Jälleen kerran Venelehdessä oli tehty koepurjehdus (Vene 03/09, Oceanis 31) lähes tyynellä säällä (4 m/s). Purjehdus oli tehty viime kesänä ja julkaistiin vasta nyt. Luulisi, että olisi pystytty valitsemaan päivä, jolloin keli antaisi kunnolliset mahdollisuudet selvittää veneen purjehdusominaisuuksia. Vastaavia juttuja on nähty usein ennenkin myös nopeampia veneiden jutuissa.
Vaikka kyseessä onkin kruiseri, niin minua ainakin kiinnostaisi asiantuntevien (?) testaajien mielipiteet purjehdusominaisuuksista. Sisustuksen ja ulkonäön voin todeta itsekin, vaikka ihan mielenkiintoista on lukea mielipiteet niistäkin. Testaajat pääsevät vertailemaan lukuisia veneitä vuosittain, jolloin näkee fiksuja ja vähemmän fiksuja ratkaisuja.
Uskoisin, että muitakin lukijoita kiinnostaa todelliset suorituskykyvertailut eikä pelkästään laskennalliset ennusteet. Tylsää lukea olettamuksista tyyliin "toimii kohtuullisesti myös kovemmassa tuulessa..." Todelliset testaajat olisivat purjehtineet tuulisella kelillä ja kirjanneet nopeuksia eri tuulikulmilla. Samalla voisi hieman verifioida valmistajien antamia polaareja ja niiden paikkansa pitävyyttä.
Varsinaista purjehdusta koskenut osio oli mielestäni täysin vailla sisältöä. Ihan sama vaikka olisi pysynyt laiturissa ja kirjoittanut arvostelun ulkonäöstä siinä.
Vaikka kyseessä onkin kruiseri, niin minua ainakin kiinnostaisi asiantuntevien (?) testaajien mielipiteet purjehdusominaisuuksista. Sisustuksen ja ulkonäön voin todeta itsekin, vaikka ihan mielenkiintoista on lukea mielipiteet niistäkin. Testaajat pääsevät vertailemaan lukuisia veneitä vuosittain, jolloin näkee fiksuja ja vähemmän fiksuja ratkaisuja.
Uskoisin, että muitakin lukijoita kiinnostaa todelliset suorituskykyvertailut eikä pelkästään laskennalliset ennusteet. Tylsää lukea olettamuksista tyyliin "toimii kohtuullisesti myös kovemmassa tuulessa..." Todelliset testaajat olisivat purjehtineet tuulisella kelillä ja kirjanneet nopeuksia eri tuulikulmilla. Samalla voisi hieman verifioida valmistajien antamia polaareja ja niiden paikkansa pitävyyttä.
Varsinaista purjehdusta koskenut osio oli mielestäni täysin vailla sisältöä. Ihan sama vaikka olisi pysynyt laiturissa ja kirjoittanut arvostelun ulkonäöstä siinä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ehkä testattava vene tilataan hyvissä ajoin tietyksi päiväksi. Sitten tehdään pieni päivälenkki Hgin edustalla, työajan puitteissa.
Kysymyshän on enemmänkin veneen esittelylenkistä kuin varsinaisesta testipurjehduksesta.
Avomerivene testataan saariston suojassa. Tuskin edes kokeneet testaajat pystyvät siinä tilanteessa päättelemään miten sama vene toimisi yöllisessä avomerikryssissä 15 m/s tuulessa. Miten pesuallas tyhjenisi, tuleeko tavarat syliin kaapin ovea aukaistessa, onko punkissa hyväö nukkua...jne.
Samaa mieltä täälläkin. Teknisillä mittauksilla yritetään luoda asiantuntevaa mielikuvaa, vaikka tekstin sisällöstä paistaa tarve olla käyttämättä mitään negatiivisia tai muuten arvostelevia adjektiiveja. Ehkä vaarana on se, että ei pääse jatkossa pikku purjehdusretkille muiden kustannuksella?
Hyvin kuvaavaa on lukea vaikkapa Bavaria 32:n ja Bavaria 38:n koepurjehdusjuttuja (Vene 12/02 ja Vene 10/03) rinnakkain. Liki 1/3 tekstistä on tuotettu copy/paste -tekniikalla edellisestä jutusta. Toiset 1/3 on sisällöltään samaa, mutta tekniset yksityiskohdat, mm. kölipulttien määrä on "päivitetty". Tietysti on niin, että veneet käydään läpi jonkun järjestelmän mukaan ja voihan olla, että saman suunnittelijan veneet ovat hyvinkin samanlaisia, mutta kun kyseessä on noinkin erikokoiset veneet niin luulisi, että toimittajan kynästä (koneesta) olisi irronnut vähän yksilöllisempää tekstiä.
