Minkälainen lastentarhanopettajan koulutuksen rakenne on? Onko siinä aluksi approbaturopinnot ja sitten cum laude?missä vaiheessa ne suoritetaan? eka vuoden aikana?
Minua kiinnostaa myös luokanopettajan ja aineenopettajan koulutus,mutta valintapisteet eivät vielä riittäisi luokanopettajan koulutuksen esivalintaan (4.5). Joten jos pääsisin lastentarhanopettajaksi niin voisinko sitten vaihtaa luokanopettajan koulutukseen? Mitä eroa sitten siitä on aineenopettajaksi?
Olisin kiitollinen,jos joku viitsisi vastailla:)
Minua kiinnostaa myös luokanopettajan ja aineenopettajan koulutus,mutta valintapisteet eivät vielä riittäisi luokanopettajan koulutuksen esivalintaan (4.5). Joten jos pääsisin lastentarhanopettajaksi niin voisinko sitten vaihtaa luokanopettajan koulutukseen? Mitä eroa sitten siitä on aineenopettajaksi?
Olisin kiitollinen,jos joku viitsisi vastailla:)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lastentarhan opeista en tiedä mitään.
Luokanope on maisterintutkinto. Tutkinnon rakenteesta en varmasti osaa sanoa mitään. Kts. jonkin yo:n opettajankoulutuslaitoksen/kasvatustieteen opinto-oppaasta.
Aineenope. Maisterintutkinto yliopistossa. Esim. kielen opettaja suorittaa yliopistossa pääaineessa (eli jokin vieras kieli) perus, aine ja syventävät opinnot sekä gradun eli n. 75-100 opintoviikkoa (=approbatur, cum laude, laudatur). Tämän lisäksi laaja sivuaine 35-40 opintoviikkoa, tai kaksi lyhyttä sivuainetta a 20 opintoviikkoa. Tämän lisäksi yleisopintoja ja vapaasti-valittavia opintoja, niin että tutkinto on vähintään 160 opintoviikkoa. Sitten vielä tarvitaan aineenopettajan pedagogiset opinnot (voivat olla esim. noita vapaasti valittavia opintoja) 35 opintoviikkoa.
Opinnot etenevät ymmärtääkseni luokanopeksi opiskelevilla aika koulumaisesti, aivan varma en ole. Aineen opeksi opiskelu on vapaampaa, tai siis erittäin vapaata, perus yo-opiskelua.
Ja vielä: luokanopet opettaa ala-asteella. Aineenopet opettaa lukiossa ja yläasteella. Aineenopelle on työllistymisen kannalta suositeltavaa, että on kaksi opettavaa ainetta, eli siis pääaine (se n. 100 ov:a) ja laaja sivuaine (se. 35-40 ov:a): esim. kaksi kieltä. Ei välttämätöntä, mutta suositeltavaa koska aineenopen virat on usein määritelty niin että open pitää opettaa kahta ainetta.
Lyhyesti vielä: luokanopeksi opiskeleva opiskelee opettajankoulutuslaitoksella, aineenopeksi opiskeleva opiskelee ainelaitoksella (esim. englannin laitoksella). Lastentarhanopeista en tiedä mitään.
...itse opettajuuksiahan hoitavat ihan muut kuin luokanopettajan / aineenopettajan pätevyyden saaneet henkilöt, kuten rehtorin biologiaa vuoden opiskellut veljentytär, kouluavustaja, vammaisen henkilökohtainen avustaja, koulun kesken jättänyt kauppatieteen yo, tuttavat ja sukulaiset jotka tekevät pätkätyönä, halvalla ja usein huonosti. Ei tartte lomia eikä etuja, niinkuin koulutetut.
Ihmetelkööt sitten kansa, Hesarissa sivuillansa, miksi yli oppilaat eivät osaa kir joittaa yhdys sanoja. Ha ha.
Hohhoijaa, kylläpä taas pääsi joku tölväisemään mielestään varsinkin hauskasti epäpäteviä opettajia. Mitäpä jos itse painuisit barrikadeille paremman palkan ja työolojen puolesta, niin ehkäpä päteviä opettajia saataisiin enemmänkin.
Lastentarhaopettajan tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (120 opintoviikkoa) ja sitä opiskellaan kasvatustieteiden laitoksissa ainakin helsingissä, tampereella ja raumalla. Lastentarhanopettaja opiskelee varhaiskasvatusta pääaineenaan ja sivuaineina yleensä esimerkiksi erityispedagogiikkaa tai taidekasvatusta. Lastentarhaopettajasta on mahdollisuus täydentää tutkinto luokanopettajaksi, mutta mahdollisuus on hyvin pieni, koska yrittäjiä on suhteessa jopa vielä enemmän kuin tavallista kautta luokanopettajiksi pyrkiviä. Joten kannattaa siis mieluummin korottaa yo-arvosanoja, olla kouluavustajana ja käydä lukemassa vaikkapa kasvatustieteen apro (15OV) avoimessa yliopistossa, niin eiköhän ne alkupisteet sitten riitä.
