että tyttäresi on raskaana, et hyväksy aborttia. Onko mitään syytä että hyväksyisit tyttäresi abortin raskauden alkuvaiheessa eli ennen 12. vk?
oletettu tilanne
kuvitellaan
31685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
henkeä ei voisi pelastaa muuallakaan tavoin, tai jos lapsenlapsi olisi vakavasti sairas, eli kärisisi vain koko lyhyen elämänsä.
eli vanhempien kanta ei voi eikä saa vaikuttaa tyttären aborttipäätökseen millään lailla. Se on tytön oma asia mitä tekee ja vanhemmat saavat vain luvan niellä sen ettei sananvaltaa ole.
mutta turha nyyhkiä sitten sen jälkeistä kohtelua.
jos tämä olisi todellinen tilanne. Nyt kysyttiin kuitenkin aborttiin kielteisesti suhtautuvilta naisilta vastausta oletettuun tilanteeseen. Kiitos kuitenkin vastauksestasi. Selvyyden vuoksi vielä, tilanne on kuvitteellinen.
Vanhempana ja huoltajana minä "pakottaisin" hänet keinolla millä hyvänsä abortiin, jos yli 15-vuotias, hän saisi tehdä päätöksen itse ja tukisin häntä, oli päätös mikä tahansa.
jo myöntää että täälläkin niitä pakkoabortteja tosiaan valitettavasti on!!
Asenteeseen elämää kohtaan olisi panostettava jo ennen raskausuutisen tulemista.
Vanhemmillhan ei ole sana valtaa asiassa, vaan lapsi tekee itse päätöksensä. Mutta siihen kertooko lapsi yleensäkään vanhemmilleen koko asiasta voi vaikuttaa, osoittamalla lapselle, että olemme suvaitsevaisia ja tukena tapahtui mitä tapahtui.
Joku vastaa tuossa alempana, että ei hyväksyisi. niin, sillä ei ole merkitystä, sillä tuollaisella asenteella kasvattavalla vanhemmalla ei ole myöskään pelkoa siitä, että saisi tietää lapsensa mahdollisesta raskaudesta jos se päättyy aborttiin.
Se on sääli kun puhutaan lapsista. Lpasihan tarvitisisi aikuisen näkökulman ja aikuisen tuen tällaiseen päätökseen. jos lapsi kokee, että hän ei voi vanhemmalleen kertoa, koska tietää vanhemman kannan jo ennestään, niin silloin lapsi jää ilman sitä aikuisen tukea. Ja sitten on nuoria jotka kyselevät tälläkin palstalla, eihän vanhemmat saa koskaan tietää...
Eihän omat vanhemmatkaan tiedä minun abortistani, mutta itse olinkin aikuinen tehdessäni abortin, minun ei tarvinnut hakea aikuisen näkökulmaa itseni ulkopuolelta...
kertoa jos abortissa ei ole mitään pahaa/hävettävääkään? Et sunkaan pelkää että vanhempien käsitys susta muuttuisi sen myötä..?
olisit aiheuttanut heille paljon mielipahaa. ei pidäkään kertoa asioita joista itse päättää. Ammatti-ihmiset ovat tukenasi jos sitä tarvit.
siis "hyvä ja hieno" asia aiheuttaa mielipahaa..?! Outoa!
Myöskään seksielämässäni tai hygienian hoidossani ei ole mitään pahaa/hävettävää, mutta ei kuulu asioihin, joista keskustelen vanhempieni kanssa.
Ihan yksi yhteen: en kerro asioista joista en halua kuulla. Lisääntyminen, en keskutele vanhempieni kanssa, sillä en halua kuulla heidän lisääntymisestään mitään. Seksi, en halua puhua, koska en halua kuulla heidän seksistään. Humalaspäissään sekoilut, en kerro vanhemmilleni, sillä en halua kuulla heidän vastaaviaan...
Keskustelu on vuorovaikutusta. Se ei ole yksipuoleista: minä kerron ja sitten vain minä kerron lisää, vaan aina on pelko, että myös toisella saattaa olla jotain kokemusta asiasta ja hänkin kertoo...
Tjaa... Muuttuisikohan vanhempien käsitys minusta? Ehkä! He huomaisivat, etten olekaan se täydellinen nipo, ylisuoriutuja joka asiassa jollaisena he minua pitävät, vaan jopa minulla saattaa lipsahtaa ehkäisyn kanssa... Ehkä he myös hämmsätyisivät, ettei minulle teetettykään sterilisaatiota heti kun tulin täysi ikäiseksi, vaikka nuorempana niin uhosin...
