa ole harjoitettu orjuutta. Minkä takia Suomen siis pitää ottaa maahanmuuttajia vastaan? Suomalaiset eivät ole tehneet heille mitään, joten emme ole heille mitenkään velkaa.
Suomi ei ole velkaa kehitysmaille
A.M
111027
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Paljonko Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Belgia ja Hollanti antavat bruttokansantuotteestaan ? Nehän rosvosivat maailmaa vuosisatoja !
edes omille , saati vieraille.
Nyt asioita ei voida enää jättää viherpunikkien hoidettavaksi. Ne tekohyvät piirit tuoneet Suomeen tuhansia potentiaalisia terroristeja. Ja ne todella toimivat jos pääsevät vähäänkään valtaan. Paras olisi laittaa ne heti koneeseen ja pois maasta. Me emme koskaan tule saamaan minkäänlaista hyötyä heistä. Afrikkalaisesta tai arabista ei ole työntekijäksi koskaan eikä missään. Näkyyhän kansaluonne heidän omissa maissaan. Jokainen islamilainen maa on kammotavassa kunnossa. Ne tekevät Suomesta jo islamistista maata. Sihen on puututtava ennen kuin on liian myöhäistä. Ellei poliitikot tee sitä, kansa varmuudella tekee. Suomella on perinteitä siinäkin asiassa.
höpötät asiasta josta et ymmärrä juuri mitään, myös Suomi on osallistunut kehitysmaiden kyykyttämiseen, siitä tosin ei isoa äääntä ole pidetty, mutta näin se vaan on.
Lue ja opi.
>Jakso 1979-1991 oli suurten muutosten ja opetusten aikaa Suomen kehitysyhteistyössä.
Jakson lopulla suuntauduttiin vielä yhteen merkittävään uudistukseen. Avun antamista alettiin ehdollistaa tavalla, joka siihenastisessa yhteistyössä olisi tulkittu puuttumiseksi vastaanottajamaan sisäisiin asioihin ja jota olisi sen vuoksi pidetty täysin sopimattomana.
Varhainen maininta uudenlaisesta ehdollistamisesta löytyy 25. maaliskuuta 1985 Kauppalehden julkaisemasta toimittaja Hannu Pesosen jutusta "Pohjoismainen ristiretki". Siinä Pesonen selosti Pohjoismaiden loppusyksyllä 1984 tekemää uudelleenarviota yhteistyöstä Tansanian kanssa.
"Apua sitouduttiin antamaan yhä edelleen, jopa tähänastista enemmän. Sen edellytykset saneltiin kuitenkin hyvin selkeästi: Tansanian on syytä alkaa seurata Kansainvälisen valuuttarahaston edellyttämää talouspolitiikkaa", Pesonen kirjoitti.
Seuraavien vuosien aikana maailmalla ja Suomessa tuli julkisuuteen tietoja yhä useamman kehitysmaan joutumisesta samaan asemaan kuin Tansania 1980-luvun puolivälissä. Ne eivät saisi luottoja, eivätkä kehitysapua, elleivät ne muuta politiikkaansa Kansainvälisen valuuttarahaston vaatiman talouden rakennesopeutusohjelman mukaiseksi.
Suomi toimi asiassa lähes näkymättömästi. Se hyväksyi uuden ehdollistamisen, mutta päättäjät eivät tuoneet kehitysapupolitiikan tärkeätä muutosta oma-aloitteisesti julkiseen keskusteluun. Sen tekivät tahot, joiden mielestä kehitysyhteistyössä ei ole oikein osallistua talouden tervehdyttämiseen heikossa asemassa olevien väestöryhmien kustannuksella. Alkuun rakennesopeutusohjelmat kävivät suorasukaisesti käsiksi köyhien valtioiden muutoinkin vaatimattomiin koulutus- ja sosiaalibudjetteihin.>
http://www.artto.kaapeli.fi/kyo40/osa2
olleen, suomalaisten yritysten tukemista isolta osin.
tähän on tultu:
http://www.pharungyard.com.vn/DetailProduce.aspx?idProduce=18
sitä sanotaan globalisaatioksi, työt saa ne jotka huonoimmin pitää työläisiään, ei työn määrä sinänsä ole noussut.