Tämä juttu on koostettu Vene-lehden toimituksen käyttämällä tekniikalla aikaisemmasta postauksesta.
veneitä vastaavasti kuin tietyt suomalaiset autoiluohjelmat koeajavat autoja. käydään lyhyellä lenkillä ja ajetaan 60:n nopeuksia. eniten kiinnitetään huomioita kytkimen jäykkyyteen ja liikematkaan tai hallintalaitteiden vipujen pituuksiin. todelliset erot tulisivat esille kovemmissa nopeuksissa.
Luultavati se 60 km/h riittää jo kattamaan leijonanosan suomalaisten yksityisautoilijoiden "ajosuoritteesta".
Miksi pidät noita mainitsemiasi juttuja merkityksettöminä? Suurin osa ns. ajomukavuuden kokemuksesta liittyy juuri niihin.
kyllä koeajoon/purjehdukseen liittyy oleellisesti ajo-/purjehdusominaisuuksien arviointi. Auton käyttäytymistä on melko työlästä testata kattavasti, sillä pitäisi mennä ajoradalle. Onneksi tätäkin näkyy joissakin ohjelmissa. Ei mitään leikkimistä tarvitse harrastaa, vaan ääritilanteita tvs. Niissähän ne erot tulevat esille. Mutkaisella tiellä hieman kovempaa ajaen saa jo jonkinlaisen käsityksen alustasta ja ohjautuvuudesta jne.
Veneestä saisi ihan kohtuullisen käsityksen noin 7 m/s tuulessa ja pystyisi jo hieman löytämään eroja. Yksi Oceanis 31:n koepurjehduskuva on lähinnä huvittava, kun ajetaan koneella tyynellä säällä. Ei kai purjevenettä voi oikeasti testata peilityynellä? :) Ainakin sana "koepurjehdus" pitäisi korvata sanalla "esittely."
Veneitä voisi testata kattavasti ja jättää mainitsematta negatiiviset asiat, jos pelkää maahantuojien reaktioita. Ei tarvitse varsinaisesti arvostella, vaan kertoa vain mitatut arvot ja mainitsee positiiviset huomiot. :)
Oceanis-jutussa lähes ainoa negatiivinen kommentti oli "amiraalin" henkilökohtainen mielipide: "Keula-ankkuri on valmiina ulospistävässä telineessä, josta amiraali Finell ei yhtään pidä."
Ainakin perustelut olisi ollut mukava kuulla. Onko siitä jotain haittaa käytännössä? Näyttääkö vain hölmöltä vai mikä häiritsee?
...ääritilanteiden testaamisella autojen kohdalla ei ole mitään merkitystä, koska normaaliautoilija ei niihin ikinä joudu. On täysin yhdentekevää, miten hyvin auton saa hallintaan sen alkaessa vikuroida jossain 130 km/h nopeudessa. Kaikki nykyään myytävät autot ovat ohjauksen ja alustan puolesta riittävän hyviä normaalinopeuksiin ja normaaliteille, joten niiden asioiden testaaminen olisi hyödytöntä. Ero, joka ei tee eroa, ei ole ero.
Takaisin veneisiin: olen samaa mieltä siitä, että tuollaisen "finellit" ovat merkitystä vailla, ellei mitään perusteluja esitetä. Ihan samaan tapaan kuin puhe vessanpöntön "oikeaoppisesta" asennosta. Minua tosin häiritsee vielä enemmän se jatkettu sisäpiirin vitsi "amiraali Finellista".
Näin kaverilla Vene-lehden 20 vuotta sitten tekemän purjevenevertailun. En muista, mitä veneitä siinä oli, mutta mieleen jäi, että kuutta venettä oli ajettu ilmeisesti suunnilleen työviikon päivät 24 testaajan voimin. On taso laskenut!
Cruisereiden kohdalla suurin puute on mielestäni se, että asuintilojen toimivuudesta ei saa mitään todellista kuvaa. Perheveneitähän nämä ovat; niissä asutaan kesälomat ja iso osa muustakin ajasta. Jonkinlainen minimivaatimus olisi, että vaikkapa semmoinen 2 2 perhe pantaisiin viikoksi veneeseen. Ylipäätään epäilen, etteivät nämä purjehdusfokusoituneet MIEStestaajat kertakaikkiaan ole päteviä arvioimaan veneiden sisätilojen toimivuutta.
joka lehdessä. Syynähän voisi olla tämä internet tai ajan henki. Roskaa vain läpi nopeasti. Pääasia että levikkimäärä on suuri ja mainoksista voi pyytää ison rahan. Itse kyllä luen mieluummin käyttäjien kokemuksia netistä. Vessaan taas on mukava viedä paperilehti.