Ja eihän kukaan halua loukata ketään tahallaan, vaikkakaan en usko että vanhempani kokisivat mieliphaa abortistani. He tuntevat minut kuitenkin sen verran hyvin, että tietävät kyllä, etten olisi kypsä lapsen kasvattamiseen jos koen, etten ole kypsä. Silti voi olla hyvin mahdollista, että heitä hiukan harmittaisi, ettei tullut lapsenlasta, sillä itse sellaisista tykkäisivät kovasti. Mutta realisteina tietäisivät, että niin on parempi, kuin että minulle olisi tullut lapsi, jota en halunnut.
Silti mielestäni lapsilla (siis iällisesti lapsilla, alaikäisillä) pitää olla mahdollisuus kertoa vanhemmilleen, sillä lapset tarvitsevat aikuisen tukea tällaisissa asoissa ja se lapsen parhaitten tunteva aikuinen on oma vanhempi.
abortissa ole mitään seksiin tai hygieniaan liittyvää..? Eikö ole tarpeeksi iso asia että vanhempiesi olisi syytä tietää että heillä oli lapsenlapsi vähän aikaa sinunkin puolestasi..? Ja varsinkin luonteestasi sen, mihin sinä olet kykenevä jotta ei ollut kauaa..
Siis kun ajatellaan, että minunkin vanhempani ovat kasvattaneet jo omat lapsensa, nyt nauttivat lapsenlapsista, eli totta hitoss tykkäisivät että niitä olisi mahdollisimman paljon ja ne kävisivät mahdollisimman usein...
Niin miksi hitoss minun pitäisi pahoittaa tietoisesti heidän mielensä?
Miksi ihmeessä minun pitäisi vihata vanhempiani niin paljon, että haluaisin satuttaa heitä ihan vain, että saisin kertoa jotain, mitä muuten kuin satuttamis mielessä ei ole mitään tarvetta kertoa?
Syyksi ei riitä, että sinusta olisi kiva, että minä vihaisin vanhempiani, sillä se ei muuta sitä, että minä heitä kunnioitan, mikä tarkoittaa, että en halua heitä tietentahoen loukata.
Koska kertomisesta ei ole minulle mitään hyötyä. Se ei palauta lasta olemassa olevaksi. Kertomattomuus ei myöskään vaivaa minua. Mutta ennenkaikkea asiasta tietämättömänä oleminen ei satuta ketään. Miksi ihmeessä minun pitäisi tiedottaa asiasta vanhemmilleni? Niin, jotta saisin heille pahan mielen? Miksi halausisin heille pahan mielen? Pahimmillaan kuulisin vielä sitten muista aborteista, jos keskustelusta kehkeytyy vuorovaikutuksellinen tilanne. Miksi minun pitäisi tietää myöskään muiden aborteista? Haluaisinko? No en taatusti...
että ne olis pitäny sitä lapsenlapsensa elämää tärkeempänä kuin sun itsekkäitä haluamisias.. aivan.
Porukkani kuitenkin ovat ihan realistisia ihmisiä.
Ne eivät olisi pitäneet sitä lapsenlasta tärkeämpänä kuin minä tai minun haluamiseni. Vaikka he pitävät ajatuksesta lapsenlapsista, niin voit olla ihan varma, että vanhempani eivät olisi pitäneet lapsenlastaan tärkeämpänä kuin minun haluamiseni. He välittävät lapsen lapsistaa, mutta ihan terveesti, ei mitenkään pakkomielteisesti. Eli he tietävät, että he eivät lapsenlastaan kasvata ja he odottavat, että heidän lapsenlapsillaan on paras mahdollinen elämä omien vanhempiensa kanssa.
Eli kuten palstalla on monesti ollutkin. On ihmisiä jotka vain tyykkäävät lapsista ja ihmisistä. Sitten on ihmisiä, jotka haluavat että olemassa olevilla ihmisillä on paras mahdollinen elämänlaatu.
Ja se ei liene yllätä, että minutkin on kasvatettu tuohon laatuajatteluun. Ja ketkäs ne minut kasvattikaan tähän ajatteluun?
