Pääministeri Matti Vanhanen hiihteli Rukan hangilla ja mietti, mitä pitäisi tehdä, jotta harmaaksi sanottu profiili saisi vähän väriä. Heureka! Niinpä hän päättikin soittaa valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle, että nostetaan vanhuuseläkkeen alaikäraja 63:sta 65:een vuoteen. Ja Jyrki tietysti oitis suostui, koska se on ollut kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteissa jo kauan.
Näin se päätöksenteko porvarihallitukselta käy kuin tanssi vaan. Ei siinä tarvitse kysellä muilta, ei edes maksajilta mitään. Miksi vaivata työmarkkinajärjestöjä, kun ne olisivat kuitenkin vastustaneet ”uudistusta”.
Jos joku on oikeasti kuvitellut, että vastakkainasettelun aika on Suomessa ohi, niin viimeistään yksipuolisen eläkepäätöksen jälkeen tällainen illuusio katosi. Yhteistyön, sopimusyhteiskunnan aika on ohi. On siirrytty saneluun.
Uusi eläkelinjaus syntyi vain neljä vuotta sitten hyväksytyn joustavan, hyväksi havaitun eläkeuudistuksen jälkeen. Ja vain kuukausi ehti kulua työmarkkinajärjestöjen sopimasta ja hallituksenkin kuittaamasta ns. sosiaalituposta, joka koskee myös eläkkeitä. Vanhasen hallituksen mieli muuttuu kuukausittain, kuten on elvytyskeskustelussakin nähty.
Jotkut oikeistolaiset ovat toisaalta iloinneet, jopa ilakoineet, että vihdoinkin Suomessa ollaan siirtymässä normaaliin enemmistöparlamentarismiin, missä eivät korporaatiot määräile.
Mikäpä siinä, porvarihallitus voi tehdä päätöksensä ihan yksin kansan ylivoimaisen enemmistön kannastakin piittaamatta, mutta miten pitkälle sen rahkeet riittävät varsinkin tällaisessa taloudellisessa kriisitilanteessa, joka suorastaan huutaa konsensusta, laajaa yhteistyötä.
Kansa on suorastaan raivoissaan. Palkansaajien nettiadressiin vyöryy nimiä joka sekunti. Kun jotkut palkansaajajärjestöt väläyttelevät jo lakkoja, ollaan pian vastaavassa tilanteessa kuin edellisen laman ja Esko Ahon porvarihallituksen aikana 1990-luvun alussa. Silloin kokematon ”E. Pula-Aho” lähti soitellen sotaan toteamalla, että hallitus, työmarkkinat ja Suomen Pankki hoitavat kukin omat tehtävänsä ilman yhteistyötä, mutta pääministeri joutui perääntymään. Niin käynee tavalla tai toisella nytkin.
Itse tavoitteesta ollaan laajalti yhtä mieltä. Kukaan ei sinänsä kiistä, etteikö kansalaisten työssäoloaikaa tulisi pyrkiä lisäämään, jotta yhteiskunnan velvoitteista tulevaisuudessa selvittäisiin. Mutta eläkeikärajan pakonomainen nostaminen 65 vuoteen ei ole välttämättä oikea keino, kun ihmiset eivät jaksa työskennellä keskimäärin edes 60 ikävuoteen.
Nyt hallituksen äkkinäinen päätös johtaa ainakin lyhyellä tähtäimellä jopa täysin päinvastaiseen tulokseen. Pelästyneet ihmiset pakenevat eri reittejä pitkiä entistä nopeammin eläkkeelle. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pitäisi pian keksiä kiihkeästi keinoja, joilla lisättäisiin työssä viihtymistä ja jaksamista. Yt-neuvotteluista pitäisi muodostua muutakin kuin irtisanomiselin.
Meillä usein pilkataan ruotsalaista ”pehmoyhteiskuntaa”, jossa ”diskuteerataan”, käydään tasa-arvoista keskustelua työpaikoillakin perusteellisesti, mutta länsinaapurissa myös jaksetaan käydä työssä keskimäärin noin vuoden verran vanhemmaksi ja ehkä muutenkin sitoudutaan työhön paremmin kuin käskytysyhteiskunnassa.
