Vuokrien hinnoilla keinotellaan omistusasumisen hintaa. Nimenomaan näin päin, sillä asumisen omistusstatus määrittää asumisarvostuksen.
Jos haluamme markkinataloutta, saamme markkinataloutta, ei tämä sen kummempaa. Joten vuokrien ja omistusasumisen hinnat nousevat kunnes järjestelmä kaadetaan.
Kaataminen on taasen, ei näiden asumiskeinottelijoiden intressi, vaan meidän tavallisten, normaalien Ihmiset tehtävä. Puoluevalinta suoraan vaikuttaa siihen mitä saamme. Joten jos jokin nyt ärsyttää niin on syytä kysyä ketä äänestänkään. Ei omistavan luokan vauraus kanavoidu koskaan omistamattoman klaariin, miten se sen tekisi?
Jos haluamme markkinataloutta, saamme markkinataloutta, ei tämä sen kummempaa. Joten vuokrien ja omistusasumisen hinnat nousevat kunnes järjestelmä kaadetaan.
Kaataminen on taasen, ei näiden asumiskeinottelijoiden intressi, vaan meidän tavallisten, normaalien Ihmiset tehtävä. Puoluevalinta suoraan vaikuttaa siihen mitä saamme. Joten jos jokin nyt ärsyttää niin on syytä kysyä ketä äänestänkään. Ei omistavan luokan vauraus kanavoidu koskaan omistamattoman klaariin, miten se sen tekisi?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Joo kyllä tossa asiaa oli, mutta kuitenkin omistusasunto tuo varmuutta siihen asumiseen. Vuokralla kun olet niin ei tiedä koska saa lähteä ja maksaa kuin kuollutta lehmää. Ja sitten kun on kovalla työllä asuntovelkaansa maksaa/maksanut, osaa myös arvostaa sitä kämppäänsä ja yrittää pitää sen kunnossa.
Neukkusysteemissä oli just se ongelma, ettei jengi välittänyt asunnoistaan ja ne pääsi rapistumaan pahasti.
Mitä tekemistä asumiskulttuurilla ja asunnon omistamisella on, miten ne korreloituvat..?
Vielä, kyllä omistaminen varmuutta luo, mutta miten saisimme sitä vailla olevat n. seitsemänmiljardia Ihmistä mukaan omistamiseen ja elämisen varmuuteen..?
Hyvä aihe, joten vastaa...
B)Opiskelemalla
C)ja olemalla valittamatta turhanpäiväisyyksistä
Joka ei työtä tee. ei sen syömänkään TIETENKÄÄN pidä!
Liittyykin todella paljon suomalaisiin asuntomarkki-
noihin.
Rainesto ei ole käynyt suomalaisessa lähiössä
vuokrakasarmissa?
Ostas asunto, laita se vuokralle ja vertaa
omaasi montako kertaa joudut vuokrakämpän remon-
toimaan omistusasuntoosi verrattuna.
Kolme kertaa enemmän ei riitä.
Neukkutalot ovat romahtamispisteessä, koska
ilmaista asumista ei ole.
Jos asutaan melkein ilmaiseksi, jää kiinteistö-
kin korjaamatta.
Näin se menee.
Missäs pöntössä sinä oikein asut,kun et ole
kuullut asuntojen hintojen laskusta?
Kun yksiön vuokra nousee liian ylös, se kannattaa-
kin ostaa itselleen.
Nyt moni saa kämpän ostettua samalla kuukausi-
erällä kuin mitä vuokra olisi.
Ja katso! Taas on kohta tavallisella kansalaisel-
la OMAISUUTTA!!!
Raineston kauhistusta!
Omistava työläinen!
huomaat asian käymällä muutamassa vuokrakerrostalossa vaikka vaan porraskäytävässä ja sen jälkeen menet omistusasumispuolen vastaaviin taloihin tutustumaan. Vertaa siisteyttä, kuntoa ja pihojen hoitoa, älä mene uuteen vaan katso joitain vaikka 15v ikäisiä niin huomaat sen kulttuurin erot. Se miten kukakin hoitaa asuntonsa sisäpuolta on aivan eri asia kuin ympäristöstä huolehtiminen. Ympäristö ja yhteiset tilat ovat asujien summa, se antaa kuvan siitä miten ihmiset keskimäärin välittävät.
Nyt on tosin näkynyt joitain merkkejä myös vuokrayhtiöiden aktivoitumisesta ympäristönsä hoitoon, se kuitenkin vaatii aina joitakin aktiiveja joita taas saattaa olla vaikeaa löytää joka taloon.
Olen itse asunut monenlaisissa yhteisöissä jopa opiskelun jälkeen kaupungin vuokra-asunnossa pari vuotta joten minulla on kokemusta näistä ympäristöistäkin, tosin -70 luvun alkupuolelta mutta en usko ihmisten paljoakaan muuttuneen.
On aivan turhaa verrata meidän ja lopun 7 miljardin ihmisen asumista, meidän asumistamme ehkä voidaan verrata muihin pohjoisiin elinympäristöihin vai haluaisitko asua lumihangessa ruohomajassa tai aaltopelti hökkelissä?