Jos vanhempani taas olisivat tyyppiä: lapsia, lapsia, lapsia... Niin en kai minäkään sen kummoisempi olisi, vaan haalisin lapsia ympärilleni pirusti.
kertoa heille etteivät pahoita mieltään sun tekosistas .. :D
...kertoa olisi, että halausin loukata heitä.
Kyseistä motiivia minulla ei ole. Ei siis ole motiivia miksi haluaisin loukata heitä.
Jos motiivi olisi jokin toinen, eli vaikka sairastuisin johonkin ja pitäisi kertoa vaikka siitä syystä, jotta he osaavat suhtautua asioihin vaikkapa jotenkin eritavoin, silloin minulla olisi jokin järjellinen motiivi kertoa heille asiasta. Nyt sellaista järjellistä motiivia ei ole, sillä en halua pelkästään loukatakseni kertoa.
asiasta jossa eivät (?) näe mitään väärää/pahaa? Päinvastoin, luulisi että haluaisit hehkuttaa heille kuinka hienoa oli että pääsit käyttämään 'naisen oikeutta' eikä lapsi 'pilannut koko elämääsi'..
...että he edelleen tykkäävät lapsenlapsista.
että teit heidän mielestään rumasti ja ikävästi heidän lapsenlapselleen...jos siitä salailultasi tietäisivät.
---
näyttää olevan syitä jotka hyväksyttäisiin. Eikö siinäkään tapauksessa että tytär olisi päihderiippuvainen, käyttäisi huumeita tai olisi parisuhteessa väkivaltaisen miehen kanssa?
täällä liikkuu?
Jos kyseessä oma tytär, häntä tuetaan ja kannustetaan ja rakastetaan yli kaiken teki hän mitä hyvänsä. Jos taas joku tulee tänne kertomaan, että neuvoi 15-vuotiastaan tekemään aborttia, niin äiti on kannibalisti ja lapsen tappaja, joka ei ajattele tyttärensä parasta. Ihan käsittämätön logiikka näillä abortin vastustajilla!
odottavan hengenvaara on äärimmäisen harvinaista. Useimmiten elinkelvoton sikiökin menee ihan itsestään kesken. Omalla kohdallani voisin hyväksyä abortin, jos toinen vaihtoehto olisi vieroitusoireista heti synnyttyään kärsivä pieni ihminen, jolla elämisen edellytykset tässä täysin terveillekin joskus kovassa ja julmassa maailmassa olisi vajavaiset. Jos äitinsä vastentahtoisesti joutuisi viemään raskautensa loppuun, se olisi moninkertainen inhimillinen tragedia. Tämä oli syy miksi aloitin tämän keskustelun, itselläni ei ole yhtäkään tytärtä ainoastaan poikia, lapsenlapsia en haluaisi "hinnalla millä hyvänsä".
auttaa häntä eroamaan moisesta miehestä ja pääsemään vieroitushoitoon.. ja olisin yrittänyt tehdä näin jo varmasti ennenkin raskautta!
vastustaja täällä niin on sanonu..?
harvemmin ne yritykset kuitenkaan onnistuvat. Kun vahinko on tapahtunut on auttamattomasti jo myöhäistä. Tytär kun elää omaa elämäänsä. Kuvitteellinen tilanne alkoi siis raskauden jo alettua.
on helppoa tuomita yksiselitteisesti kaikki abortit. On kuitenkin tilanteita joissa olisi suorastaan järjenvastaista jatkaa raskautta. Niihin lukeutuu mainitsemani päihde- ja huumeriippuvaisten naisten elämäntapa. Koska pakkoaborttejakaan ei taida olla, pidän pelkästään hyvänä asiana olla synnyttämättä. Jotkut (huume- tai päihde-) naiset kun haluavat synnyttää välittämättä lapsensa vammaisuudesta. Abortin vastustuksen ei tarvi olla 100%, skaala on laaja.
joku vastustaja joka oman tyttären tapauksessa hyväksyisi abortin muitta mutkitta tai edes helpommin kuin muuten?
että sitä tilannetta olisi mietitty perusteellisemmin kun kysymys olisi ollut omasta tyttärestä ja lapsenlapsesta ja että ymmärtämystä olisi löytynyt. Näin ei käynyt. Näyttää siltä että osa ihmisistä tuomitsee abortit 99,9%. Päihdeäitienkin siis pitäisi synnyttää vailla abortin mahdollisuutta. Kiitos kaikille vastauksistanne!!