En jaksa enää uskoa! Hyvin vaikeaa uskoa Jumalaan, joka ei anna saattoystäviä, vaikka kuinka olen niitä rukoillut. Ikään kuin rukoukseni menisivät ihan kuuroille korville. Joillakin noita saattoystäviä on ilman rukouksiakin.
Kiusauksien alla olen rukoillut ystäviä ja tännekin olen kirjoittanut aika-ajoin kuinka vaikeaa yksinäisenä on olla vl-liikkeessä. Suurin osa kuitenkin nauraa, että tollanen feikki ja tarinan keksijä. Ette voi tietää, kuinka paljon se satuttaa, jos oikeasti ongelmana on se, ettei ole uskovaisia kavereita.
Olen yrittänyt kaikin voimin taistella ja rimpuilla, että säilyisin uskomassa. Kotiporukoille on hirmu vaikeeta kertoa tästä vaikeasta tilanteesta, koska välit eivät muutenkaan ole vanhempiin kovin hyvät. Isä on välinpitämätön ja äiti vain sanoo, että menet vain seuroihin ja otat kavereita sieltä.
Ja toinen, mitä äiti sanoo, että eihän sitä kavereiden takia olla uskomassa.
Sisarukset taas tuntuvat häpeävän minua. Kun yritän päästä jonkin sisaruksen kans mukaan joihinkin iltakyliin, he vain sanovat, että mikset itse pyydä päästä muihin iltakyliin. Suviseuroissa olen ollut aina yksin. En tiedä, mikä minussa on, kun sisarukset tuntuvat häpeävän mua julkisissa tilaisuuksissa, kuten suviseuroissa jne. Väkisinkin ruvennut miettimään, että mikä vika minussa on.
Sanoinkin tässä jokin aika sitten veljelleni, etten jaksa tätä elämää. Olisi vain kiva kuolla pois. Siihen veli sanoi kylmän törkeästi, että miksi sinä mulle itket. Että se vain johtuu minusta, kun mullei oo mitään tekemistä.
Seuroissa monesti meinaa tulla itku, kun puhuja sanoo, että kuinka me saadaankaan olla kiitollisia Taivaan Isälle, kun se on siunannut meille uskovaisia kavereita. Nuorten illoissa ja seurakuntapäivillä usein nousee esille asia, kuinka me uskovaiset ollaan onnellisessa asemassa, kun meillä on laaja tukiverkko koko kotimaassa. Aina löytää uudelta paikkakunnalta ystäviä ja epäuskoiset ovat ihmetelleen, miten nuo uskovaiset löytävät joka paikasta niin nopeasti ystäviä.
Jotenkin tuntuu, ettei minua ole tarkoitettukkaan uskovaiseksi. Olenko liian erilainen vanhoillislestadiolaiseksi vai missä mättää?
Olenko kenties epäonnistunut yksilö, jolle ei löydy paikkaa koko yhteiskunnassa?
Kiusauksien alla olen rukoillut ystäviä ja tännekin olen kirjoittanut aika-ajoin kuinka vaikeaa yksinäisenä on olla vl-liikkeessä. Suurin osa kuitenkin nauraa, että tollanen feikki ja tarinan keksijä. Ette voi tietää, kuinka paljon se satuttaa, jos oikeasti ongelmana on se, ettei ole uskovaisia kavereita.
Olen yrittänyt kaikin voimin taistella ja rimpuilla, että säilyisin uskomassa. Kotiporukoille on hirmu vaikeeta kertoa tästä vaikeasta tilanteesta, koska välit eivät muutenkaan ole vanhempiin kovin hyvät. Isä on välinpitämätön ja äiti vain sanoo, että menet vain seuroihin ja otat kavereita sieltä.
Ja toinen, mitä äiti sanoo, että eihän sitä kavereiden takia olla uskomassa.
Sisarukset taas tuntuvat häpeävän minua. Kun yritän päästä jonkin sisaruksen kans mukaan joihinkin iltakyliin, he vain sanovat, että mikset itse pyydä päästä muihin iltakyliin. Suviseuroissa olen ollut aina yksin. En tiedä, mikä minussa on, kun sisarukset tuntuvat häpeävän mua julkisissa tilaisuuksissa, kuten suviseuroissa jne. Väkisinkin ruvennut miettimään, että mikä vika minussa on.
