Lueskelin tuossa erään suomalaisen karibian päiväkirjaa.
Onko siellä tosiaan noin kurjaa kun saa ymmärtää, vai onko asenteessa vikaa?
Mustat riehuu, ryöstää, kukaan ei auta, kaikki vaan rahastaa, kaikki on kallista, kävellessäkin tulee hiki ja kipeät jalat, näkkiä pitää putsata...?
Vielä kun tekstit olisi siinä järjestyksessä, että ei tarvitsisi rullata alhalta ylös päin, ja sitten taas alas päin päivän jutut.
Tosin huomasin tuon seikan vasta kuukauden puolivälissä, lukien juttua ylhältä alaspäin, eli kuunlopusta alkun päin:)
Onko siellä tosiaan noin kurjaa kun saa ymmärtää, vai onko asenteessa vikaa?
Mustat riehuu, ryöstää, kukaan ei auta, kaikki vaan rahastaa, kaikki on kallista, kävellessäkin tulee hiki ja kipeät jalat, näkkiä pitää putsata...?
Vielä kun tekstit olisi siinä järjestyksessä, että ei tarvitsisi rullata alhalta ylös päin, ja sitten taas alas päin päivän jutut.
Tosin huomasin tuon seikan vasta kuukauden puolivälissä, lukien juttua ylhältä alaspäin, eli kuunlopusta alkun päin:)
Vastaukset 17
Vanhimmat
että kaikilla ei ole kirjailijan lahjoja eikä tarvetta edes yrittää. Nettiblogiin voi kirjoittaa juuri kuten sinä kirjoitit viestisi keskustelufoorumille; negatiivista tai positiivistä - tai jonnin joutavaa niinkuin minä nyt!
Venelehdessä on tämän nuoren australialaissuomalaisen Laurin juttuja. Ne on mukavasti kirjoitettu, kaverilla on positiivinen asenne ja uskaltaa kirjoittaa oikeista tuntemuksistaan.
Ei ole ylimääräistä ylimielisyyttä eikä muutenkaan moiti kaikkea.
Sitä on ilo lukea.
Jatka Lauri samaan tyyliin.
Ei nyt enää niin nuori, täyttää näköjään Lauri G. tänä vuonna 43. Pitkällä keski-iässä siis.
Mutta ikähän on vain numero ja ihan sympaattista luettavaa nuo ovat, ei kahta sanaa.
No, päälle 40 voi olla nuori matkapurjehtijaksi. Suurin osa kun tuntuu olevan huomattavasti varttuneempaa väkeä... Tälläkin foorumilla moni haaveilee pitemmistä purjehduksista "sitten joskus" eläkeiässä. Jos kaavailtu ja kohuttu eläkeuudistus toteutuu, niin lykkääntyy monen reissu taas kauemmas. Jos sitten enää jaksaakaan lähteä kiikkustuolista minnekään.
Jos pitkille purjehduksille haluaa lähteä, ei eläkeuudistus voi olla este - ehkä ei hidastekaan. Eläkeikä oli aikaisemmin 65, johon se on suunniteltu palautettavaksi joidenkin vuosien kuluttua. Kiikkutuolikunto voi iskeä syystä tai toisesta varhemminkin tai ehkä vasta kymmeniä vuosia myöhemmin. Keskimääräinen elinikähän on noussut. Purjehtia ehtii, jos tahtoa, terveyttä ja kuntoa riittää. Ei kannata masentua, vaikka eläkeuudistus harmittaisi!
Irtisanoutumista töistä ja sapattivapaata, jolla moni on tähänkin asti toteuttanut purjehdushaaveitaan, ei eläkeuudistus varmaankaan muuta.
Pitkänmatkanpurjehtijoissa ikähaarukka on aika iso. On toki eläkeläisiä, mutta on myös yllättävän paljon nuoria. Kaikki eivät tietenkään pidä blogia, joka on kustannuserä kaukopurjehduksilla.
mutta mun eläkepurjehdus on suunniteltu vakuutusyhtiön kanssa alkavaksi 60-vuotiaana, säästöistä riippuen ehkä aikaisemminkin. Toivottavasti ne ei ala noita eläkevakuutuksia jälkikäteen rukkaan, ettei tartte nousta barrikadeille!
Omat tutut on vielä aika hyvässä kunnossa ollu tuossa 60-65 v. Ei kannata sauhutella, eikä läträtä ihan päntiönään viunan kanssa.
ei auta tippaakaan. Tärkeämpi osviitta on vanhempiesi ja lähisukulaistesi kunto siinä iässä. Omalla geeniperimällä on enemmän merkitystä kuin tuttujen kunnolla.
vaikutus, ei suomalaisilla ole pitkäikäisempi geeniperimä, kuin vaikka kamputsealaisilla. Toinen vain saa tärkeimmät ravinteet säännöllisesti, eikä joudu äkillisiin onnettomuuksiin yhtä usein kuin toinen.