Eläketurvakeskuksesta saamani tiedon mukaan vuonna 2007 Suomen työeläkejärjestelmän piirissä olleista 63-vuotiaista oli töissä enää 26 prosenttia ja 65-vuotiaista enää vain 11 prosenttia. Kun itse jään tulevana kesänä eläkkeelle 65-vuotiaana, alan olla siis jo varsin harvinainen yksilö!
Eläkkeelle jäädään eri syistä keskimäärin jo 59,4 vuoden iässä. Joustavan ja kannustavan eläkelain, ikävuosien 63-68 välillä itse eläkeajankohdan valinnan mahdollistavan lain aikana todellista eläkkeelle siirtymistä on saatu sentään vanhempien ikäluokkien osalta hieman nostetuksi.
Maanviljelijät voivat muuten päästä eläkkeen tapaisen luopumistuen piiriin jopa 56-vuotiaana. Puhumattakaan kansanedustajista, jotka voivat jäädä täydelle eläkkeelle jo 15 eduskuntavuoden jälkeen, siis periaatteessa jo 33-vuotiaana!
Kun Vanhasen porvarihallituksella on kaksi vuotta takana, on jo hyvin selvästi nähty, että hallituksen värillä on väliä. Eläkepäätöksen lisäksi tuloveron, perintöveron, autoveron ja metsäveron alennuksissa, yritysten Kela-maksun poistamisessa, yliopistolaissa, Lex Nokiassa ja eräissä muissa linjauksissa on nähtävissä selvä ideologinen lataus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kaikki vaatimukset ja vähän ylikin lienee jo toteutettu.
Jos vähäosaisille on annettu korkeintaan satoja miljoonia euroja, hyväosaisille on haaskattu miljardeja euroja. Valtio velkaantuu lähivuosina lisää kymmenillä miljardeilla euroilla.
Mutta Suomen kansalla on aina sellainen hallitus kuin se ansaitsee. Kunnes valitaan taas uusi. Tätä kutsutaan demokratiaksi.
Näin se päätöksenteko porvarihallitukselta käy kuin tanssi vaan. Ei siinä tarvitse kysellä muilta, ei edes maksajilta mitään. Miksi vaivata työmarkkinajärjestöjä, kun ne olisivat kuitenkin vastustaneet ”uudistusta”.
Jos joku on oikeasti kuvitellut, että vastakkainasettelun aika on Suomessa ohi, niin viimeistään yksipuolisen eläkepäätöksen jälkeen tällainen illuusio katosi. Yhteistyön, sopimusyhteiskunnan aika on ohi. On siirrytty saneluun.
Uusi eläkelinjaus syntyi vain neljä vuotta sitten hyväksytyn joustavan, hyväksi havaitun eläkeuudistuksen jälkeen. Ja vain kuukausi ehti kulua työmarkkinajärjestöjen sopimasta ja hallituksenkin kuittaamasta ns. sosiaalituposta, joka koskee myös eläkkeitä. Vanhasen hallituksen mieli muuttuu kuukausittain, kuten on elvytyskeskustelussakin nähty.
Jotkut oikeistolaiset ovat toisaalta iloinneet, jopa ilakoineet, että vihdoinkin Suomessa ollaan siirtymässä normaaliin enemmistöparlamentarismiin, missä eivät korporaatiot määräile.
Mikäpä siinä, porvarihallitus voi tehdä päätöksensä ihan yksin kansan ylivoimaisen enemmistön kannastakin piittaamatta, mutta miten pitkälle sen rahkeet riittävät varsinkin tällaisessa taloudellisessa kriisitilanteessa, joka suorastaan huutaa konsensusta, laajaa yhteistyötä.