Sanoinkin tässä jokin aika sitten veljelleni, etten jaksa tätä elämää. Olisi vain kiva kuolla pois. Siihen veli sanoi kylmän törkeästi, että miksi sinä mulle itket. Että se vain johtuu minusta, kun mullei oo mitään tekemistä.
Seuroissa monesti meinaa tulla itku, kun puhuja sanoo, että kuinka me saadaankaan olla kiitollisia Taivaan Isälle, kun se on siunannut meille uskovaisia kavereita. Nuorten illoissa ja seurakuntapäivillä usein nousee esille asia, kuinka me uskovaiset ollaan onnellisessa asemassa, kun meillä on laaja tukiverkko koko kotimaassa. Aina löytää uudelta paikkakunnalta ystäviä ja epäuskoiset ovat ihmetelleen, miten nuo uskovaiset löytävät joka paikasta niin nopeasti ystäviä.
Jotenkin tuntuu, ettei minua ole tarkoitettukkaan uskovaiseksi. Olenko liian erilainen vanhoillislestadiolaiseksi vai missä mättää?
Olenko kenties epäonnistunut yksilö, jolle ei löydy paikkaa koko yhteiskunnassa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Unohda tuollaiset "saattoystävät", "uskomassa olemiset" ym. vanhoillislestadiolais-lässytys-paskat ja ajattele kerrankin OMILLA aivoillasi!
Mitä se uskovaisena olo siitä lestadiolaisuudesta riippuu? Oletko noin aivopesty ettet näe tosiasiaa että lestadiolaisuus on vain 1800 luvun lopuussa syntynyt pimeä ja harhaoppinen lahko jota ENNEN ja jonka aikana ja jonka jälkeen on aina ollut olemassa satoja miljoonia uskovaisia jotka ei tänäkään aikana ole kuullutkaan tuollaisesta mielipuolisesta lahkokunnasta jostain suomen pimeästä lapista.
Vapaudu hyvä ihminen, eroa tuosta lahkosta ja ajattele KERRANKIN OMILLA aivoillasi!
ps. minö en edes huolisi sellaisia "saattoystäviä" kuin vl-lahkouskoiset.
VL:llä ei kristinuskon kanssa ole muuta tekemistä kuin että se on kristinuskon pilkkaamista ja paholaisen aikaansaannosta!
srk-tyyliin, kun maailma on täynnään oikeita ihmisiä eikä ulkokullattuja MEitä?
moni on jopa menettänyt mielenterveytensä moisten satujen takia. Rukoilla ei kannata ne ei tuota tulosta. Uskonnot ovat ihmisten keksimiä ja käytetään toisia hyväksi. Mielivallan käyttöä.
Ilman satuja pärjää ja mielenterveys pysyy hyvänä.
Olet saanut ikäviä ja vähätteleviä vastauksia ja olen puolestasi pahoillani.
Kirjoituksestasi paistaa todella huikea yksinäisyyden suru. Samalla siitä paistaa se, että olet hieman sekoittanut asioita keskenään.
Ihminen voi olla usko(ma)ssa ilman vl-joukkoakin, joten se, ettet enää jaksa olla usko(ma)ssa, ei saisi liittyä tuohon, mitä olet kokenut vl-joukon taholta. Sinä olet Jumalan lapsi siinä missä ne onnistuneemman näköisetkin ja kallis Jeesukselle, jos olet uudestisyntynyt ja uskot Häneen sekä tahdot seurata Hänen viitoittamaansa tietä.
Se tie voi olla täynnä kärsimyksiä mutta välillä on niitä aurinkoisempiakin hetkiä. Jeesus ei kuitenkaan lastaan hylkää.
Katsele ympärillesi, käy muuallakin seuroissa kuin vl-joukossa, tai "kokouksissa". Toisissa paikoissa voi olla ystävällisempiä ihmisiä. Monessa paikassa uusi ihminen huomataan ja hänen kanssaan jutellaan.
Siskosi ja veljesi käyttäytyvät todella törkeästi kun eivät sinusta huolehdi eivätkä ota joukkoonsa. Mieleen tulee, että ovatkohan he ollenkaan uskovaisia. Nimittäin uskovaisen tunnistaa parhaiten siitä, että "he rakastavat toisiansa". Veljesi ja siskosi kommenteista ja tekemisistä ei paista rakkaus.