Nythän on lisäksi luotu uusia varmoja asumismuotoja kuten osaomistusasunnot ja asumisoikeusasunnot joihin pääsee kiinni lähes taskurahoilla eikä oikeuksiaan menetä jos hoitaa asiansa. Siitä lisää haluamaasi varmuutta.
Rappukäytävät olivat siistejä, sähköt olivat vedetty
mukavasti, putket olivat kunnossa o.s.v.
On kuitenkin totta, että neuvostoasunnot eivät
ole yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen, sillä
ne ovat päässeet rapistumaan iki-ihanan kommunismin
kadotessa 80-luvulla. Pienellä pintaremontilla
ne kuitenkin saataisiin modernisointua; tasojen maalipintaa voitaisiin uusia, ikkunoita voitaisiin
hivenen tiivistää o.s.v.
Asumiskulttuuri ja omistaminen korreloituu mielestäni asumisviihtyvyytenä. Varsinkin ns. vuokrakasarmit keräävät kaikenlaista lieveilveötä mukanaan ja niissä ei oikein kukaan viihdy eikä välitä mistäänja vielä on lisäksi pelko persuksissa koska saa kenkää. Olen itse elänyt erilaisissa vuokra-asunnoissa n. puolet elämästäni ja vasta saatuani asuntovelkaisen oman kämpän tunsin, että tämä on vasta se oikea koti.
Ymmärrän kyllä, ettei kaikilla ole helppoa päästä omistusasuntoon kiinni. Kyllähän sitä kaikenlaista juttua on keksitty varsinkin nuoremmille, mutta ei varmaan riittävästi.
Tärkeää olisi mielestäni hoitaa myös varsinkin asunnottomien tilannetta ja panostaa ensikoteihin tms. ettei kukaan jää ainakaan heitteille. Ilman asuntoa ei voi elää millään lailla normaalisti.
Neukkukodeissa tuli aikoinaan vierailtua Virossa useammassakin ja kyllä se täytyy korjata, että tavallaan siistejä ne kyllä olivat sisäpuolelta, yleinen työnjälki ja materiaalien laatu oli kuitenkin huonoa ja esim. seinät niin huonosti eristettyjä, että äänet tuli läpi ja lämpöhukka myös suuri. Lämpimiä ne kuitenkin olivat, koska energiaa ei neukuissa pihistelty.:) Rapistuminen ja välittämättömyys näkyi lähinnä yhteisissä tiloissa ja julkisivuissa. Yksi sinänsä jo huvittava piirre jäi myös mieleen neukku-asuntolähiöissä, kukaan ei tehnyt lumitöitä, ne eivät tavallaan kuuluneet kenellekään, jengi kahlasi vaan pihalla umpihangessa:) Tätä samaa asuntokulttuuria on kyllä vieläkin noissa entisissä neukkumaissa.
Kerrostaloasunnoissa on myös sellainen ero esim. Virossa, että ne ovat myös kiinteistöjä eivätkä asunto-osakkeita ja mitään varsinaista yhteistä taloyhtiötä ei ole olemassa. Näin pidetään huolta asunnosta vain pääasiassa omien seinien sisäpuolesta, kaikki muu on jonkin toisen asia hoitaa.
Kuusikymmenluvulla yks sosiaali- ja terveysministerinä toiminut kamala akka lanseerasi käsitteen rappioalkoholisti. Käsite jäi kielenkäyttöön ja käytäntöön ja sillä tarkoitetaan juoppoa joka ei asu.Rappio yhdistettiin juomiseen ja asumattomuuteen.
Ahti Karjalainen oli hyvä juoppo mutta asui.Ahti ei ollut rappioalkoholisti.
Tässä kohtaa kaiketi kulkee asumisen alaraja.
Missäpä luulet kulkevan ylärajan? Arvioi se ensin ja arvioi sitten oma asemasi asteikolla.
Meillä on huonosti rakennettuja,energiaa tuhlaavia kalliisti saneerattavia kerrostaloja pilvin pimein.Niitä on meillä ja Kostamuksessa ja Napolissa ja Bostonissa. Se johtuu siitä,että ihmiskennojen rakentaminen on ollut hyvä ja helppo bisnes kaikkialla.Myös Neuvostoliitossa.
Itseasiassa homman olisi voinut tehdä aikoinaan hyvinkin,asumisen laatu olisi nyt toinen.
Tyyppiesimerkki huonosta rakentamisesta on peltomaalle tehty kolmikerroksinen hissitön talo. Sen kattotyöt on tehty huonosti,lämpöeristeet laitettu hutiloiden,elementtien tartunnat ruostuvat hitsauksista,putket ovat sitä 14 millistä kotimaista kokeilutuotantoa,varastotilat varkaiden tarjoustiski,ilmastointi rakennettu ainoastaan vaatehuoneeseen,keittiöön ja vessaan tai pahimmassa tapauksessa se on painovoimainen.Sisätilojen suunnittelu ei istu sen paremmin lapsiperheille kuin muillekaan,saunat ovat kaksipukuhuoneisia,perunalaari yhtä suuri niin yksineläjälle kuin seitsenhenkiselle perheelle. Mummo jättää rollaattorinsa pihalle potkittavaksi ja konkkaa kotiinsa kolmanteen kerrokseen.Äänieristystä ei juuri ole.