Kansa on suorastaan raivoissaan. Palkansaajien nettiadressiin vyöryy nimiä joka sekunti. Kun jotkut palkansaajajärjestöt väläyttelevät jo lakkoja, ollaan pian vastaavassa tilanteessa kuin edellisen laman ja Esko Ahon porvarihallituksen aikana 1990-luvun alussa. Silloin kokematon ”E. Pula-Aho” lähti soitellen sotaan toteamalla, että hallitus, työmarkkinat ja Suomen Pankki hoitavat kukin omat tehtävänsä ilman yhteistyötä, mutta pääministeri joutui perääntymään. Niin käynee tavalla tai toisella nytkin.
Itse tavoitteesta ollaan laajalti yhtä mieltä. Kukaan ei sinänsä kiistä, etteikö kansalaisten työssäoloaikaa tulisi pyrkiä lisäämään, jotta yhteiskunnan velvoitteista tulevaisuudessa selvittäisiin. Mutta eläkeikärajan pakonomainen nostaminen 65 vuoteen ei ole välttämättä oikea keino, kun ihmiset eivät jaksa työskennellä keskimäärin edes 60 ikävuoteen.
Nyt hallituksen äkkinäinen päätös johtaa ainakin lyhyellä tähtäimellä jopa täysin päinvastaiseen tulokseen. Pelästyneet ihmiset pakenevat eri reittejä pitkiä entistä nopeammin eläkkeelle. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pitäisi pian keksiä kiihkeästi keinoja, joilla lisättäisiin työssä viihtymistä ja jaksamista. Yt-neuvotteluista pitäisi muodostua muutakin kuin irtisanomiselin.
Meillä usein pilkataan ruotsalaista ”pehmoyhteiskuntaa”, jossa ”diskuteerataan”, käydään tasa-arvoista keskustelua työpaikoillakin perusteellisesti, mutta länsinaapurissa myös jaksetaan käydä työssä keskimäärin noin vuoden verran vanhemmaksi ja ehkä muutenkin sitoudutaan työhön paremmin kuin käskytysyhteiskunnassa.
Eläketurvakeskuksesta saamani tiedon mukaan vuonna 2007 Suomen työeläkejärjestelmän piirissä olleista 63-vuotiaista oli töissä enää 26 prosenttia ja 65-vuotiaista enää vain 11 prosenttia. Kun itse jään tulevana kesänä eläkkeelle 65-vuotiaana, alan olla siis jo varsin harvinainen yksilö!
Eläkkeelle jäädään eri syistä keskimäärin jo 59,4 vuoden iässä. Joustavan ja kannustavan eläkelain, ikävuosien 63-68 välillä itse eläkeajankohdan valinnan mahdollistavan lain aikana todellista eläkkeelle siirtymistä on saatu sentään vanhempien ikäluokkien osalta hieman nostetuksi.
Maanviljelijät voivat muuten päästä eläkkeen tapaisen luopumistuen piiriin jopa 56-vuotiaana. Puhumattakaan kansanedustajista, jotka voivat jäädä täydelle eläkkeelle jo 15 eduskuntavuoden jälkeen, siis periaatteessa jo 33-vuotiaana!
Kun Vanhasen porvarihallituksella on kaksi vuotta takana, on jo hyvin selvästi nähty, että hallituksen värillä on väliä. Eläkepäätöksen lisäksi tuloveron, perintöveron, autoveron ja metsäveron alennuksissa, yritysten Kela-maksun poistamisessa, yliopistolaissa, Lex Nokiassa ja eräissä muissa linjauksissa on nähtävissä selvä ideologinen lataus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kaikki vaatimukset ja vähän ylikin lienee jo toteutettu.
Jos vähäosaisille on annettu korkeintaan satoja miljoonia euroja, hyväosaisille on haaskattu miljardeja euroja. Valtio velkaantuu lähivuosina lisää kymmenillä miljardeilla euroilla.
Mutta Suomen kansalla on aina sellainen hallitus kuin se ansaitsee. Kunnes valitaan taas uusi. Tätä kutsutaan demokratiaksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Jos vähäosaisille on annettu korkeintaan satoja miljoonia euroja, hyväosaisille on haaskattu miljardeja euroja. Valtio velkaantuu lähivuosina lisää kymmenillä miljardeilla euroilla. "
Lisäksi täytyy huomata. että hyväosaisille räätälöidyt tulonsiirrot eivät edes elvytä niin tehokkaasti kuin pienituloisille suunnatut. Mitä vähemmän tuloja, sitä varmemmin raha lähtee saman tien kiertoon vilkastuttamaan kotimaan taloutta.
