Aito kommunisti on ainoa

Muodollisen logiikan lait:

"(1) identisyyden laki (principium identitatis): A on ajateltava samana kuin A, A:ta ei saa ajatella samana kuin B;
(2) ristiriitaisuuden laki (principium contradictionis): Jos A on B, niin se ei voi samalla kertaa olla non-B;
(3) kolmannen poissulkemis-laki (principium exclusi tertii): A on joko B tahi non-B; ja
(4) riittävän perusteen laki (pricipium rationis sufficientis): A on B, koska C on D, ts. joka väitteellä pitää ajattelemisessa olla riittävä perusteensa."

Vaikka siis ajattelisit porvarin tapaan vieläkin mustavalkoisesti muodollisen logiikan mukaan, täyttyvät kysymyksessäsi ainoastaan kolme ensimmäistä lakia. Riittävän perusteen laki ei täyty, koska kymyksesi sisältää perustelemattoman väitteen.

"Marxilaisen käsityksen mukaan muodollinen logiikka on välttämätön muttei vielä riittävä edellytys totuuden selvillesaamiseksi. Niin tärkeä väline kuin mitä muodollinen logiikka onkin, siinä on myös puutteensa.

Muodollisen logiikan säännöy perustuvat jo olemassa oleviin lähtökohtiin, siksi muodollinen logiikka ei voi koskaan joh-taa mihinkään todella uuteen. Uuden ilmestyminen on aina jollain tavoin ristiriitaista ja logiikan sääntöjen vastais-ta. Uusi ylittää ja rikoo vanhat ja totutut rajat. Uusi tieteellinen keksintö ei synny pelkän loogisen erittelyn avulla, koska se ei pysty ylittämään lähtökohtiensa määräämiä rajoja.

Muodollisen logiikan lisäksi tarvitaan dialektista logiikkaa. Dialektisen logiikan käsite on marxilaisen filosofian käyt-tämä käsite, jota ei sen ulkopuolella todennäköisimmin ole käytetty. Dialektinen logiikka on oppi objektiiviseen totuu-teen johtavan ajattelun muodoista ja menetelmistä.

Dialektinen logiikka on olennainen osa dialektista materialismia, se on tiede tiedon sisällön ja sen materiaalisen kohteen vastaavuudesta.

Kun muodollinen logiikka keskittää huomionsa pääasiassa jo muotoutuneiden teorioiden erittelyyn niin dialektinen logiikka tuo esiin uuteen tietoon siirtymisen periaatteet.

Lenin muotoilemat dialektisen logiikan perusvaatimukset ovat:

- 1. Esineen kaikkien puolien huomioon ottaminen
- 2. Esineen tarkastelu sen kehityksessä, itseliikunnassa.
- 3. Esineen täydelliseen määrittelyyn tulee kuulua koko inhimillinen käytäntö
- 4. Abstraktia totuutta ei ole. Totuus on aina konkreettinen"

Koska konkreettisesti en ole koskaan hakannut vaimoani, en voi sitä lopettaakaan.