.. viimeisen ½ tunnin aikana ja nosti indeksiä väkisin 170 pistettä ylöspäin. Indeksi oli jo jäämässä alle 6500 pisteen, mutta nousikin 0,49% plussalle (6627). Ihmeellisen eleetöntä alamäkeä koko päivän ilman paniikkioireita. Kuin kupla olisi tyhjentynyt hitaasti pihisten. :)
Dow on nyt menettänyt 14165..6627 = -7538 pistettä eli -53,2% huippuarvostaan. 30-luvun romahdukseen (381..41 = -340 eli -89,2%) on kuitenkin matkaa vielä 89,2%-53,2% = 36% eli -5099 pisteen alamäki. En oikein usko noihin 30-luvun lukemiin päästävän. Todelliset pohjat on tällä kertaa varmasti ylempänä kuin 1528 pistettä.
Tällaista indeksin massiivista sulamista on suoraan vaikea ymmärtää, mutta jos vilkaisee pitkäaikaista Dow-käyrää lineaarimuodossa (!), niin asian tausta valaistuu: Valtaisa arvostuskupla sulaa paraikaa pois! : http://finance.yahoo.com/q/bc?s=^DJI&t=my&l=off&z=m&q=l&c=
Tuota käyrää katsellessa ihmettelee kuinka voi olla mahdollista, että koko maailma uskoi osakkeiden (eli siis yritysten) arvon aidosti lähteneen käyrän osoittamaan rakettimaiseen nousuun vuoden 1983 ja varsinkin vuoden 1995 jälkeen? Medioissa ei kymmeniin vuosiin puhuttu massiivisesta osakekuplasta juuri mitään. Onkohan tuohonkin taas vaikuttanut se tuttu 'älä keikuta venettä' -sääntö? :))
Dow on nyt menettänyt 14165..6627 = -7538 pistettä eli -53,2% huippuarvostaan. 30-luvun romahdukseen (381..41 = -340 eli -89,2%) on kuitenkin matkaa vielä 89,2%-53,2% = 36% eli -5099 pisteen alamäki. En oikein usko noihin 30-luvun lukemiin päästävän. Todelliset pohjat on tällä kertaa varmasti ylempänä kuin 1528 pistettä.
Tällaista indeksin massiivista sulamista on suoraan vaikea ymmärtää, mutta jos vilkaisee pitkäaikaista Dow-käyrää lineaarimuodossa (!), niin asian tausta valaistuu: Valtaisa arvostuskupla sulaa paraikaa pois! : http://finance.yahoo.com/q/bc?s=^DJI&t=my&l=off&z=m&q=l&c=
Tuota käyrää katsellessa ihmettelee kuinka voi olla mahdollista, että koko maailma uskoi osakkeiden (eli siis yritysten) arvon aidosti lähteneen käyrän osoittamaan rakettimaiseen nousuun vuoden 1983 ja varsinkin vuoden 1995 jälkeen? Medioissa ei kymmeniin vuosiin puhuttu massiivisesta osakekuplasta juuri mitään. Onkohan tuohonkin taas vaikuttanut se tuttu 'älä keikuta venettä' -sääntö? :))
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta uutta rahaa painamalla olen ajatellut että tämä talouskriisi lopetetaan,
ensin "painetaan salaa", sitten jouduttaa kiinni ja kaikki alkavat omaansa painamaan
--------------------------------
Olen jo pari vuotta olen vakavasti pelännyt rahan arvon laskua ja siksi jätinkin pari hyvää ja hyvällä paikalla olevaa asunto-osakettanikin myymättä,
sanotaan että kaikkia ei pidä laitaa samaan koriin, eli pankkeihin.
Ostaa ei asuntoa kannata, mutta hieman ajattelen jos on hyvä nyt jo, ehkä ei myydäkään kannata,
sodan aikana oli asunnot, maat ja metsät ainoa jossa rahan arvo säilyi.