Järkyttävää tosiaan on se, että itsepäisesti pidetään kiinni veronalennuksista, vaikka ne joudutaan nyt rahoittamaan velaksi.
Pienituloisille annettiin lisää. Nämä rahathan palautuvat kulutuksen kautta kiertoon. Kun rikkaille annetaan ne jäävät tilille makaamaan. Veronkevennyksiä ei tässä tilanteessa voi mitenkään hyväksyä. Velkaa tulee liikaa.
valittava demarihallitus tulee olemaan maamme suosituin hallitus vuosikymmeniin.
Silloin nimittäin alkaa laman maksu talkoot!
Kahdessa vuodessa 60 miljardia lisävelkaa tekee
12000 euroa per nuppi ja kun maksajina lienee maksimissaan noin 2,5 miljoonaa suomalaista tekee se 24000 ekkeä per maksaja. Plus tietysti vanhat velat päälle.
Saattaa olla, että joudutaan hiukan tinkimään ennen vaaleja tehtävistä vaalilupauksista?
Kansan raivo ja nettiadressit ovat hieman ennenaikaisia,koska vanhuuseläkeikärajan korottaminen tulee olemaan vain yksi pieni osa ratkaisuus jossa eläkejärjestelmän kestävyyttä koetellaan ja siinä sivussa puoluekannatusten kestävyyttä.
LÄHDE Veteraaaniopettajat.fi
""
Hallitus on tehnyt hiljattain päätöksen, että esittää taloustilanteen takia yksityisen sektorin eläkeyhtiöiden vakavaraisuusrajan väliaikaista laskemista. Näin eläkeyhtiöt eivät joutuisi myymään osakkeitaan pilkkahintaan. Työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet tähän vakavaraisuusasteen väliaikaiseen laskemiseen.
Vuoden 2009 alusta lukien myös eläkeyhtiöiden valvonnassa tapahtuu muutoksia. Silloin Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistetään uudeksi Finanssivalvontavirastoksi.
Eläkemaksujen osalta on tehty päätös, että palkansaajien osuus nousee 0,2 prosenttia ja työnantajien säilyy ennallaan. Keväällä 2009 on luvassa uudet neuvottelut eläkemaksuista. Taloustilanne on sellainen, ettei pitkäaikaisia päätöksiä voida tehdä.
Eläkepuolen asioista on puhuttanut elinaikakerroin, etenkin työkyvyttömien osalta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että elinaikakerrointa käytettäisiin vain työssäoloajan osalta, mutta ei työkyvyttömyysajan osalta. Rantalan työryhmä pohtii asiaa.
14.10.2008 ""
Mitä löytyy tuon yksityisten eläkeyhtiöiden vakaavaraisuuden väliaikaisen laskemisen taustalta ?
"Uusi eläkelinjaus syntyi vain neljä vuotta sitten"
2005 voimaantullut uudistus pyrki vapaaehtoisen työssäolon jatkamiseen ja tätäkautta eläkkeiden ja talouden rahoituspohjan parantamiseen,mutta valmisteluajankohtana ei otettu huomioon talouskehityksen muuttumista negatiiviseksi.
Kysyä sopii onko hallituksen esitämä 2 vuoden vanhuuseläkeikärajan nostaminen riittävä toimenpiden jos katsotaan esim vuoteen 2030 jolloin eläkkelle olisivat jäämässä nyt 45 vuoden ikäiset saati vuosi 2050 jolloin tämänpäivän 25:set jäävät.
Kysehän on kuitenkin näiden nuorempien maksukyvystä ja mahdollisuudesta hoitaa heille asettamistanne velvotteista.
Ennusteet eivät kovin lupaavalta näytä,eikä myös nykyiset toimenpiteet.
http://www.ver.fi/Public/default.aspx?contentid=21455&nodeid=19793