Pystykaupat lopetettava
Puun pystykauppa on metsäalan perusvääristymä. Siksi se pitää lopettaa. Tässä perusteluja lopettamisen vaatimuksille.
Pystykauppa ei ole puukauppaa lainkaan vaan metsän vuokrausta. Pystykaupan sopimuksessa ei lue, että myyjä luovuttaa puuta, vaan siellä lukee pienellä, että myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden. Pystykauppa on samaa metsänvuokrausta, jota käytetään Venäjän ja kehitysmaiden metsien hakkuissa.
Pystykauppa on kilpailulain vastaista puun ja korjuupalvelun kytkykauppaa. Pystykaupassa metsäyhtiö myy omaa korjuupalveluaan puukaupan kylkiäisenä piilotetulla hinnalla. Yhtiö perii korjuupalvelun hinnan vähentämällä sen jostakin puun tienvarsihinnasta. Pystykaupan sopimukseen kirjoitetaan vain jäännös, jota nimitetään kantohinnaksi. Tienvarsihintaa ja vähennysten määrää puun myyjä ei tiedä.
Pystykauppa tekee korjuutyön myynnistä metsäyhtiöiden monopolin. Korjuupalvelun markkinoita, joilta puunmyyjät voisivat ostaa korjuutyötä, ei ole lainkaan olemassa.
Pystykaupan tekee perusvääristymäksi se, että se estää yrittämisen ja kilpailun koko metsäalalla. Metsäkoneyrittäjät eivät ole itsenäisiä yrittäjiä, sillä heillä on työsuhteen luonteinen sopimussuhde yhteen metsäyhtiöön. Se seikka, että koneyrittäjä vastaa sosiaalimaksuista ja veroista samoin kuin yrittäjä, ei tee hänestä yrittäjää suhteessa työnantajaan.
Pystykauppa estää yrittämisen myös metsänhoitotöissä. Yrittäjä tarvitsee ympärivuotista työtä ja, kun puunkorjuun talvityötä ei ole tarjolla, ei yrittäminen pelkkien kesätöiden varassa kannata. Metsäalalta siis puuttuvat yrittäjät täydellisesti. Yrittäjien tilalla on kaksi monopolilaitosta, yhtiöiden metsäosastot korjuutyön myyjinä ja metsänhoitoyhdistykset metsänhoitotöiden myyjinä.
Pystykaupat (metsänvuokraus) voidaan lopettaa äärimmäisen yksinkertaisella keinolla. Lopetetaan kytkykauppa eli tehdään erilliset sopimukset puun ja korjuutyön kaupoista. Ensin metsäyhtiö ja puun myyjä tekisivät sopimuksen tienvarteen hinnoitellun puun kaupasta (”hankintakaupasta”) ja sen jälkeen sopimuksen korjuupalvelun kaupasta. Pystykauppojen lopettaminen ei siis lopettaisi metsäyhtiöiden puunkorjuuta, kysymyksessä olisi vain paperilla tapahtuva muutos.
Erillinen korjuupalvelun sopimus avaisi korjuupalvelun markkinat yrittäjille ja kilpailulle. Niillä markkinoilla metsäyhtiöiden puunkorjuu olisi samalla lähtöviivalla yrittäjien ja metsänhoitoyhdistysten tarjoaman korjuupalvelun kanssa.
Mutta ennen muuta metsänvuokrauksen lopettaminen ja siirtyminen oikeaan puukauppaan palauttaisi metsänomistajalle omistajan oikeudet omaan metsäänsä. Metsänomistaja pääsisi harjoittamaan metsätaloutta yrittäjänä.
Puun pystykauppa on metsäalan perusvääristymä. Siksi se pitää lopettaa. Tässä perusteluja lopettamisen vaatimuksille.
Pystykauppa ei ole puukauppaa lainkaan vaan metsän vuokrausta. Pystykaupan sopimuksessa ei lue, että myyjä luovuttaa puuta, vaan siellä lukee pienellä, että myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden. Pystykauppa on samaa metsänvuokrausta, jota käytetään Venäjän ja kehitysmaiden metsien hakkuissa.
Pystykauppa on kilpailulain vastaista puun ja korjuupalvelun kytkykauppaa. Pystykaupassa metsäyhtiö myy omaa korjuupalveluaan puukaupan kylkiäisenä piilotetulla hinnalla. Yhtiö perii korjuupalvelun hinnan vähentämällä sen jostakin puun tienvarsihinnasta. Pystykaupan sopimukseen kirjoitetaan vain jäännös, jota nimitetään kantohinnaksi. Tienvarsihintaa ja vähennysten määrää puun myyjä ei tiedä.
Pystykauppa tekee korjuutyön myynnistä metsäyhtiöiden monopolin. Korjuupalvelun markkinoita, joilta puunmyyjät voisivat ostaa korjuutyötä, ei ole lainkaan olemassa.
Pystykaupan tekee perusvääristymäksi se, että se estää yrittämisen ja kilpailun koko metsäalalla. Metsäkoneyrittäjät eivät ole itsenäisiä yrittäjiä, sillä heillä on työsuhteen luonteinen sopimussuhde yhteen metsäyhtiöön. Se seikka, että koneyrittäjä vastaa sosiaalimaksuista ja veroista samoin kuin yrittäjä, ei tee hänestä yrittäjää suhteessa työnantajaan.
Pystykauppa estää yrittämisen myös metsänhoitotöissä. Yrittäjä tarvitsee ympärivuotista työtä ja, kun puunkorjuun talvityötä ei ole tarjolla, ei yrittäminen pelkkien kesätöiden varassa kannata. Metsäalalta siis puuttuvat yrittäjät täydellisesti. Yrittäjien tilalla on kaksi monopolilaitosta, yhtiöiden metsäosastot korjuutyön myyjinä ja metsänhoitoyhdistykset metsänhoitotöiden myyjinä.
Pystykaupat (metsänvuokraus) voidaan lopettaa äärimmäisen yksinkertaisella keinolla. Lopetetaan kytkykauppa eli tehdään erilliset sopimukset puun ja korjuutyön kaupoista. Ensin metsäyhtiö ja puun myyjä tekisivät sopimuksen tienvarteen hinnoitellun puun kaupasta (”hankintakaupasta”) ja sen jälkeen sopimuksen korjuupalvelun kaupasta. Pystykauppojen lopettaminen ei siis lopettaisi metsäyhtiöiden puunkorjuuta, kysymyksessä olisi vain paperilla tapahtuva muutos.
Erillinen korjuupalvelun sopimus avaisi korjuupalvelun markkinat yrittäjille ja kilpailulle. Niillä markkinoilla metsäyhtiöiden puunkorjuu olisi samalla lähtöviivalla yrittäjien ja metsänhoitoyhdistysten tarjoaman korjuupalvelun kanssa.
Mutta ennen muuta metsänvuokrauksen lopettaminen ja siirtyminen oikeaan puukauppaan palauttaisi metsänomistajalle omistajan oikeudet omaan metsäänsä. Metsänomistaja pääsisi harjoittamaan metsätaloutta yrittäjänä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
monella kaupungilaismetsänomistajilla miettimistä.
eläkkeelle, nehän on olleet tauotta hankkeessa. Ei tuu kauppoja joten sillonhan se pukkaa eläkettä ilman luopumista?