Voisiko joku ystävällisesti neuvoa mistä löytyisi painelaitedirektiivin teksti, joka käsittelee puukattiloiden varolaitteita?
LVI-liikkeen mies sanoi, että 350,- € maksava SYR5067-venttiili on pakollinen. Minä vähän ihmettelen mitä hyötyä sellaisesta mahtaisi olla kun oman kaivon vesipumppu pysähtyy sähkökatkoksista samoin kuin latauspumppu, joten jäädyttävää vettä ei ole saatavissa.
Olettaisin, että direktiivin teksti ei voi olla näin hölmö, joten lukisin mielenkiinnolla direktiivin tekstiä suomen kielellä.
Lueskelin ruotsalaisia puukattilasivuja ja siellä jotkut kirjoittajat valittelivat että tämä SYR-venttiili on epäluotettava ja jumiutuu käytön puutteessa. Käyttöohjeessa maininta että venttiili on testattava kerran vuodessa, eli ohjeiden mukaan sillä on aikaa 12 kk takertua kiinni ja tuskin se sitten tositilanteen tullessa toimi. Riippuu kai vähän siitä miten kalkkipitoinen vesi on jne.
LVI-liikkeen mies sanoi, että 350,- € maksava SYR5067-venttiili on pakollinen. Minä vähän ihmettelen mitä hyötyä sellaisesta mahtaisi olla kun oman kaivon vesipumppu pysähtyy sähkökatkoksista samoin kuin latauspumppu, joten jäädyttävää vettä ei ole saatavissa.
Olettaisin, että direktiivin teksti ei voi olla näin hölmö, joten lukisin mielenkiinnolla direktiivin tekstiä suomen kielellä.
Lueskelin ruotsalaisia puukattilasivuja ja siellä jotkut kirjoittajat valittelivat että tämä SYR-venttiili on epäluotettava ja jumiutuu käytön puutteessa. Käyttöohjeessa maininta että venttiili on testattava kerran vuodessa, eli ohjeiden mukaan sillä on aikaa 12 kk takertua kiinni ja tuskin se sitten tositilanteen tullessa toimi. Riippuu kai vähän siitä miten kalkkipitoinen vesi on jne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kiinni onko talossa kunnan- vai oma vesi.
Mutta onhan puut ilmaisia......
ja puolen vuoden jälkeen alkoi olla ongelmia paineen noustessa kattilassa joka lämmityksellä .
Onneksi tuli laitettua sulut molemmin puolin venttiliä ja nyt se on ollut kohta vuoden pois kytkettynä. Ihan tyhjänpäiväinen värkki se on oman kaivon taloudessa veden tulon loppuessa painesäiliön paineen laskemiseen. Ennemmin panostaisin upsiin .
Meillä suunnittelija sanoi ,että laitatte jos laitatte ,sillä itselläänkään ei kyseistä värkkiä ollut.
Turvatekniikan keskus; tukes-etusivu-tietopalvelut-
tiedotteet-painelaitteet-kiinteän polttoaineen käsisyöttöiset lämminvesikattilat 6,9,2004.
Sama asia löytyy myös eri sivuilta ja vähän hankalammin kerrotuna.
Kun lukee, niin asiahan on täysin selvää!!!!!!!!!!1
Kiitoksia tiedoista. Olen sivuja mielenkiinnolla lukenut. En taida mitään SYR-venttiilä asentaa. Ylipaineen rajoittamiseen taidan laittaa reilun kokoisen säädettävän ja helposti testattavan varoventtiilin. Jälki/ylilämmön poistamiseen laitan akkusähköllä toimivan pumpun joka ajaa kuuman veden varoventtiilin kautta kattilasta ulos ja kylmää vettä varastotynnyristä kattilaan.
Kustannuksia taitaa kyllä tulla saman verran kuin sen SYR-venttiilin hinta, erona kuitenkin että tämä ratkaisu on sitten helposti testattavissa ruuvaamalla pumppua ohjaavan termostaatin rajaa alemmaksi ja se toimii vaikka talossa ei painevettä olisikaan. Syöttöpumpulle on ennestään invertterisyöttö, joten akku ja laturikin ovat ennestään olemassa.
Onko invertterisyöttö jatkuva vai käytössä vain sähkökatkoksen aikana? Ettei vain kävisi niin, että invertterin simahtaminen pysäyttäisi pumput vaikka verkkosähköäkin olisi tarjolla...
Invertteri kytkeytyy vasta verkkosähkön katkettua.
Systeemi ollut käytössä vähän yli vuoden ja toiminut ongelmitta.
Minulla pesällinen puita palaa noin 2-3 tuntia ja testattaessa akku, autonakun kokoinen "mökkiakku", riiti hyvin latauspumppua ja automatiikkaa syöttämään.
No eikös se ole parempi että invertterin sippaaminen paljastuu heti, eikä vasta sähkökatkossa?
Jos kattilan lämpötila nousee yli 90 asteen(92), paineventtiili avautuu ja systeemin paine nousee esisäädettyyn 1.2 baariin eli klapikattilan lämpötila nousee liian korkealle.
terminen varolaite ei nosta kattilan painetta oikein asennettuna.
kai se turvalaite toimii nyt kuitenkin lämpötilan eikä paineen ehdoilla
Ylikuumenemisen estolaitteita on kahta eri mallia, lämmönsiirrintä hyödyntävä malli jäähdyttää siirrinkierukan välityksellä kattilaa. Toinen malli vaihtaa kattilavettä, lämpötilan ehdoilla se toimii ja samalla varmistaa riittävän paineen järjestelmään. Laitteessa on kaksi peräkkäin avautuvaa venttiilitoimintaa, lämpötilaeroilla 92/99 astetta.
raanavettä toisella venttillä sisään ja toisella kattilavettä pihalle. Ja on muuten paska systeemi kun alkaa ruikkia jo vähän yli 80 vettä kattilaan. Ja kymmenen vuoden työkokemuksen alalta omaavana voin sanoa ettei kyseistä laitetta voi kukaan omat silmät omaava kytkeä väärin. Virtausnuolet ovat niin selkeät.
Pilata laitteisto?
Käsittääkseni järjestelmässä oleva vesi on hapetonta vettä eikä silloin tapahdu ruostumista.
Nyt kun tuollainen hieno systeemi ruikkii vähän väliä hapekasta vettä järjestelmään niin jopa rupeaa laitteet syöpymään.
Olen lämmittänyt puilla kattilaa 18 vuotta eikä kertaakaan ole tullut vaaratilannetta.
Ensinnäkin varoventtiili huolehtii järjestelmän ylipaineesta ja niitä on minulla 2 kpl. yksi pannun puolella ja toinen varaajan puolella.
Mitä tulee liekin rajoittamiseen niin pannuissa on termostatttisäätyvä luukku vetoa varten ja kyllä se näin on jos lämpö nousee liikaa niin ei se liekki pala kun ei saa ilmaa, testattu on.
Tietenkin jos ei käytä mitää edellä mainittuja ja luottaa omaan näppituntumaan niin silloin voi olla pommi kyseessä, mutta mitä järkeä on olla käyttämättä?
Edullisin ja määräykset täyttävä varolaite on enintään 5m korkealla oleva paisuntasäiliö ylivuotoputkella. Lämpötila säädetään kattilan vetoluukulla.