Erota siis vl-joukossa kulkeminen oikeasta Jeesuksen seuraamisesta ja rukoile Häntä. Sanot rukoilleesikin, mutta et ole saanut vastausta. Sekin voi olla vastaus, mitä nyt koet. Jeesus kenties sanoo, että niitä ystäviä löytyy todellisten Jumalanlasten luota, eikä vl-joukosta. Mieti sitäkin. Vastaus ei aina ole se, mitä itse toivoo. Vastaus voi olla paljon parempi:)
Jumalan siunausta sinulle.
ruveta erotkaa uskonnoista aivan sairsta touhua ja hyväksikäyttöä. Uskonnot pitäisi lailla kieltää.
uskoa jokainen miten haluaa, mutta on eri asia millä uskolla pääset taivaaseen.
Jeesus on tullut juuri sinua varten ja on kuollut puolestamme ja sovittanut ristillä syntivelkamme. Jumala on luvannut Sanassaan kuulla rukouksemme. Hänellä on joku suunnitelma sinunkin varallesi. Älä luovuta uskosta Herraan Jeesukseen, Hän on tie, totuus ja elämä. Haluan toivottaa Pyhän Hengen johdatusta elämääsi.
yrittävät tuoda vaan hyviä juttuja esiin totuus on toista. Älä usko moisiin höpötyksiin.
Uskovaiset ovat mielisairaita.
Mitä iloa jostain Jeesuksista on, kun niiden kans ei voi kuitenkaan käydä missään kahviloissa, harrastelemassa jne. Eikä yksikään ihminen ole pystynyt juttelee noiden Jeesusten kans. Jotku ovat yrittäneet, mutta heidät on passitettu mielisairaalaan. Näkymättömän hemmon kans jutteleminen on hälyyttävää. Ei milläänlailla normaalia!
Enkä ole päivääkään katunut. Itse järkeilin itseni ulos uskosta. Miksi Jumala antaa vain niin pienen joukon pelastua. Tuo ei mahtunut mun järkeeni. Jätin uskon, koska pidin sitä mahdottomana.
Yhä useammat ihmiset enää jaksaa sokeasti uskoa johonkin, mitä eivät näe. Uskonnotkaan eivät ole ikuisia. Jokaisella uskonnolla ollut oma elinkaarensa, vaan nykyään ei ole enää aikoihin syntynyt ihan uusia uskontoja. Kristinuskoa ennen on ollut ties millaisia uskontoja, joista kristinuskokin on saanut joitain piirteitä.
Tänä päivänä ei ole enää kovin järkeä uskoa mihinkään uskonnon opetuksiin
Jos et löydä paikkaa vanhoillislestadiolaisten keskuudessa, jätä ihmeessä se liike. Varmasti löydät jostain ystäviä! Suosittelen, että kokeilet vaikka jotain muuta uskon suuntaa!
voin sinulle turvallisesti antaa, rukoile noin. Siten ei tarvitse hakata turhaan päätänsä seinään, vaan se tapahtuu mikä on tarkoitus ja sinulle loppujen lopuksi parasta. Luota!
itsellesi. Älä ihmeessä jää tuuleen makaamaan siinä vl-yhteisössä. Ei ne "epäuskoiset" oikeasti ole niin pelottavia ja syntisiä kuin teille seuroissa puhutaan. Hyviä ja syvällisiä ystävyyssuhteita harrastetaan myös vl-yhteisön ulkopuolella, vaikka siellä muuta väitetäänkin.
kiitos sinulle kun kirjoitit , tuon olen huomannut se omien nuorteni kohdalla (lasteni) ei aina saa helposti kaveria,ja sitten on käynyt niin huonosti että on usko jäänyt.en tiedä ei se kaikkien perheiden kohdalle ole näin, mutta meillä on. mutta onneksi meillä on rukous taivaan isän puoleen että nämäkin tuhlaaja lapset silti jossain vaiheessa palaisivat. takaisin. jos haluat keskustella tarkemmin, pyydä yllä pidolta sähköposti osoitteeni
tuntuvat loppuvan uskomiseen tietää että ei se Jumala sittenkään ole vielä hyljännyt. Tällöin on jäljellä enää halu kuitenkin uskoa tuntui miltä tuntui.
Itseasiassa sellaista helppoa ja mukavaa elämää tule pelätä, sillä silloin voi olla että Jumala on jo hyljännyt kun elämä oikein ns. "maistuu" kivalta, on kavereita ja menoa jne.
