28-jalkaiseen perämoottorilla varustettuun purkkkariin pitäisi kevään aikana asentaa lämmitysjärjestelmä. Tiloja on erillinen pieni takakajuutta ja WC, keulapiikki ja salonki yhtenäistä tilaa.
Törmäsin jossain ruåtsalaiseen POD-lämmittimeen, joka on kai jonkunlainen vesikiertoinen systeemi. Kiinnostaa erityisesti pienen virrankulutuksen takia. Perussysteemihän ei tarvi virtaa ollenkaan ja kiertovesipumppukin kai minimaalisesti verrattuna vaikka Safireen, Webastoon tai Wallakseen.
Onko jollain kokemusta? Miten toimii ja onko vaikea asentaa?
Lähinnä mietityttää lämmönjako, miten saada patterit piiloon? Jos ne asentaa punkan sisään, miten saa sitten ilmankierron järjestymään eli lämpimän kajuuttaan?
Riittääkö tuo systeemi edes 28-jalkaiseen vai onko alimittainen?
Kaikki kokemukset asennuksesta, tiedot käytetyistä tarvikkeista (patterit jne.) ja toteutetusta asennuksesta (mihin patteri asennettu) kiinnostaisivat kovasti. Kerrot, jos on kokemusta kiitos!
Törmäsin jossain ruåtsalaiseen POD-lämmittimeen, joka on kai jonkunlainen vesikiertoinen systeemi. Kiinnostaa erityisesti pienen virrankulutuksen takia. Perussysteemihän ei tarvi virtaa ollenkaan ja kiertovesipumppukin kai minimaalisesti verrattuna vaikka Safireen, Webastoon tai Wallakseen.
Onko jollain kokemusta? Miten toimii ja onko vaikea asentaa?
Lähinnä mietityttää lämmönjako, miten saada patterit piiloon? Jos ne asentaa punkan sisään, miten saa sitten ilmankierron järjestymään eli lämpimän kajuuttaan?
Riittääkö tuo systeemi edes 28-jalkaiseen vai onko alimittainen?
Kaikki kokemukset asennuksesta, tiedot käytetyistä tarvikkeista (patterit jne.) ja toteutetusta asennuksesta (mihin patteri asennettu) kiinnostaisivat kovasti. Kerrot, jos on kokemusta kiitos!
Vastaukset 8
Vanhimmat
ei ole, mutta asuntovaunussa vesikiertolämmitys on ihan ehdoton. Perusrakenne niissä kaikissa on sama ja yleensä systeemiin kuuluu:
- lämmitin (arvioisin noin 2-3 kW, riippuu kovasti myös eristyksistä) Lämmittimessä pitää olla jokin automaattinen tehonsäätö, ettei ylikuumene, kun vesi ei kierrä.
- vesiputkisto, jossa riittävästi pattereita johtamaan tuo lämpö sisäilmaan.
- paisuntasäiliö, koska lämmitysneste (vesi-glykoli-seos) laajenee lämmitessään. Tämä säiliö pitää sijoittaa järjestelmän ylimmäksi, ja sen kautta se myös ilmaa itsensä.
- pieni vesipumppu (12V, 3w)
- termostaatti, joka säätää vesipumppua.
- radio, koska järjestelmän hiljaisuus voi olla häiritsevää :-)
Patterit kannattaa asentaa siten, että ne saavat alhaalta ilmaa ja lämmin ilma pääsee nousemaan ylös. Jos asennat patterin penkin alle, pidä huoli, että sekä penkin alta, että takaa pääsee ilma kulkemaan. Pattereiden rinnalle voi rakentaa ohituksia venttiilein, jolloin tilojen keskinäisiä lämpösuhteita voi muuttaa, tai koko järjestelmään voi rakentaa useamman piirin. Itse mitottaisin oikean kokoiset patterit ilman mitään ohituksia, jolloin järjestelmästä tulee yksinkertainen ja luotettava.
Vesipumppu asennetaan yleensä lämmittimen paluupuolelle, ilmeisesti pienempien lämpövaihteluiden takia.
Putkiksi käy ihan tavallinen kupariputki tai jokin vahvaletku. Noin 20 mm on sopiva halkaisja. Eristettyjä putkia kannattaa myös käyttää, paikoissa joihin lämpöä ei kaivata. Tärinä, mekaaniset kuormat ja liike tulee huomioida liitoksissa. Painetta putkissa ei juuri ole. Putkiston asennuksessa kannattaa huomioda myös sen tyhjentäminen, eli systeemin alimpaan kohtaan tyhjennysventtili.
Lämmittimen asennuksessa on erittäin tärkeää huomioda polttoilman saanti ja pakokaasujen poisto. Polttimen kannalta olisi parasta ottaa ne läheltä toisiaan (paine-erojen takia), ja ihmisten kannalta on tärkeää estää hään muodostuminen veneeseen. Häkä tappaa. Jos poltin ottaa paloilman sisältä, vene ei saa olla liian tiivis.