Alunperin tällaisiin taloryhmiin tehtiin myös liiketiloja,nyt kaupat ovat liikekeskuksissa ja julkista liikennettä supistettu.Pankit,pankkiautomaatit,parturit ja postit ovat lähteneet alueelta.Kaupunkikänni pitää hakea taksilla.
Kuka helvetti nyt tuollaisissa taloissa tahtoisi asua? Vaan kun monien on pakko.Kyse ei olekaan halusta vaan mahdollisuuksista eikä aina ole kyse rahasta. Eihän tässä maassa rakenneta tasokkaita kerrostaloalueita kuin suurien kaupunkien eliittialueille,Tampereen Koskikeskuksessa olisi ihan fiksua asua mutta se mahtanee maksaa kolmen omakotitalon verran.
Asumiskulttuuri onkin rakentamisen kulttuuria ja meillä rakentamisen kulttuuria ei itse asiassa juurikaan ole.
Hometalot ovat kotikutoinen ongelma. Ruotsissa betonivalun päälle rakennetaan vasta kolmenkymmenen kuivumispäivän jälkeen,meillä vedetään kosteussulkua kylpyhuoneisiin viiden päivän kuluttua.Katsoppa kaupunkirakentamista(jos jostakin sellaista nyt löydät),villat makaavat syksyisin sateessa,pressu on kadonnut keksintö.
Tunnen monta rakennusmiestä joita suorastaan vituttaa tehdä huonoa työtä.Rakennuttajalla on kiire ja painostus on sen mukaista. Ymmärrän että alihankkijan koneaika maksaa.Tiedätkö mikä on autonosturin lähtöhinta,kilometrikorvaus ja tuntitaksa? Rakennuttajana minäkin pyrkisin kiristämään aikataulua. Rakennuksilla on myös täysin ammattitaidotonta porukkaa,siihen on johtanut urakoiden ketjutus ja se näkyy heti rakentamisen laadussa. Huonosti suunnitellusta ja väärin tehdystä ei voikaan tulla hyvää. 70-luvun arkkitehdeille antaisin raskaimman mahdollisen tuomion tekosistaan,määräisin heidät vanhoilla päivillään asumaan suunnittelemiinsa taloihin.
Meille rakennetaan uusia slummeja,niitä nimitetään rivitaloasunnoiksi. Pari vuotta sitten seurasin mielenkiinnolla,miten kaksi "hartiapankkiurakoitsijaa" oikaisi väärin mitoitettua ulkoseinäelementtiä.En tahtoisi ostaa asuntoa,jonka ulkoseinä roikkuu räystäästä.
Ennustaminen ei ole vaikeaa jos ennustaa vanhan perusteella. Pian on se aika,jolloin lehdet uutisoivat romahtaneista ulkokatoista,lumi alkaa painaa. Se on esimerkki huonosta suunnittelusta ja rakentamisesta.
Minä olen kerrostaloihminen.Haluan asua hyvin tehdyssä kerrostalossa ja kukapa ei haluaisi jos vaihtoehtona on huonosti rakennettu kerrostalo.Haluaako joku asua huonosti rakennetussa omakotitalossa jos vaihtoehto on hyvin rakennettu?
Asumiskulttuuria on hyvin tehty kämppä,ei sen malli tai omistusmuoto.
Wäinä ansaitsee vähintään papukaijamerkin. Olen tuohon samaan typerään menettelyyn kiinnittänyt huomiota, eikä siinä ole mitään eroa mille alueelle ne talot tehdään eikä mikä niiden neliöhinta on. Jos tehdään nk. laatuasuntoja niin laminaatin tilalla lattialla on parketti ja keittiökalusteet eivät ole valkoisia vaan väriovin. Nk. "laatu" on pääasiassa rekvisiittaa eikä ylety sen pidemmälle. Korjatkoon asiantuntijat mielipiteeni jos kykenevät.
Rakentajia saisi todella viedä leivättömän pöydän ääreen nippukaupalla.
Hyvänä esimerkkinä ovat vanha kouluni (johon menin ekaluokalle 1949), joka on hyvässä kunnossa vaikka olin sen 100v juhlissa pari vuotta sitten ja 80 luvulla rakennettu uusi koulu jossa on tehty kaksi kertaa homeremontteja. Suurin näkyvä ero on harjakatto vastaan tasakatto.
Vittuako kerjäläinen täällä ruikutat? Tee elämäsi sellaiseksi että ei tarvitse itkeä kun akat joka käänteessä saatanan sossupummien perikuva....
Asun väljästi omassa velattomassa talossa jossa
asumiskustannukset ovat palttiarallaa sähkö 215 eu-
roa kuussa vesi ja vakuutukset.
Asun halvemmalla paremmin kuin sinä vuokralla.
Jos asut vuokra asunnossa.
Vai saako jostain 136 asuin neliön taloa vuokrata
250 einarilla kuussa?
Onko sosialismissa työläisille tiiliverhottuja
aumakattoisia taloja sillä vuokrattavissa?
Ei ole.
Voit mennä koloosi takaisin. Jokainen kusettaa
itse itseänsä jos ei osaa asioitaan hoitaa.
Sinä ketkunperi olet viimeinen mies neuvomaan.