Usko on lujaa luottamusta Jumalan johdatukseen elämässä, että hän antaa ajallansa kaiken mitä me tarvitsemme ja ei anna sitä mikä voi olla meille vaaraksi. Kun pyytää Jumalalta jotain vaikka rukouksessa niin voi luottaa että Jumal kuulee varmasti ne ja meidän kaikki huokauksetkin.
Taivaan Isä antaa kuitenkin niitä enkeleitä meidän vierelemme joille saamme kertoa kaikki huolemme, murheemme, epäilyksemme ja heikoutemme sekä saamme pyytää uskon vahvistusta evankeljumia omalle sydämmelle. Nämä ovat niitä keitaita arjen keskellä joilla jaksamme tehdä matkaa päivän lapsina.
herranen aika, tämä on taas sitä aivopesua onnistuneimmillaan! poljetaan ihmisen itsetunto maanrakoon, ja saadaan uskomaan että kaikki vika on itsessä. Lestadiolaisissahan ei perinteisistekään ole esim. ulkonäöltään kovinkaan erikoisia ihmisiä, koska esim. hippiys katsotaan jo epäjumalisuudeksi. Varmasti löydät kavereita muualta, eihän kukaan kiellä teitä olemasta meidän *uskottomien* ystäviä, jos nyt välttämättä haluat uskossa olla. Sanoisin, että hae terapiaan jotta saat itsetuntoa ja voimia irrottautua liikkeestä, joka kerran teki minunkin elämästäni sontaa. Verbaalisessa tuotoksessasi niinkuin sinussa ihmisenäkään ei ole mitään vikaa, usko pois!
En kyllä vähättele yksinäisyyttäsi.varnasti tilanteesi on raskas.
Tässä kuitenki joku ajatus sinulle:
-Isosta kirjasta löytyy kertomus nuorukaisesta joka oli orjana ja sittemmin vankiudessa toistakymmentä vuotta syyttömänä.
-Löytyy kertomus nuorukaisesta joka valitsi pilkan ja vaivan egyptin rikkauden ja yltäkylläisyyden
sijaan.
-Kyllä sieltä kertomuksia löydämme juu,mutta ne ois hyvä ottaa todesta.
-Raamatun herra ja kuningas totesi itsestää Kerran,-Linnuilla on pesät ja ketuilla luolat mutta ihmisen pojalla ei ole mihin päänsä kallistais.Hän oli yksinäisistä se joka todella oli yksin.YSTÄVÄNI,tämä joka linnun pesiä ja kettuin luolia esimerkkinä käytti tiesi mitä on olla yksinäinen.Hän jopa huusi kuoleman portilla mailmankaikkeuden luojalle,omalle Isälle-Jumalani Jumalami miksi minut hylkäsit?
-Tämä kaveri on luvannu olla yksinäiten tuki ja turva.
-Kun ihmisen ajan raja taittuu kysytään vain yhtä asiaa,asusteliko tuo yksinäisistä yksinäisin uskon kautta medän sydämmellä.
-Lopuksi totean et netti ei ole tuon kaltaiselle surulle paras mahdollinen paikka,sillä sieltä puhaltavat monet tuulet ja epäilevän on helppo imaista kaiken laista väärää oppia,mutta lohdutan sinua sillä että kaikella on aikansa ja kyllä Hän
pyyntösi on kuullut.Kaikkea hyvää sinulle ystäväni! Ps.Olen myös itse VL likkeen matkalainen.
Tätä samaa koen minäkin...
Vl-liikkeessä on ihmisten kesken hierarkia, on eliitti-ihmiset ja rahvaat.
Yhteisössä kaikki ovat kuitenkin tuiki tavallisia ihmisiä. Yksi taktiikka "pyrkyrillä"/ihan tavallisella yrittää päästä johonkin asemaan on muita haukkumalla ja mustamaalaamalla. Vilpillisesti saavutettu asema voi kuitenkin kadota kuin tuhka tuuleen.
Älykkäät saattavat olla hyvin vaatimattomia ja osaavat käyttäytyä. Kun taas vähemmän lahjoja saaneet kadehtivat ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
Aloittaja/alustaja! !!!
Oletko koskaan harkinnut alkaa kristityksi?
Kristityt uskovat Jeesukseen ja ottavat kasteen,