...opiskelunne on! Minkälainen tahti? Miten opiskelette? Onko opiskelu vaikea, jos heikko kemia ja fysiikka? Miten paljon jää vapaata aikaa mm. harrastuksiin? KIITOS
lääkiksen opiskelijat !
kertokaa minkälaista..
91403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen jo aikaisemmin kertonut jossakin ketjussa aika yksityiskohtaisesti, millaista on opiskella lääkiksessä. Otetaan nyt sitten muistin virkistämiseksi pieni kertaus.
Lääkiksessä opiskelu on pääsääntöisesti hyvin koulumaista, eli sinulle lätkäistään lukukauden alussa valmis lukujärjestys kouraan, jota sitten myös noudatetaan. Kaikki lukevat samat kurssit, joten omasta kurssista, "luokasta", muodostuu opiskelun kuluessa hyvin tiivis yhteisö. Tästä systeemistä johtuen huonosti pärjäävä tosin voi todella "jäädä luokalle", eli kurssittomaksi. Opiskelu on etenkin alussa tiivistä, ja kannattaa heti unohtaa mielikuva humanistityyppisisestä leppoisasta opiskelusta, koska koulua on useimmiten joka päivä ja kursseilla läsnäolopakko. Opiskelutahti määräytyy siis pitkälti tämän mukaan.
Kysymykseesi koskien fysiikkaa ja kemiaa vastaan varauksella, sillä vaikkei kumpaakaan nykyisin juuri opiskella, saattaa huono osaaminen tuoda odottamattomia vaikeuksia. Mikäli kyse on vain laskurutiinin heikkoudesta ongelmaa ei ole, mutta jos kyse on teoriatiedon heikkoudesta, tilanne on pahempi - silloin karsiutuminen tapahtuu yleensä jo valintakokeessa.
Vapaa-aikaa jää niin paljon kuin haluat käyttää, mutta selkeästi vähemmän kuin monilla muilla aloilla, koska ns. kolmen päivän viikkoja ei juuri koskaan esiinny.
Olen 1. vuoden lääketieteen opiskelija. Opiskelu on tänä syksynä ollut rankkaa, muttei liian, ja erittäin palkitsevaa. Joululoma ei melkeimpä tunnu tarpeelliselta - aloittaisin seuraavan opintokokonaisuuden vaikka tältä istumalta.
Koealueiden omaksumiseen on ollut aikaa 3 viikosta noin kuukauteen, 900-sivuiset pääoppikirjat ovat englanniksi, ja koealueet siinä 400-600 sivua. Luentoja, paljon harjoitustöitä ja sekalaista muuta hauskaa. Kandiseuran järjestämää toimintaa on niin paljon, ettei kaikkeen kiinnostavaan ikinä ehtisi mukaan vaikka haluaisikin :=)
Ja kyllä muutakin elämää ehtii elää. Itselläni on kaksi liikuntaharrastusta, kirjoitan, käyn töissä pari iltaa viikossa ja silti jää aikaa myös kavereille (no, kai meikä aika duracellpupu on, mutta parasta on olla).
En voi valittaa. Uutuudenviehätys ei ole vielä haihtunut, ja kaikki on tosi mielenkiintoista.
Jos kemia ja fysiikka ovat heikot, voi vaikeuksia olla (jo alkaen sisään pääsemisestä, pääsykoekirja Galenos on soveltavaa luonnontiedettä). Lukiokemian ja fysiikan hallitseminen on tärkeää, jos aikoo selvitä kunnialla esim. biokemiasta ym.
Viitsisitkö kertoa vielä, että missä kaupungissa näin. Kiitos.
että suomen lääkiksissä tentitään aina yksi asia kerrallaan, ts. lukukaudessa on useita tenttejä? Täällä länsinaapurissa tentimme puolen vuoden aikana opitut asiat kerralla. Meillä on lukukauden lopuksi 2 tenttiä, toinen on histologiaa mikroskoopin äärellä ja kirjallisessa tentissä sitten testataan muut opitut asiat. Jos tenttien yhteispisteet eivät riitä läpipääsyyn, joutuu uusimaan molemmat tentit. Ja jos tokalla uusinnalla ei pääse läpi, täytyy suorittaa koko lukukausi uudelleen.