Tässä maassa pitää asua jossakin,meillä on routa maassa puolet vuodesta. Asuin kauan epätyypillisesti mutta en mitenkään poikkeuksellisesti,asuin työsuhdeasunnoissa.Ihan pieneen luukkuun huushollimme ei olisi sopinut ja samankokoisen asunnon ostaminen velkarahalla olisi maksanut korkoina saman kuin vuokra.Pluspuolelle lasken sen,etten silloin tarvinnut esimerkiksi lumikolaa,lumikolahan käyttää polttoaineenaan leipää ja sekin maksaa.Tapettia en silloin ostanut rullaakaan,en myöskään pesukoneita tai jääkaappeja.Asuinrakennuksen kunnossapitopitokustannuksiksi laskettaneen vuosittain 3% hankintahinnasta sen elinkaaren aikana.Kaikki tuollaisetkin on laskettava asumiskustannuksiksi,samoin pääoman kuoletus.Se lisännee sinunkin tämänhetkisiä laskennallisia asumiskustannuksiasi,käyttöajallehan ne jyvitetään
kustannuslaskennassa.
Työsuhdeasuntojen vuokra oli yleisimmin kulloinenkin lääninveroviraston vuosittain määräämä alin taksa. Meillä se meni tuon allekin,koitunut asuntoetu laskettiin tuloksi ja lisättiin vuosiansioon.Siitä maksettiin (käytännössä)veroa lisäveroprosentin mukaan.Olin hyvin tyytyväinen asumismuotooni,sen tasoon ja etenkin hintaan.
Kuten sanoin,en yleistä. Kohdalleni osunut vuokra-asumisen muoto on poikkeus,kenties sinunkaan ei pitäisi ylistää varauksetta oman asumisesi ylivertaisuutta siksi,että juuri se sattuu miellyttämään sinua. Katsos,jotkut meistä eivät halua aamuisin kahlata lumihangessa noutamaan päivän lehtiä,tapella vittuilevan öljynpolttimen kanssa tai riidellä vakuutusyhtiön kanssa vesivahingon kustannuksista.Jotkut meistä tahtovat järjestää elämänsä ehtoopuolen turvan muutoin,kuin sitomalla sen niinkin epävarmaan kohteeseen kuin asuntojen arvon nousuun.
Kun en maksanut pankille korkoa niin maksoin saman summan vuokrana,säästin hoitokustannukset. Kun ihminen maksaa korkonsa ja siinä ohessa kämppänsä niin mihin arvelet minun laittaneen sen kämpän osan? Enhän minäkään sitä ryypännyt,siirsin ainoastaan myöhemmäksi ne ratkaisut,jotka useimmat tekevät nuorempana.
Asun nyt talossa,jossa on metriä paksut kiviseinät ja porraskäytävissä holvikaaret. En asu Kakolassa,Kakolassa ei ole Helsinkiläisen yksiön kokoisia tasanteita porraskäytävän kukkaistutuksia varten.
Kuka nyt mitäkin asumisenlaatuna pitää? Minun käsitykseni voi poiketa sinun käsityksestäsi mutta en minä sitä sinulle tuputa ainoana oikeana vaihtoehtona. Pidän kyllä käsityksestäsi. Juuri vertailusi omistusasumisen ja vuokra-asumisen välillä vahvistaa korkeiden vuokrien,huonosti rakennettujen ja ylläpidettyjen talojen sekä ahneiden ja vittumaisten gryndereiden ja vuokraisäntien olemassaolon.
Euroopassa eniten vuokralla asutaan Sveitsissä ja Monacossa,Sveitsissä lähes puolet asuu vuokralla.
Kuriositeettina mainittakoon,että Sveitsissä vuokrahehtaari peltoa maksaa saman mitä Suomessa on sen kauppahinta eikä emmental siellä maksa yhtään enempää kuin meilläkään ja se on parempaa.
Suomen ja Sveitsin vuokra-asumisessa näyttäisi olevan ero. Kenties Sveitsi on hyvinvointiyhteiskunta ja sivistysvaltio,jonka kansalaisten ei tarvitse sitoa itseään 30 vuoden asuntovelkavankeuteen saadakseen vanhuutensa turvatuksi? Kenties Sveitsin markkinatalous on Suomen markkinataloutta parempi siksi,ettei heillä koskaan aluerakennettu grynderien ehdoin vastoin kansalaisten suuren osan etua?
Olen isänmaallinen mies teoissa,en ahneiden pikkuporvarien tavoin sanoissa.Kun isänmaalla ei ollut varaa elättää minua antamalla työtä,lähdin pois ja menin sinne missä sitä oli. Kun isänmaalla sitten oli työtä,se houkutteli minut takaisin työsuhdeasunnolla,tein kuten haluttiin ja maan parhaaksi nähtiin.Tulin.
En heiluttanut toisien koirien laumassa häntää niinä vuosina jolloin lamaan suistuttiin. Minun syytäni eivät olleet nousseet korot,inflaatio ja mieletön lainan anto. Kun lamasta sitten piti toipua,niin juuri minähän olin se joka teki työtä ja pani rahan kiertämään.Monelle laumasta jäi häntä pysyvästi alas ja ne jotka siitä jotenkin selvisivät,haukkuvat minua kilvan tällä palstalla.