Jos pitkän aikavälin käyrää katsoo ja vetää tekniset analyysit sen mukaan niin DJIA "pitäisi päätyä" 2000-3000 pisteen kieppeille. Tähän tuskin kovin moni kuitenkaan uskoo. Jos tilanne menee siihen että tuo taso alkaa edes tuntua realistiselta niin taalan tahallinen inflaatio setelirahoituksen kautta on pakko ja tosiasia ja se hoitaa hyvin äkkiä ja kauniin näköisesti pisteet takaisin kauniisiin lukemiin.
> Jos pitkän aikavälin käyrää katsoo ja vetää tekniset analyysit sen mukaan niin DJIA "pitäisi päätyä" 2000-3000 pisteen kieppeille. Tähän tuskin kovin moni kuitenkaan uskoo.
Juu, minäkin tein 'teknisen analyysin' viivottimella suoraan kuvaruudulla ja Dowin oikea (kuplaton) arvo olisi sen mukaan (tasaisen kehityksen kaavalla) nyt noin 2000 pistettä ja kuplan suuruus siis vieläkin (!) noin 70% indeksin nykyarvosta! :)
> Jos tilanne menee siihen että tuo taso alkaa edes tuntua realistiselta niin taalan tahallinen inflaatio setelirahoituksen kautta on pakko ja tosiasia ja se hoitaa hyvin äkkiä ja kauniin näköisesti pisteet takaisin kauniisiin lukemiin.
Tuskinpa vaan onnistuu noin helposti. Jos USA setelirahoittaa taalansa pohjamutiin eli devalvoi, niin ensimmäiseksi Kiina suuttuu siitä pahanpäiväisesti, koska se omistaa eniten USAn valtion bondeja. Sillä taisi olla jotain 1000 miljardin dollarin potti bondeja. Sitten öljyn ja bensan hinta pomppaa pilviin jenkeissä ja halvaannuttaa taloutta. Kolmanneksi tuskin yksikään kilpaileva valtio jää kädet ristissä seuraamaan USAn devalvaation vaikutuksia vaan ne tekevät vastaavat omat devalvaationsa taikka pykäävät tullimuurit rajoilleen. Näin kun jatketaan niin pian onkin vapaakauppa muisto vain. :)
Ei se kivutta onnistu, mutta näetkö mitään muutakaan vaihtoehtoa? Minä en.
> Ei se kivutta onnistu, mutta näetkö mitään muutakaan vaihtoehtoa? Minä en.
Medioissa on vakuutettu, että esim Fedillä on varastossa vielä korkoasetta kovempiakin lääkkeitä, jotka eivät kuitenkaan vielä olisi setelirahoitusta. Outoa on se, että väitteen lisäksi ei lääkkeitä ole kuvattu lukijoille.
Ankara pohdinta on johdattanut minut seuraaviin päätelmiin:
Nykyinen talousjärjestelmä on rakennettu sen varaan, että yksityinen raha kerääntyy omasta halustaan eli reaalituoton toivossa eli ahneuttaan yritysten porteille jonottamaan pääsyä investoinneiksi. Nyt on talous kuitenkin kääntynyt pitkään laskuun ja reaalituotoista ei ole toiveita, joten yksityinen raha häipyy porteilta eli kieltäytyy investoitumasta. Tämä kiihdyttää talouden laskua ja tilanne tulee jatkumaan kunnes lasku loppuu ilman investointirahoitustakin. 30-luvulla se tapahtui kun Dow oli ensin laskenut -89% huippuarvostaan.
Rahaa siis on, mutta se kieltäytyy osallistumasta yritysten ja yhteiskunnan pyörittämiseen koska sellainen on nyt tappiollista. Joko puuttuva raha on korvattava setelirahoituksella taikka kieltäytyvä yksityinen raha on pakotettava investointikiertoon. 30-luvulla Roosevelt kuulemma verotti USAn rikkaat keskiluokkaan eli pakko-otti rahaa verottamalla. Silti lama kesti noin 8 vuotta!
Tuon Rooseveltin harrastaman verotuksen lisäksi ei minulle tule muuta kovaa keinoa mieleen kuin ehkä uhkaus piilottelevan rahan arvonmenetyksellä, jos se ei suostu tulemaan esiin ja rekisteröitymään (osallistumaan) kiertoon. Tuo onnistunee vain koko setelistön vaihtamisella jolloin jonkun päivämäärän jälkeen vanhat setelit menettävät arvonsa.