Alde tekee nestekaasulämmittimiä, mutta heiltä saa myös näppäriä pattereita, pumppuja ja termostaateja moiseen systeemiin. esim:
http://www.alde.se/main/default.asp?catid=5&subcatid=33&langid=2&id=9&menu=1
Noilla sivuilla on paljon asiaa vesikiertolämmityksestä ja sopivasti soveltaen hyvää tietoa myös venettä varten, lukaisepa läpi.
Itse kyselin aiemmin "Yleistä veneilystä" -palstalla lattialämmityksestä, jollainen vesikierrolla on myös mahdollinen. Sen toteutuksesta en osaa vielä sanoa, mutta eipä tuossa ole suuria esteitä vielä ilmennyt.
http://www.venemestari.fi/artikkeli_detail.html?id=678
Asennus helppo, koska erillistä polttoainesäiliötäkään ei ole. Savuhormia voi taivutella eikä senkään asennuksessa ollut mitään erikoista. Vaatii kanteen reiän. Lämpöpatterin laitoin jokaisen punkan alle, kumiletkut letkuklemmarit. Paisuntasäiliö kuuluu järjestelmään.
Käytettiin PODia ensin yksi kesä ilman kiertonestepumppua. Toimi niinkin, mutta lämmitys nopeutui selvästi pumpun asentamisen jälkeen. Pumppu vie virtaa vain 0,1 A ja on jokseenkin äänetön (surinan kuulee läheltä, jos muuten on hiljaista). Kamiina on helppo käyttää eikä siinä ole ollut toimintahäiriöitä. Tasainen lämpö koko veneessä ilman puhaltimen hurinaa.
Kamina varusteet ostettiin Hjertmansilta Tukholmasta. Oli todella hyvä hankinta!
Millaisessa veneessä lämppärisi on kiinni (Koko, tilat)? Entäpä punkkien rakenne? luin Venemestarin jutun ja siinä oli "avattu" aukot punkkien etulevyyn. Oletko toteuttanut omasi sillälailla vai jotenkin muuten? Kiitos!
Mulla oli aikoinaan 44 jalkainen ja sinä ko. systeemi. ainoa puute oli sadevaatteiden kuivuminen, mutta sen ratkaisin yhteen vessaan laitetulla flektillä. kuivat sängyt ja lämmin selkä, tasainen lämpö - ihme oikeestaan että noita pahuksen puhalyimia käytetään niin paljon.
En tiedä Venemestarin jutuista, mutta kokemusta kahdesta erilaisesta veneestä, 28- ja 35-jalkaisesta.
Toisessa punkkien alustat olivat avonaisia lokerotiloja, jolloin patterit sijoitettiin niihin ja pattereiden letkut turkkilevyjen alle. Helppo ja nopea asennus.
Toisessa tapauksessa punkkien etulevyt olivat umpinaiset. Patterit kiinnitettiin punkkien etulevyjen alareunaan lähelle turkkia. Letkuille tehtiin aukot turkkiin. Pattereiden ympärille tehtiin siistit tiikkikotelot, joihin tuuletusaukot. Tiikkikotelo peitti letkut liitoksineen. Tuli oikein siisti lopputulos, kun ammattipuuseppä teki puutyöt.
Molemmissa veneissä oli lopputuloksena myös mukava lattialämmitys, koska vesikierron letkut lämmittívät turkin. Kaikki punkat lämpenivät, koska jokaisen alla tai edessä oli patteri.
Etuna puhallinlämmitykseen on sekin, että lämpö pysyy kauemmin kun lämmityksen lopettaa eli kamiinan voi usein sulkea yöksi. Pakkasöinä kuitenkin pidettiin kamiina läpi yön.
Nykyisessä veneessäni on pelkkä kamiina ilman vesikiertoa eikä lämpö jakaudu tasaisesti.
Vanha Webasto vetelee viimeisiä ja uusi lämmitin pitäisi ensi kesäksi saada.
Tämä Ga-Ha POD lämppäri kiinostaa, mutta ei oikein tahdo löytyä sille sopivaa sijoituspaikkaa.
Katselin Venemestarin parin vuoden takaisesta jutusta, että tämä asentaja on rakentamassa kamiinalle koteloa päälle.
Onko tosiaan niin ettei lämmittiimen pinta kuumene ollenkaan ja sen voisi siten asentaa vaikkapa komeroon (tietysti niin että se saa riittävästi paloilmaa)?
Mulla ollut nyt kaksi kesää käytössä. Kaminan yläosa on vesitilaa, joka toki kuumenee jonkin verran. Kädellä koskettavissa se on kuumimmillaankin. Pakoputki on se kuumin osa, mulla siinä päällä eristesukkaa eikä siinäkään märät sukat pala jos niitä siinä kuivattelee. Eli varsin kohtuulliset ovat pintalämmöt, uskon että voisi asentaa komeroon kunhan paloilman saanti on taattu.