Aineenopettajan hommasta sen verran, että riippuu kyllä aineesta aika paljon joudutko kahta ainetta opettamaan lukiossa. Esim. historian opettajat opettavat yleensä pelkkää historiaa (aineen laajuuden ja yleisyyden vuoksi) kun taas maantiedon ja biologian ope on yleensä sama henkilö. Riippuu tietysti koulusta ja sen tavoista. Mutta aineenopettajan pätevyyden saa kyllä ihan 75 opintoviikolla eli syventävillä opinnoilla (Pro gradua ei siis tarvitse olla tehnyt) aineesta.
Toivottavasti auttoi jotakin.
T: Okl:läinen
PS. OKL:ssä on suomen parhaat bileet
Riippuu kyllä hiukan koulun koostakin opettaako esimerkiksi historian opettaja muutakin, koska opettajan virkaan kuuluu tietty tuntimäärä, eikä se ainakaan pienemmissä kouluissa täyty yhdellä aineella. Lukion pätevä opettaja joutuu sen gradun tekemään, koska siihen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ainakin viran pääaineen osalta.
okl-opiskelijalle on jäänyt pappa betalar meiningistä johtuen idealismi-vaihde päälle, sen sijaan yx vaan puhuu asiaa, näinhän se on kun hän kertoi, tosin kärjistetysti mutta kuitenkin. Eikä Yx vaan sen paremmin kuin minunkaan tarvitse barrikadeille lähteä, hän tuskin on opettaja eli mitä hän opettajan palkkoja lähtisi nostamaan, se on opettajien ja opettajien ammattjärjestön tehtävä ja viimekädessä tietenkin valtion tehtävä!!! Sitä paitsi minä opiskelen lääketiedettä joten en aio olla osoittamassa mieltäni opettajien palkkojen puolesta.
Mielipidekirjoituksiakaan eivät osaa kirjoittaa. Surullista jos olet itse käynyt mainitsemasi kaltaista koulua. Ja erinomaisena esimerkkinä toimit kyseisenlaisesta opinahjosta valmistuneesta. Osun varmasti oikeaan myös siinä, kun pahoittelen vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojesi puutetta - koska yksipuoliseksihan se on varmasti koulunkäynti pyristelysi käyneet kahden vammaisen henkilökohtaisen avustajasi kanssa (niin kuin koulusi opettajia mm. kuvasit). Onneksi kouluasi lukuunottamatta opetuksesta vastaavat ammattitaitoiset ja muutoshaluiset opettajat, niin saat tästä lähtien yösi nukuttua rauhassa. Voi sinua poloa. Muista että olet kuitenkin HIEANO ihminen ja varmasti kun puet päällesi uusimmat HM-kuteet niin kyllä ystäviä varmasti ympäriltäsi löytyy, vaikket ihan vielä sanoja yhteen osaa kirjoittaakkaan. Onnea valitsemallesi tielle!
Vai oikein sinä lääketiedettä.. Mä en usko, että opettajat tarvitsevat barrikadeilleen yhtään kaltaistasi ruumiinavauksen tehnyttä.. Opettajilla on mielenkiintoisempaa tekemistä, kuin miettiä lääkitystä oppilaidensa kihomatoihin - likaiset työt jääkööt muille.
Onneksi et ole yleistys tulevista lääkäreistä - ystäväni pitävät keskiarvon positiivisena!
Kesälomalla nähdään! 'ta ta!'
Yleensä opettajien palkat kyllä maksaa kunta tai kaupunki, koska valtion kouluja ei paljon ole. Toki kunnat saavat valtioltakin rahallista apua kaikkiin menoihinsa, mutta kuntien kontolla on opettajien palkat.
Sikäli tuossa katkerassa viestissä oli tottakin, että varsinkin sellaisissa kouluissa joissa rehtorille on annettu liikaa valtaa noin voi käydä. Samoin usein vähätuntisia aineita, joihin ei pätevää opettajaa aina saada, voidaan ottaa melkein kuka tahansa opettamaan.
Tutkimusten mukaan kuitenkin suuri osa koulujen opettajista on muodollisesti päteviä, ja suuri osa niistä muistakin on käytännössä päteviä, heiltä saattaa puuttua jokin gradu tai vastaava, vaikka muut pätevyyteen vaikuttavat tekijät ovatkin olemassa. Ja on sekin muistettava, että aika moni sellaisista opettajista, joilla ei muodollista pätevyyttä ole lähellekään, ovat saattaneet ammatissaan kouluttautua aika pitkälle.