Aika työläs joululoma tulee, kun 20 ov:n tentti odottaa tammikuun alussa. Toki olemme ahkerasti lukeneet asioita koko syksyn ajan, mutta moni yksityiskohta on jo ehtinyt kaikota lähimuistista. Parin päivän lopputsemppi lukemisessa ennen tenttiä ei näin ollen riitä, koska tentittävä alue on niin laaja. Uskon kuitenkin että lopputulos on parempi, kun kaikki asiat on todellakin osattava hyvin ja samanaikaisesti. Näin siis varmistetaan se että asiat on todella hallussa, eikä niitä vaan ole luettu nopeasti lyhyeen lähimuistiin. Kertaushan on opintojen äiti:-)
Vielä tyhmä kysymys. Pyrin keväällä lääkikseen, mutten päässyt. Nyt minun on erittäin vaikea päättää yritänkö uudestaan. Biologia on aina ollut 10, mutta fysiikka ja kemia pelottavat (lukiossa vain kaksi fysiikan kurssia..) Miten itselläsi oli näiden aineiden kanssa?
Väittämäsi pitää kenties paikkansa. Monet asiat esim. histologiassa liittyvät sikiönkehitykseen ja biokemian asiat taas olennaisesti histologiaan. Totta, että toisiinsa liittyvät asiat oppii kunnolla vasta kun on kerran lukenut kaiken läpi ja kertaa asioita. Silloin pystyy parhaiten yhdistämään toisiinsa liittyvät asiat.
Iso puolen vuoden asiat käsittävä tentti kuulostaa pelottavalta kun näin puolen vuoden kokemuksella tuntuu pienemmätkin tentit välistä stressaavan, joten olen tyytyväinen Helsingin käytäntöön. Toisaalta edessä on täällä vaihekuulustelu kahden vuoden jälkeen, jossa pitää osata kaikki siihen mennessä opiskeltu. Tiedä sitten kumpi on parempi systeemi.
Onko Ruotsissa muuten jokin vaihekuulustelua vastaava tentti vai luotetaanko siellä tenttisysteemin tehokkuuteen?
tintti
vaihekuulustelu on meilläkin kahden vuoden jälkeen:-)
Juteltiin just pbl-ryhmän ohjaajan kanssa että täällä kyllä motivoitumattomat putoo pois ekan ja tokan termiinin (siis ekan vuoden) aikana. Saa olla aika urhea jos motivoitumattomana läpäisee tentit.
Sitten olen kyllä samaa mieltä, että Ruotsin malli on tehokkaampi kokonaisvaltaisen oppimisen kannalta. Teettää ehkä enemmän työtä, mutta kun sitä tekee tasaisesti, niin ei varmasti mikään mahdoton juttu.
tintti =)
Moi! Kiinnostuin, kun huomasin, että opiskelet Ruotsissa lääkiksessä. Itse olen kiinnostunut lääkärin ammatista (opiskelen tällä hetkellä muuta ja valmistun vuoden päästä). Suomessa sisäänpääsy on kuitenkin vaikeaa. Olen kuullut, että Ruotsissa ainakin joihinkin tiedekuntiin pääsee yo-papereilla. Onko näin lääkiksen kohdalla? Mulla on erittäin hyvä yo-todistus mutta en ole kirjoittanut reaalissa luonnontieteellisiä aineita..Missä kaupungissa muuten opiskelet? Olisi todella kiva jos voisit informoida hiukan..mites tuo kieliasia? Vaaditaanko kielikoe? Osaan ruotsia kohtuullisen hyvin mutta en tietenkään hallitse alaan liittyvää sanastoa ollenkaan. Kiitos vastauksesta:)