Maksan useampaan kuntaan veroja.Maksan siihenkin kuntaan mistä isänmaa pani minut lähtemään.Huomaatko Urpo että isänmaallisilla miehillä on juuret,minun syntymämökkini ei ole kaupan. Toivoisin teillä porvareillakin olevan isänmaana muukin kuin raha ja kiinteistöjen arvonnousun odotus.
Vaan sijoitusneuvojani Urpo,mitäpä nyt tehdään? Yhdysvalloissa ja Britanniassa on vedetty pressut pois paperirahapainojen koneitten päältä ja ainoat työllistetyt ovat laakerien rasvaajat. Inflaatiollahan tuo Katainenkin näyttää laskun kuittaavan,vekseli on niin iso ettei sen takuumieheksi käy kuin kansa.
Kuule Upi,nyt meidän pitäisi päästä irti leikkirahasta.Aikaa näyttäisi olevan kesälomakauteen asti.
Vai säästit vuokralla asuessa hoitokustannukset?
Vuokrassahan tuon maksoit.
Hoitovastike oli pienempi kuin maksamasi vuokra.
Vuokralla asuessa kustantaa AINA myös ylläpidon.
Ei sitä pakoon pääse.
Et viitsisi ihan omiasi puhua. Pidän sinua palstan
fiksuimpana vasurina.
Koita pitää tasosta kiinni.
Minä maksoin omani alle 10 vuodessa. Kun oli
se kaksion kohtuullinen yli 100% myyntivoitto
taskussa 6 vuodessa tienattuna.
Ihan itse mokoman tein.
Eli hyvä talouden pito kannattaa aina.
Toisin kuin sosialismi.
Sijoituspuolesta sen verran että mitäs meidän
pitäisi tehdä? Ei mitään just nyt.
Nyt odotellaan ja katsellaan.
Vanha guru neuvoi 80 luvulla että markkinoille
mennään takaisin vasta nousun käynnistyttyä.
Jos haluaa ettei kaik häviä hölmöillessä.
Perkules että yritit jujjuuttaa minua sijoittamaan
taannoin raaka-aineisiin.
Siinä olisi käynyt kylmät.
Se taitaa olla parempi niin, että minä neuvon
tässä talouspuolessa jos joku neuvoja haluaa.
Tai sitten ei.
Loritassa kämpät ne vaan halpenee koko ajan.
Olen kääntänyt ulkomaan residenssin omistamisen
haluani jo hiukan sinne päin.
Mutta ans kattoo.
Eläkkeellekin on vielä aikaa.
Reilut 10 vuotta. Siinä ajassa tulee kerran, kak-
si julmettua kurssirallia ylöspäin.
Kun se on kestänyt 4-6 kuukautta, lähtee toveri
Urpo markkinoille takaisin.
Jos ei tule, pidän rahat tilillä.
Ja ostan vaikka Epsanjasta yhden kämpän sijasta
kaksi tai kolme.
Vuokraan vaikka toveri Wäiskille jos kohdalle
sattuu!
Tottahan säästin oman asunnon hoitokustannukset kun minulla ei ollut omaa asuntoa. Tottahan maksoin vuokrassa asunnon hoitokustannuksia mutta vuokra oli alle käyvän tason - pääideahan työnantajalla oli työntekijöiden saaminen. Työnantajan asunto-osakeyhtiön lainojen korko ja muut kulut olivat toki alempia kuin minulla olisi lainassani ollut jne. Tämä oli ajatus ja luettavissa jutusta.Vastasit melko pian viestiin,ehdit kenties lukea sen mutta et ajatella.Sallittakoon se sinulle taas kun olet sellainen mukava mussukka.
Vuokrat ovat kyllä sangen korkeita. Usein korkeam-
pia kuin vapaa rahoitteisten. Siis ennen.
Jos sait ns "työsuhde" etuna halvemman kämpän
niin olisit siitä kirjoittanut jo ylempänä.
Sijoitat vähän mieluummin informatiivisuuteen kuin
kaverin mollaamiseen sellaisen informaation
huomaattomuudesta, jota et esittänyt ensimmäi-
sellä kerralla.
Miten on toveri Wäiski, lisäsikö tuo asuntoetu
riistoasi vai vähensikö sitä?
Ihan mielenkiinnosta?
Yks lysti,ryki tai yski. TÄSSÄ yhteydessä on yks hailee puhummeko riistosta vai voitosta.Kun markkinat sinulle armaassa järjestelmässä hoitavat asiaa,ne eivät tee sitä tappiokseen. Asunto-osakeyhtiöiden tarkoituskaan ei ole tehdä voittoa (paitsi jos ne on tarkoitettu vuokrattaviksi),tappiotakaan ne eivät pitkällä tähtäimellä voi tehdä. Myöhemmin yhtiö saneerasi kämpät ja myi ne omistusasunnoiksi,sillä se kuittasi kulunsa. Eiköhän se riisto asuen lisääntynyt,maksoinhan minä ne seinät.Varsinaisen hyödynhän firma sai työntekijöinä,asunnot olivat pelkkiä katiskoita työntekijöiden kalastamiseen ja sivuseikka. Työnantaja olisi voittanut vaikka me olisimme asuneet kämpissämme ilmaiseksi,käytännössähän se olisi merkinnyt muutaman satasen (mk) palkankorotusta eli näinkin pääomavaltaisessa firmassa yhtä kuin ei mitään.