Tuon päälle kun viilaa vielä maltillista kuntoilua ja myrkkyjen välttämistä, niin suomalaisen ennuste on hyvä!
Suomalaisilla on korkea kolesterooli, rasvat, verenpaine.....
Suomalaisen miehen keski-ikä on 37,7 v. keskimääräinen kuolinikä on 69.6 v.
Ei siinä eläkkeelle pääsyn jälkeen enää paljoa kerkeä kiertää, hyvä jos kokonaista kierrosta.
Onhan se lohdutonta että ihminen laitetaan tuottamaan koko eliaikansa, ei paljoa omaa aikaa jää enää sen jälkeen. Ollaanko enää terveitä eläkkeelle jäädessä?
Vaan jos on valmis tinkimään kulutushyödykkeistä ja muusta turhasta, niin jokainenhan voi jäädä oravanpyörästä millon haluaa. Minä teen sen 50 vuotiaana.
Suomalaiset ovat suurimmaksi osaksi kuuliaista ja nöyrää kansaa, jotka kunnon luterilaisen kasvatuksen saaneina raatavat kiltisti töissä viralliseen eläkeikään asti. Harva siitä oravanpyörästä osaa tai uskaltaa hypätä kesken pois. Olisi mielenkiintoista kuulla erilaisista ratkaisuista ja valinnoista. Onko kellään tietoa esim. suomalaisista lapsiperheistä, jotka purjehtivat maailmalla (siis muutenkin kuin vanhempien vuosilomien aikana!)? Tai muuten työelämästä irtisanoutuneista, maailman merille karanneista nuorista suomalaisista?
Tiedän joitakin norjalaisia ja keskieurooppalaisia lapsiperheitä, jotka ovat tehneet radikaalin valinnan, jättäneet työelämän ja lähteneet veneellä kiertelemään maailman meriä lasten kanssa. Vanhemmat pitävät koulua veneessä ja lapset oppivat valtavasti matkan varrella. Virallisen oppimäärän lisäksi paljon eri kulttuureista, maantiedosta, kielistä jne.
Mistä sitä voi lukea?
Seurailen muutamia suomenkielisiä karibianmatkalaisia:
http://anskun.helmiblogit.mtv3.fi/ Lauri Strengellin vaimon blogi
http://www.aliisa.net/aliisanet/index.html ja Laurin versio samasta
http://sailyachtxia.wordpress.com/matkapaivakirja/ tuoreen x-yachtin lupsakkaa karibiaelämää.
http://www.staf.fi/FI/Helenan_ja_Fiian_blogi purjelaivasäätiön kahden veneen blogit, nyt paluumatkalla bermudalla.
http://www.sy-karibia.com/sailing/index.php?option=com_jd-wp&Itemid=13 Lagoon-katamaraanin blogi, laiskasti päivittävät.
http://www.venelehti.fi/merimyyrax/default.aspx Merimyyräx karibialla, lopetan seuraamisen jos jatkuu "Messikalle"-päällikkönimittely.
http://nanea.wordpress.com/ Lapsiperheen Swani, ei karibialla vaan Kaliforniassa nyt.
Jännä lukea noita eri blogeja ja vertailla, miten erilaisia eri ihmisten kokemukset voivat olla samoista paikoista ja samoihin aikoihin. Oma asenne tietysti vaikuttaa ja se mitä matkaltaan on ylipäänsä hakemassa, samoin veneet ovat hyvin erilaisia. Ihmisten erilaisuus ainakin tulee hyvin esiin noita blogeja lukiessa.
Monissakin satamakirjoissa on arvioita sataman fasiliteeteistä, suojaisuudesta yms.
Toisinaan oma mielipide on täysin toinen eikä voi kuin kummastella kirjan tekstiä. Ehkä kirjoittajalla on ollut huono päivä, kinastellut puolison kanssa, rähjännyt naapurin kanssa tai ollut kylmää ja sateista.
Mieliala tietenkin vaikuttaa asenteisiin - ja erityisesti pikaistuksessa kirjoitetuissa blogijutuissa ja keskustelufoorumeilla. Kirjan tekstissä sentään mietitään moneen kertaan miten asiat ilmaistaan.
sinua nyppii?
ei siellä niin kurjaa ole, lue vaihteeksi muiden veneiden blogeja niin saat aurinkoisemman kuvan!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000042180439