Vielä voisi ehkä löytyä joitakin monimutkaisia tapoja aiheuttaa rahalle huono tuotto kaikkialla muualla paitsi työllistävissä investoinneissa. Silloin pitäisi esimerkiksi arvometallien kauppaa pystyä aukottomasti verottamaan mikä taitaa olla aika vaikeaa.
Mieleen tulee myös nykyaikaisen tietotekniikan suomat mahdollisuudet käsitellä rahaa tietueina: Jokainen seteli talletetaan globaaliin rahatietojärjestelmään tietueena, johon kerätään sen matkan varrelta mm kaikkien omistajien tiedot ja investointikohteet jne jne koko historia. Tällaista rahaa voisi luokitella ja lajitella hyvin monimutkaisilla tavoilla ja se puolestaan mahdollistaa tasapuolisen verottamisen, sanktioiden määräämisen ja jopa takavarikoinnin sekuntien tuhannesosissa. Tällaista rahaa voitaisiin helposti ja oikeudenmukaisesti pakko-ohjata työllistäviin investointeihin laman aikana.
Idea on mielestäni aika mainio, mutta miten hoidetaan ne ihmiset, joilla ei ole käytössään pankkikortteja, visoja tai tietokoneita? Ehkäpä pian saavutetaan tekniikan sellainen taso, että jokaiseen seteliin on ympätty mikrosiru, joka sisältää kopion tuosta tietueesta ja siis mm reaaliaikaisen tiedon rahan oikeasta omistajasta ja käyttötavasta. Kaupan kassa vetäisee setelin lukijan läpi kuten nytkin, mutta väärennysten lisäksi paljastuisivat myös varastetut, verottamattomat ja investointeja pakoilevat rahat. :)
Nämä ideat siis maallikon ominaisuudessa. :)
Voiko siinä tapahtua jotain ikävää pankin kannalta jos siellä makaava raha yhtäkkiä suurelta osaltaan häipyisi kiertoon kun siinä menee jonkun aikaa ennenkun sitä alkaa tuulla takaisin?
> Voiko siinä tapahtua jotain ikävää pankin kannalta jos siellä makaava raha yhtäkkiä suurelta osaltaan häipyisi kiertoon kun siinä menee jonkun aikaa ennenkun sitä alkaa tuulla takaisin?
Ihmiset tallettavat pankkiin rahansa pientä korkoa vastaan ja nostavat ne pois kun niitä tarvitsevat. Pankki kuitenkin toimii kuin lailla suojattu uhkapelaaja, sillä se lainaa ihmisten tallettamat rahat yrityksille ja yksityisille tietämättä milloin rahojen oikeat omistajat tulevat hakemaan ne pankista pois.
Pankki ei suinkaan kerro rahojensa hakijalle, että "Anteeksi nyt, mutta lainasimme teidän rahanne K-kauppias Tarmolle, joka halusi laajentaa kauppaansa ja lupasi maksaa pankille kovaa korkoa saamistaan rahoista. Siksi me emme voi antaa rahojanne takaisin. Saatte ne sitten kun kauppias on saanut kerättyä teiltä ja muilta asiakkailtaan vastaavan summan + korot ja pystyy maksamaan lainansa pankille takaisin. Jos ette lähivuosina suosi K-kauppias Tarmoa, ette saa rahojanne takaisin koskaan."
Siis ei noin. Sen sijaan pankki kieltäytyy kertomasta tallettajilleen yhtään mitään siitä, että heidän rahansa on lainattu pois eikä niitä ole pankissa enää ja että niiden takaisinsaannista ei ole täyttä varmuutta. Pankki(salaisuus)laki sallii tämän ja lisäksi laissa on määritelty se "%-osuus tallettajien rahoista", joita Ei Saa antaa pankista pois. Tästä lain suojaamasta rahaköntistä pankki sitten maksaa rahojensa nostajalle, vaikka tämä ei itse asiassa saakaan omia rahojaan vaan jonkun muun tallettajan rahat. Jos tämä joku muu on seuraava nostaja, niin hän saa jonkun kolmannen rahat.