Monesti on tällä palstalla selitetty riiston käsite.Se on itse asiassa yksikkö jota tarvitaan selkeyttämään keskustelua.Matematiikassa 2-1=1,kuvataan sitä kirjaimella A niin meidän ei tarvitse joka kerran sanoa kaksi miinus yksi on yksi,sanotaan A. Riisto ei ole mummon potkimista maihareilla ja käsilaukun ryöstämistä. Rumaa se kyllä on. Te porvarit puhutte voitosta ja se on teille neutraali sana.Riisto taas ei ole. Voiton te ymmärrätte käsitteenä ja tarjoattekin sitä usein siinä kohtaa,missä marxilaisuus puhuu riistosta.Asia ei ole sama,muutenhan mekin puhuisimme voitosta. Porvarillinen taloustiede saa minun puolestani puhua käsitteellä yrittäjävoitto ja porvarien kanssa puhuessani voin käyttää sitä. Minusta on kuitenkin huithapelien puuhaa tulla esimerkiksi tälle palstalle keskustelemaan marxilaisuudesta vaivautumatta ottamaan selvää sen käsitteistön merkityksestä.
Teidän mielivaltainen tapanne antaa keskustelussa sanoille haluamanne epätarkka merkitys ja vaatimus toistenkin käyttää niitä on melkoisen röyhkeää.
Ustäväni Urpo. Normaalisti ei sanota että "sinä silmieni valo,vuoteeni ilo ja rahapussini kiirastuli, vapautatko minut näistä päkiöitäni kalvavien vasikannahkojen puristuksesta". Normaalisti sanotaan: "vedätkö akkaseni nämä kiristävät pilkkisaappat pois". Juuri samasta syystä sanotaan riisto.
Kun kommarit hakevat henkeä päälle.
Tosiasia kuitenkin on että tällä järjestelmällä
kykenee kansa elämään.
Sosialismilla ei.
Voisin yhtyä riisto käsitteeseen, jos yritystoimin-
ta olisi lailla määrätty jollekin "kastille".
Mutta kun maa on vapaa kykyjensä mukaan asioita
touhuta, on riistot käsitteenä tässä ajassa
aikansa eläneitä.
Työläiset saavat palkkaa ja kykenevät töissä
ollessaan maksamaan laskunsa ja asuntonsa.
Työläinen voi perustaa yrityksen ja saada siihen
vielä yhteiskunnalta konsultaatio apuja,
starttirahnaa,valtion takauksia, investointi
avustuksia!
Tosin torppakin menee takuuksi.
Tiedät Wäiski hyvin että suurin osa menestyneis-
tä suomalaisista yrittäjistä tulee työläistaus-
taisista kodeista ja taitavat olla vielä
ex työläisiä.
Jos tuo voimavara olisi heitetty keskinkertaisuu-
den alttarille sosialismilla niin miltähän
Suomi näyttäisi?
Minun ei tarvitse sinulle sitä sanoa.
Tiedät itsekin.
Saat sanoa yhteiskunnallisen hyvän jakosuhdetta ihan miksi tahansa.Saat sanoa hevosta aasiksi mutta älä ihmettele jos hevosmies nyrpistää nokkaansa.
Mummoni mielestä englannin kieli oli maailman rumin kieli kun siinä sanotaan "nii ussein se nainti". No,mummo ei osannut englantia eikä Upi tunne Marxia.
Ei sillä välttämättä ole mitään tekemistä keskinkertaisuuden kanssa. Ainakin mummoni oli fiksu akka,ja sinustakin on näemmä tulossa samanlainen!
ja siksi ainakin minulle riittää jos saadaan riittävä kate kulujen peittämiseksi. Katehan ei ole riistoa vaan ainoastaan voitto.
Marxin tuntemusta tuskin kukaan tarvitsee, ellei sitten uteliaisuuttaan, hänen aikansa on ollut ja mennyt aivan kuin ehkä mummosikin (arvelen koska puhut menneen ajan aikamuodossa).
Kuin joku helevetin teoreettinen "jakosuhde".
Riiston määrittelyssä täytyy ottaa huomioon sekin
mitä yhteiskunta tuottaa.
Vai oletko eri mieltä? Lisäarvon tuottamien
verotulojen merkityksestä?
Elä ole.
Jos haluat käsitellä koko- eikä puoli totuutta.
Minä tunnen partapaskaa juuri sen verran kuin
tarvitsee.
Esimerkiksi sen että partapaskalla ei ollut
tästä yhteiskunnasta mitään käsitystä.
Jos tätä olisi hänelle esitellyt tuossa ajassa
olisi jouhipehkokin taputtanut!
Tulkitsen vastauksesi perseelleen menoksi.
Toweri Wäiskin keikahdukseksi.
väärässäkin ja esittää tyhmiäkin ajatuksia julkisesti. Vuokra-asunnon oikea vuokrahan koostuu useasta osasta kuten, päivittäiset kulut joihin kuuluvat lämmitys, vesi, sähkö ja ympäristön hoito (talkkarikulut). Pitempiaikaiset kulut kuten vuosikorjaukset ja isännöinti. Pääomakulut eli pääoman kuoletus ja korko. Saattoi lisäksi jotain unohtua. Jos noista kaikista ei huolehdita niin homma kaatuu päälle ennen pitkää.