"Keula-ankkuri on valmiina ulospistävässä telineessä, josta amiraali Finell ei yhtään pidä."
Keula-ankkuri sai sentään maininnan ja sen olemassaolo oli siis huomattu. Mutta miksei keula-ankkurin ja ankkurivinssin toimivuutta testattu? Paljonko oli ketjua, sotkeutuiko se ketjuboksiin? Keula-ankkurin testaus ei voinut olla muusta kiinni kuin viitsimisestä! Jos venettä käytetään matkaveneenä, ankkurointikin on aika oleellinen asia. Eri veneiden keula-ankkurivarustuksen toimivuuksissa on mielestäni suuria eroja. Selvää harmia tulee, jos ketjun pudotuskorkeus ketjuboksiin on pieni. Ketju kekoutuu eikä ankkurin nosto onnistu ilman keon sorkkimista. Samoin on suuria eroja ankkurivarustuksessakin. Monista veneistä keula-ankkuri puuttuu kokonaan ja ne soveltuvat vain peräankkurointiin saaristossa.
Joku epäili, ettei testaajat ymmärrä pentteristä. Uskon, että ymmärtävät, mutta eivät viitsi/ehdi testata pentteriä lyhyen koepurjehduslenkin aikana. Kaikki pentterit toimivat satamassa, mutta kaikki pentterit eivät toimi merellä veneen ollessa kallistuneena. Matkaveneessä tulee nälkä ja tarve ruokailuun myös purjehduksen aikana.
Luulisi keulasta esiin pistävän ankkurin haittojen olevan kovin itsestään selviä asioita. Päivänselvää on sellaisen epäsosiaalisuus satamassa pyöriessä. Se, mitä kaikki eivät ehkä huomaa, vaikka pitäisi, on ankkurin käyttäytyminen aallokossa. Enkä tässä nyt tarkoita isohkon puntin sijoittamista sinne, missä siitä on eniten haittaa. Luultavasti amiraalimme mielessä tämä aspekti oli hiukan tärkeämmällä sijalla. Keula-ankkureilla kuitenkin on hämmästyttävä kyky repeytyä irti tukevistakin lukituksista niissä olosuhteissa, joissa sitä vähiten toivoo. Älkää kokeilko, vaikka ette uskoisikaan.
On venelehdessä muutakin kuin testejä, esim mainiota satamajuttuja. Minä ainakin olen lehteen kohtuullisen tyytyväinen
mistä on kyse?
"Keula-ankkureilla kuitenkin on hämmästyttävä kyky repeytyä irti tukevistakin lukituksista niissä olosuhteissa, joissa sitä vähiten toivoo."
Minulla on ollut 24 kg murikka keulassa jo lähes 50.000 mailia ja hyvin on pysynyt. Mikä sen repisi irti?
Tiedän kyllä tapauksen, jossa keula-ankkuri irtosi kovassa merenkäynnissä ja hakkasi vaurion 40-jalkaisen veneen keulaan. Siinä veneessä keula-ankkurin helassa ei ollut lainkaan lukitusmekanismia, ei edes sitä tavanomaista tappia, joka pannaan CQR:n reiän läpi. Puristuslukitus on siitä hyvä, että se pitää keula-ankkurin täysin liikkumattomana. Sen päälle on tukeva astua ja keula-ankkuria voi käyttää puskurina esim. venettä kääntäessä kalliota tai kivilaituria vasten.
Keula-ankkuri on täysin oleellinen varuste matkapursissa, joilla tehdään pitkiä reissuja.
Koepurjehdittavat veneet ovat lähes poikkeuksetta jonkun yksityisen omistamia. Varaisitteko itse omaa venettänne vaikka pariksi viikoksi koepurjehtijoiden käyttöön? Eihän maahantuojilla sen enempää kuin veistämöilläkään enää mitään esittelyveneitä ole. Ja sama koepurjehtijoiden osalta. Pitää sopia päivä, joka sopii sekä purjehdusmiehistölle että seuraavan toimituksen väelle. Miten se saadaan päivystämään pariksi viikoksi? Ja entä jos se pari viikkoakaan ei sitten riitä, ei sekään mahdollisuus mikään mahdottomuus ole.
