Kuka masentunut enää muistaa aikaa ilman masennusta ja elämää verrattuna sen jälkeen?Minä muistan jotain.Olin iloinen,eloisa,ulospäinsuuntautunut,enkä pelännyt keskustella ihmisten kanssa.Kaikki oli jotenkin vapautuneempaa.Tunsin,että olen tärkeä läheisilleni ja olin eteenpäinsuuntautunut ja varsinkin optimisti.Kunnes tuli se,mikä tuli,että menetin elämänhallinnan vuosikausiksi ja kaikki langat hukassa.Olen myös herkkä,ihmisten suhtautuminen joskus sattuu.Joskus en viitsi katsoa uutisiakaan moneen päivään,kun ei sieltä mitään tule kuin ikäviä uutisia(ei voi olla terveellistä)!Nyt on menossa vähän huonompi kausi.Kenelle ihmeessä minä voisin uskoutua niin henkilökohtaisissa asioissa,etten tunne enää olevan edes ihmisarvon arvoinen,ja elämässäni on niin monta muttia,että en vain pysty katsomaan "eteenpäin" ja näkemään siellä mitään järjellistä,jollei tapahdu ihme.
Masentunut mieli
höntöntönttö
1245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä vaan. Aivan samaa asiaa minäkin hain tuolloin kun olin maan alta polttanut. Mikä häpeä itseäni, loukkaannuin toisten sanomisista jne... Terapiassa oli vaikeaa myöntää olla masis.
Lainaappa lainastosta kirjoja, jotka haet hakusanalla *masennus*. Itse en enää jaksa muistaa mitkä kirjat tuolloin lainasin ja luin.
Sieltä löysin itseni, joku oli kirjoittanut jo vanhaan aikaan minusta sinne. Luin, itkin ja luin ne kohdat jotka satuttivat minua. Luin
moneen kertaan jotta muistaisin terapiassa puhua niistä... Puhuin ja aloin hiljalleen päästä itseni herraksi. Toipuminen ottaa kauan. Tee töitä sen eteen. Muuta omaa käyttäytymistapaa, ajatuksen hallintaa. Paina vellova mieli pois miellestä. Keskity ajatuksen kanssa, ajattelamaan positiivista ja ulkoile.... Kohtaa ihmisiä... Puhu niille... Masennuksessa kun muisti menee ettei tahdo muistaa mitä on lukenut. Sillä kirjoita päivän asioita ylös. ....
Tee itsesi eteen töitä. Kukaan toinen ei sinua suosta nosta. Aloita nyt heti,,,,, voimia työlle...