Tuo ketju tietysti tyssää sitten kun tuo lain suojaama köntti rahaa on jaettu nostajille näiden saapumisjärjestyksessä. Silloin pankki kutsuu vartijat paikalle ja nämä heittävät kiroilevat rahojensa vaatijat ulos pankista ja lukitsevat pankin ovet. Poliisi aseineen kutsutaan tarvittaessa paikalle. Tähän tapaan mm jenkeissä on pankkeja mennyt kumoon.
Pankkikuvio on aika samanlainen kuin kuuluisassa Madoffin 50 miljardin dollarin pyramidihuijauksessa: Rahojensa nostajalle maksetaan rahat toisten tallettamista rahoista, mutta jos nostajia ilmaantuu liikaa (tai uusien tallettajien määrä laskee), niin rahat loppuvat ja pankki pyllähtää konkurssiin. Rahansa saavat ne, jotka ovat kirjaimellisesti kintuistaan nopeimmat. Vain pieni osa (10-20% ?, joku voisi kertoa tarkemman %luvun) tallettajista voi saada rahansa takaisin nopeasti.
Pankki luottaa siis siihen, että vain pieni osa tallettajista kulloinkin haluaa nostaa rahansa. Jotta tämä fakta ei aiheuttaisi talousromahdusten yhteydessä pakokauhua pankkien tallettajien joukossa, niin Suomen valtio on Suomessa suostunut takaamaan tallettajien rahat muistaakseni 50.000 euroon asti. Niinpä yli 50.000 euron säästötilejä ei pankeissa taida paljonkaan olla.
Koko kansa vajoaa köyhyyteen silloin, jos valtio ei pystykään vastaamaan pankkitakauksistaan. Kansa jää silloin velkaa valtavat summat rahaa ulkomaille ja se otetaan tulevina vuosikymmeninä kansan selkänahasta. Näin on kuulemma käymässä Islannille, Itävallalle ja Irlannille.
Kuvaus siis maallikon ominaisuudessa. Tarkennukset ovat tervetulleita. :)
.. tuohon äkilliseen kurssinousuun perjantain päätteeksi. Vaikea uskoa, että englantilaisen pankin valtaus (Englannin) valtion haltuun nostaa Dow-indeksiä 148 pistettä! Ilahtuvatko jenkkisijoittajat tosiaankin noin paljon noin mitättömistä ulkomaisista tapahtumista? Jos noin on, niin paniikkiin ei kyllä ole pitkäkään matka.
Tuosta voi katsoa kuinka perjantai meni Dowssa: http://finance.yahoo.com/echarts?s=^DJI#chart1:symbol=^dji;range=1d;indicator=volume;charttype=line;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=on;source=undefined
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/03/07/pankkiuutinen-piristi-wall-streetilla/20096256/170?pos=16
/* Pankkiuutinen piristi Wall Streetilla
Kurssit Yhdysvalloissa kääntyivät nousuun perjantaina illalla Wall Street Journalin uutisoitua, että brittipankki Lloyds on suostunut Britannian valtion tarjoamaan omaisuudensuojaohjelmaan.
Reuters
7.3.2009 09:36
Uutinen Lloydsista otettiin vastaan innostuneesti merkkinä siitä, että pankkimaailman asioita aletaan panna järjestykseen.
Epäilyt autojätti General Motorsia pian uhkaavasta konkurssista kuitenkin synkensivät yhä osakemarkkinoilla. GM:n osakkeen hinta putosi 22 prosenttia yhtiön tilintarkastajien väläytettyä toissapäivänä autojätin konkurssiin menon mahdollisuutta.
Dow Jones päätyi 0,49 prosenttia plussalle. Torstaina pahimmat pohjalukemat 12 vuoteen tehnyt S&P päätyi myös vaihteeksi plussalle 0,12 prosentin verran.
Nasdaq sen sijaan oli 0,44 prosenttia miinuksella pörssipäivän päätteeksi. */