Noista suorituskykyennusteista voisi todeta, että vain laskennalliset ovat jotenkin vertailukelpoisia keskenään. Jos koepurjehdittavaan yksilöön on asennettu vaikkapa rullaiso, ovatko sen purjehduksella havaitut arvot mitenkään rinnastettavissa toiseen samanlaiseen, johon riki ja purjeet on valittu kilpailullisemmin lähtökohdin?
Näillä itsensä suuremmiksi laskevilla maahantujilla on esittelyveneitä, joita on tälläkin hetkellä myynnissä. Esimerkiksi Beneteau, Jeanneau, Hanse, Bavaria, Dufour. Lisäksi joitakin löytyy kotimaisiltakin venevuokraajilta. Suomalaisilla veneveistämöiden tuotteista on testattu ainakin joitakin prototyyppejä, joita luulisi saavan vähän pitemmäksikin aikaa testattavaksi tai lehden toimittajan mukaan kokeilemaan.
Testissä arvostellaan tietysti testattavana olevaa venettä. Ammattitaitoisen testaajan luulisi osaavan arvostella tarjolla olevat vermeet, miten ne sopivat tarkoitukseensa ja pitäisi myös kyetä ehdottamaan parannuksia, tai parempia vaihtoehtoja, jos niitä on tarjolla. Sellainen tieto olisi erityisen tervetullutta mahdollisille veneen hankkijoille.
itse etsiskelen tällä hetkellä vakavasti otettavaa 30-35 jalkaista matkapurtta ja olen viestiketjun aloittajan kanssa täysin samaa mieltä että artikkelin hyödyntäminen tehdessä päätöstä veneen hankinnasta on kyllä aivan yhtä tyhjän kanssa. jos kyseessä oli veneen esittely niin siihen artikkeli ehkä kelpaa mutta mitään muuta se ei sitten tarjonnutkaan kuin esim lausahduksia esim tästä ankkurin asennuksesta vailla mitään perusteluja.
ainut kuva mikä minulle jäi oli se että kyseessä oli uusi 31 jalkainen vene ja testaaminen jäi kesken..
Taitaa olla tänä päivänä vain niin, että aikakausilehtien talous on mitä suurimmassa määrin kiinni mainoksista. Siksi "koepurjehdukset" ovat todellisuudessa enemmän markkinointia, kuin varsinaista puolueetonta ja tinkimätöntä testaamista.
Millään Vene-lehdellä ei yksinkertaisesti ole varaa arvostella markkinajohtajia, koska mainoseurot ovat välittömästi uhattuina. Siksi olisikin rehellisempää puhua veneiden testaamisien ja koepurjehdusten sijasta yksinkertaisesti vain esittelyistä.
Esittelyä on venemessut yms. Nyt sentään on tehty pieni lenkki, jonka aikana ehditään todeta keulassa näkyvä ankkuri (jota ei edes kokeilla) ja ne tavanomaiset lauseet vessasta ja hellan suojatangosta. Numeroleikin voi tehdä venettä näkemättä. Siihen riittää esitteen tiedot.
veneen, joka on uusinta mallia, ostat sian säkissä. Tunnettu suunnittelija ja valmistaja pienentävät luonnollisesti riskiä samoin kuin, jos omaat laajaa kokemusta veneistä. Vanhemman mallin kohdalla saattaa netistä löytyä omistajien kommentteja esim. http://www.sailguide.com/index.php
Vaikka omistajat ovatkin ihastuneet omaansa, kertovat he kuitenkin usein myös varteenotettavia puutteita ja heikkouksia. Jos maahantuoja on tuonut ko. venettä maahan, saattaa sinulla olla mahdollisuus omaan koepurjehdukseen. Lehtien esittelyistä ei saa veneestä kokonaiskuvaa, mutta kyllä ne todelliselle ostajalle jotain kuitenkin kertovat. Lehtien vertailut antavat jo selvästi enemmän informaatiota, vaikka purjevarustus onkin välillä hyvin eritasoista.
Tarvitset joka tapauksessa myös onnea veneen hankkimiseen.
tietysta venetyypistä niin ota yhteytta veneomistajaan jolla on samanlainen vene. Itse ainakin mielellani naytan veneeni ja jos ko. henkilö edelleen on kiinnostunut venetyypista voisin vaikka lahtea koepurjehdukselle taman kanssa.
Toimittajan tai niiden käyttämien asiantuntijoiden arvostelut ovat ehka asiantuntevampia, mutta toisaalta he eivät samalla tavalla pysty huomioimaan yksittaisen asiakkaan erikoistarpeita.
Venemestari ei ole koskaan tyytynyt pelkästään
kevyellä tuulella purjehtimiseen. Olen käynnyt
useammalla koepurjehduksella kevyellä tuulella, ja aina on otettu uusiksi.