Joss ostaisi peltoo (vanhan maatilan, pikkupläntin)joltain vaik järven rannalta, eräs on haaveissakin, mutta älyttömän kallis pala. Kannattaiskohan siihen mitä sit laittaa, istuttaa mitä puuta, jotain erikoisempaa? Pläntti olis samalla `virkistyspläntti` itselle mukaval paikal. Myöhemmin voisi jotain taloo siihen johonnii ajatella, jos siltä näyttää. mutta mettäpalana sitä peltoaluetta ajattelen tällä hetkellä. Mut mitä puuta, tammee, pihljaa, koivua, lehtikuusta, eri laatuja puustoa? :)
harrastaja-aloittaja" pohtii
juuso.niemi
131039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sempramänty lehtikuusi tervaleppä tammi lähes "kaikkia" suomesta löytyviä alkuperäisiä puulaatuja kokeeksi joitain vielä erikoisempaa.
oiskohan parempi ottaa yhteytä paikalliseen Metsänhoitoyhistykseen. Siellä tietävät paremmin mitä puulajeja. Missä tää palsta on etelässä vai napapiirin tasolla? On aika ratkaiseva puulajien suhteen.Jos oot jossain järven rannalla, perisuomalainen koivikko on hyvä juttu. Ei ne tammet viihdy kun ihan rannikolla ja Turun seudulla. Ne onkin ainoat mitkä siellä viihtyy. Nekin huonosti
Itä-Uudellamaalla, toista vastaavaa olen katellut varsinais-Suomesta. on niitä muuallakin eteläisessä Suomessa. Aina vaan tuijottelen tota paikkaa netistä, innostava on, mutta ei puutu kuin sitä rahhoo. Ja paljonpa puuttuukin.
Käyhän vaikka tutkimassa ja kyselemässä Mustialan arboretumissa Elimäellä. Sieltä löytyvät kaikki näillä leveysasteilla viihtyvät puulajit. Rahhoo saa pankista tai osta vaikka kimpassa kaverin kanssa.
palmuja kasvamaan. Olis siinä paikallinen Mhy huuli pyöreenä kun tarjois niille valtakirjakauppaa. Jo pelkästään niitten ilmeen takia vois ne metsänhoitomaksut maksaa ...
rakentamatta niin tuskin siihen saa lupaa tehdä mitään, ne rantaluvat oli ja meni jo vuosia sitten.
ja omaa rantaa. Kahden sadan metrin päähän rannasta saa ilmeisesti rakentaa. mutta olishan se mukava muutennii, rantamettä.
lukijaa kiinnostanut, miksi ei keskustelua synny. Olisi mukavaa keskustella asiasta.
meinaat, niin viinirypäleitä.
vaan! Ensiksi sinun täytyy hommata se pläntti. Näitä välittäviä lafkoja löytyy esim. netistä useampiakin. Pane vaikka "etsintäkuulutus", jossa rajaat hinnan kohtuulliseksi.
Maapohjan viljavuus (ja maalajikin) on aika ratkaiseva. Jos sattuu olemaan viljava pohja niin puulajivaihtoehtoja on paljon ja päinvastoin. Jaloja lehtipuita voi toki kokeilla. Ovat vaan alttiita tuhoille, taimet ovat kalliita jne. Aluksi ei kannattane ainakaan kovin monia lajeja kokeilla. Kokemuksen karttuessa voi sitten laajentaa sortimenttia. Ei-perinteisistä lajeista on minulla kokemusta lehtikuusesta (Larix Sibirica); kasvaa tosi hyvin, kontortamannystä (Pinus Contorta); kasvaa hyvin, serbiankuusesta (Picea Omorica); se joka myyriltä jäi, kasvaa hyvin, mustakuusesta (Picea Mariana), kasvaa kohtuullisesti. Aivan perinteisten puulajienkin kasvatus on usein hyvin mielenkiintoista huomioiden myyrät, hirvet, jänikset, tukkimiehentäi, ytimennävertäjät, pakkanen, myrsky, lumituhot, sienitaudit, heinä, vatukko, vandaalit... Kuitenkin kaikitenkin hieno harrastus eikä maa voi huono sijoituskohdekaan olla koska sitähän ei kai enää valmisteta.
ja istuta BANAANI puita saat parhaat tukijaiset sadosta.
Siinä on ainakin harrastusta: pystykarsintaa, harventamista, aitaamista, myyrien torjuntaa ja muuta. Jos onnistuu, on palkintokin mukava: tällä hetkellä 6e/kilo.
Visakoivun markkinat ovat hyvin rajalliset 100% taimet mitkä visottuu ovat erittäin kalliita ollaan joskus malliksi istutettu niitä.
Myöskin sahattu visakoivua koivulaudan markkinat olipa mitä lajia vaan ovat hyvin suppeat .