"Tekijät kumoavat ansiokkaasti sen harhaluulon että ulkomaille luodaan työpaikkoja. Monikansalliset yritykset vähentävät niitä kautta linjan ja siirtävät toisia toisaalle pyrkiessään tunkeutumaan jonkin maan markkinoille ja pyrkiessään madaltamaan palkkoja keskinäisen kilpailun keinoin.
Kapitalismi on alusta alkaen ollut kansainvälistä - ei se koskaan ole ollut sellaista vapailla markkinoilla tapahtuvaa pientuotantoa mitä Adam Smith kuvasi. Itse asiassa hän tuomitsee mitä jyrkimmin nykyisen kaltaiset valtion kanssa yhteen kietoutuneet monopolit. Siirtomaat olivat kansalle ja valtiolle tappiollisia, mutta niitä hankittiin, koska ne olivat mitä tuottoisimpia niistä hyötyneille kapitalisteille.
Englanti suojasi aluksi kauppansa mitä tarkimmin: se ryhtyi ajamaan vapaakauppaa vasta saavutettuaan ehdottoman etulyöntiaseman kilpailijoihinsa nähden. Protektionismia ovat soveltaneet myös Yhdysvallat, Saksa ja Kaakkois-Aasian maat Japanin mallia seuraten. Aasian uusille teollisuusmaille on suotu hyvinvointi - tosin ei 250 miljoonalle köyhälle mutta kuitenkin - esteeksi kommunismin leviämiselle massiivisella USA:n avulla. Niitä tarvittiin myös Japanin markkina-alueeksi. Euroopalle suotiin vaikutuspiiriksi Afrikka ja USA piti Etelä-Amerikan: näin päättivät amerikkalaiset suunnittelijat kuten George Kennan ja Dean Acheson 2. maailmansodan jälkeen kun maailma jaettiin. Nyt ehkä kärsivällisyys on loppunut Aasian suhteen: spekulaattorit realisoivat omistuksiaan. Edessä näyttäisi olevan rekolonisaatio: ainakin länsi tekee kaikkensa hyödyntääkseen nykyistä talouskriisiä tällä tavoin. Sosiaalisista ohjelmista ja julkisista menoista tingitään, niin vaativat IMF ja Maailmanpankki sekä niiden äänitorvena toimivat poliitikot. Nämä instituutiot päästävät lainoillaan rikkaat pälkähästä - köyhät kantavat taakan."
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=92
Siinä on yhä Suomen lippukin mukana ja PhaRung lienee eräs parhaiten onnistunut kehitysprojekti, kun huomioidaan työpaikkojen syntyminen sekä telakan merkitys koko lähiseudulle - ja koko maalle, koska siellä rakennetaan uusia laivoja ulkomaalaisille tilaajillekin.
omakin synnyinmaansa taikka geenittäin,ei oikeusvaltiomme ole asiallista suojella muiden maiden epämääräisyyksiä teoiltaan.Suomessa on omastatakaa jo tarpeeksi epäkiitollista ainesta hoitaakseen.Näitä omia ei toivottuja oltiin lähettämässä Suomen Kuvaqlehden mukaan jo venäjälle siperiaan sotiemme jälkeen mutta Venäläiset totesivat että heillä on omastakintakaa tarpeeksi kyseisiä.Onko sitten näin pienen valtion kuin olemme vikaa jossain kun olemme tuomassa maamme täyteen kyseisensuuntaista ainesta palveltavaksemme.
Taas tuota itsekästä hokemista. Ei vähäosaisempien auttamisessa ole velasta kyse.
Kautta maailman on tapana auttaa lähimmisiä, niin sivistysmaissa kuin köyhemmissäkin, kukin mahdollisuuksiensa mukaan.
Iät ajat meilläkin on pirtinnurkassa ollut tilaa kulkijoille ja kerjäläisille ja mustalaisille. Ja on jotain purtavaakin liiennyt. Koska tämä perinne on hyljätty??
Kyllä on, nimittäin siirtomaavaltioiden kohdalla.
Jossakin itä-Afrikan valtiossa kävi niin, että Ruotsin kehitysavusta muutamia miljoonia olikin talletettu naapurimaahan poliitikkojen tileille.
Siksipä jonkinlaista valvontaa pitää olla, eikä vain antaa rahaa autettavan valtion budjettiin. Suomikin on näin menetellyt !!
Sitä rahankäyttöä ei enää pysty kukaan ulkopuolinen seuraamaan.