Jos ihminen maksaa aiheuttamansa kulut niin se ei ole keinottelua vaan realismia, joka näyttää sinulta tyystin hävinneen. Vuokra-asuminen tulisi tietysti halvemmaksi jos siirryttäisiin vanhakantaisiin rakennuksiin kuten savupirtteihin, epäilen kuitenkin jotta et olisi siihenkään kovin tyytyväinen vaihtoehdon edullisuudesta huolimatta.
Tiedän sinun kinaavan ainakin pääomakuluista, näinhän tehtiin sosialistisessa itäisessä osassa maanosaamme Eurooppaa 50 vuoden ajan ja tulos oli nähtävissä kun asumisesta ja energiasta maksettiin vain nimellinen korvaus jos aina sitäkään. Ei ollut varaa pitää rakennuksia eikä muutakaan infraa (tiet, sähkön tuotanto ja kaapelointi, puhelinyhteydet, rakennusten kunto, jne) kunnossa kun piti vallankumouksen vuosipäivää varten tehdä aina vaan uusia aseita kansan kustannuksella. Tosin ainakaan puhelimia ei haluttukaan koko kansalle koska se olisi hankaloittanut kuuntelua ja valvontaa jos puhelimia olisi ollut liikaa.
Miten kuvittelet talonrakennuksen halpenevan vallankumouksella? Palkkojako aiot laskea, vai? Meillä normaaleilla tavallisilla ihmisillä on omat asunnot jo tänään, osalla kokonaan osalla osin maksettuina. Minä ainakin valitsen puolueen joka ei tölliäni havittele kansallistettavaksi osin eikä kokonaan.
tulee siitä, että vuokra määritellään markkinahinnan mukaan. Markkinahinta on taasen keinotteluhintaa, jolla myös säädellään omistusasumisen hintaa.
Jos porvari olisi järjissään, hän ei suostuisi siihen, että markkinahinta määrittää myös vuokra-asuntojen hintaa, koska asunnon hankkiminen tulisi hänelle oleellisesti halvemmaksi.
Keinottelijoille tietysti sopii ja hehän asian takana ovatkin, että myös vuokrahinnat ovat jotain aivan muuta kuin todellisia kuluja. Korkoja, veroja ja vedätystä mm. kysynnän ja tarjonna määrää säätelemällä, kuten hammaslääkärienkien laita on..
Oletko nähnyt jurttaa, siinä voi asua kesät talvet, mutta sellaisessa asuminen on Suomessa kielletty, arvaatko miksi..?
Arvaatko miksi aina se mikä on pakko, on porvarin suurin mielenkiinnon kohde..?
60 - 70 m2 omistusasunnon vastike on luokkaa 200€/kk se sisältää normaalit hoitokulut yhtiössä. Uuden asunnon hinta saattaa olla vaikka 100k€ jolloin kuoletus 30v ajalla on 3'333,33€/v eli 280€/kk nyt meillä on koossa 480€/kk. Sijoitetulle pääomalle lasketaan vaatimaton korko 4%/v josta saamme 4000€/v eli 333€/kk. Näin saamme kohtuullisen vuokran perusosan josta vielä puuttuvat korjauskulut, siihen varaamme 50€/kk.
Kohtuullinen ilman keinottelua oleva vuokra on siten 863€/kk, jos vuokra on korkeampi eikä siihen ole hyväksyttävää syytä esim. pääkaupunkiseudulla korkeampi hankintahinta niin voidaan sanoa vuokran olevan liian suuri. Onko se keinottelua sitä en tiedä, mielestäni kuitenkaan ei vaan normaalia liiketoimintaa.
Suurempia korjauksia tehdään 10 - 20 vuoden välein joten en usko 50€/kk riittävän vaan sen pitäisi olla vähintään tupla joten arvioni on alakanttiin.
Ei vuokraa voi määritellä kuin laskemalla ne kulut jota siitä vuokrauskohteesta on, muutoin homma kusee ja kohteet häviävät. Sama koskee sekä yhteiskunnan että yksityisten toimintaa.
Yleinen palkkojen roima lasku vaikuttaisi hintojen laskuun oleellisesti mutta lienee ei hyväksyttyjen keinojen joukossa.
HA-KA perustettiin aikoinaan siitäkin syystä,että päättäjillä olisi saatavilla rakennuskustannuksista muukin kuin gryndereiden ilmoittama hinta. Samaan leikkiinhän sekin sitten meni mukaan,useammankin poliitikon vaalilaskut maksettiin sen toimistosta ja loppujen lopuksi asunnonostajan pussista.
Toteat asunnon hinnan ja perustat laskusi sille,laskelmasi näyttääkin oikealta. Pikkuporvarina ajat pikkuporvarin härillä ja puolustat pikkuporvarin toiselle vuokraaman kämpän vuokrahintaa ihan ansiokkaasti.Ja noinhan se onkin.Tässä maassa on normaalia liiketoimintaa maksattaa kämppä toisella vuokrina.Erityisen edullista on hankkia lapselle opiskeluajaksi kämppä yliopistopaikkakunnalta ja maksattaa se sitten vuokralaisella. Asunnon arvonnousu jää sitten melko tarkkaan käteen. Hallitus pyrkii elinikäisen työajan pidentämiseen,yksi keino on opiskeluajan lyhentäminen. Se ei taas oikein natsaa yhteen opiskelun ja pätkätöiden kanssa.Katsos kun on maksettavana se korkea vuokra eikä kaikilla ole isukkina Pappamannista ja Wäinää.
Asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta.Mistä me tiedämme asunnon "oikean" hinnan? Sen sinun 100 tuhattasi.
Uskotko rakentamisen alana siistiytyneen,minä en usko. Keinot ovat nyt toiset mutta keinoja ne silti ovat. Ennen meillä oli Turun tauti ja Espoon tauti,niitä ei kaiketi sovi kieltää koska niistä on olemassa nippukaupalla raastuvanoikeuden päätöksiä. Tontittaminen oli yksi tapa nostaa maapohjan hintaa,sillä kaksinkertaistettiin asuntojen hinnat. Rakennuttajalla voi olla sementin tuontifirma,elementtitehdas,gipsoniittitehdas,be-
toniasemia ja kalusto jne.. Toiseen rakennuttajaan verraten hän on etulyöntiasemassa ja jos sen toisen rakennuttajan voitto on kohtuullinen niin toisen on kohtuuton.Asunnon hinnanmuodostus ei perustu kustannuksiin,alenna hintaa, ja se osa ilmaa siirtyy ensin asunnon ostajan ja sitten vuokralaisen piikkiin. Sinun on helppo tehdä laskelmasi ja puolustaa sitä koska et ole se lopullinen maksaja.
Suomessa on vahva omaisuuden suoja.Se koskee niin rahapussiasi kuin kuin grynderin maapohjan omistusta. Eduskunta voi yksinkertaisella enemmistöllä säätää lain,jonka perusteelle sinut ammutaan.Vaaditaan 5/6 enemmistö edustajista,ennenkuin eduskunta voi ottaa rahapussin taskustasi. Ja paskat minä rahapussistasi mutta laki joka mahdollistaa tonttikeinottelulla satojentuhansien ihmisten asumiskustannusten kaksinkertaistamisen on luokkalaki. Näinhän on tapahtunut suuressa mitassa Turussa,Lahdessa,Tampereella ja pääkaupunkiseudulla.Ellei asia kuulosta uskottavalta minun sanomanani niin kannattaa lukea se,mitä Armas Puolimatka on rakentamisesta kertonut.
Tahdon siis sanoa ettet sinäkään ole oikeasti laskenut,esität vain ns. oma lehmä ojassa-laskumallin.Perustaksi otat tuulesta temmatun,joskin maksettavaksi koituvan hinnan.
Onko tällainen rakentaminen normaalia liiketoimintaa.Jos olisi,eikö sen pitäisi johtaa kilpailun kautta asuntojen hinnan alenemiseen ja heikompien firmojen kaatumiseen?Näinhän markkinoiden kuuluisi toimia.
Tänä vuonna Suomessa on aloitettu vain alle 150:n suuren uudisrakennuksen rakentaminen eikä yhtään konkurssihakemusta ole jätetty. Miten se nyt noin menee? Asuntoja ei rakenneta eikä myydä,valmiita kämppiä riittäisi myyntiin seuraavat kuusi vuotta ja firmat ne vaan seisoo vakaana kuin tatti. Mistä niillä riittääkin akunaalia seisottaa pääomia tyhjissä kämpissä. Mistä se raha on tullut? Normaalista liiketoiminnastako?
mikä on oikea hinta? Niinkö? Tietysti siitä hinnasta jolla sen asunnon pystyy ostamaan ja joku muu myymään. Ostaja ei valitettavasti aina pysty määräämään hintaa, jos pystyisi niin 1€ kaupat lisääntyisivät huimasti. Voin tietysti rakentaa sen itse vaan en aio. Olen yleensä pitänyt pohdintojasi varsin hyvinä ja ansiokkaina vaikka en olisikaan samaa mieltä vaan nyt ei oikein tuntunut järkevältä. No sattuuhan sitä.
Ei siinä maksateta kämppää toisella vaan estetään sen olevan häviäminen, jos ei kuoleteta eli kerätä uuden hintaa käyttöaikana niin mistä seuraavan kerran ne rahat otetaan?
Samoin kuin mahdollisen sijoitusasunnon olen ostanut omani joten kyllä minäkin olen lopullinen maksaja. Onhan se niin, että käyttäjänhän se todellisuudessa tuleekin maksaa, joko kerralla tai vähittäin. Muuta oikeaa tasapuolista ratkaisua ei ole.
Kyllä niitä konkursseja tulee valitettavasti, sekin firma joka on tämän yhtiön rakentanut jossa asun meni konkkaan noin 10v valmistumisen jälkeen joten takuuhommat hoituivat, joskin osasta sovittiin raastuvan eteisessä.
Tuosta tonttimaan hinnoittelusta minun täytyy olla hieman samaa mieltä kanssasi. Tosin minulle ei ole aivan selvinnyt miten suurta osuutta alueiden suunnittelu, teiden ja muun infran rakentaminen jne edustavat siinä tontin hinnassa mutta tonttimaan myyntiä rakennusoikeusneliöihin sidottuna en oikein hyväksy. Toisaalta tuossa tavassa yhteiskunta yleensä saa lisärahoitusta.