Joo eli siis työ alkaa pian, kaks viikkoa syöny cipralexia. Mutta ei viel mitää apua! Tänää kävin tekees hygienia passin töitä varten ja jotai pari ihmistä tuli myös odottelemaan koetta, niin het kauhee tärinä, paniikki, pyörrytti ja oksetti. Onneksi se kokeen pitäjä tuli pian, muuten olisin juossut karkuun ihan just/ tai pyörtynyt/mennyt maahan makaamaan. Apua siis en mä tiedä miten selviin ekasta työpäivästä ku sinne tulee sata kertaa ihmisiä odottelee opastusta :(
eikä miten selviän!?
cage bird
15847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oon ollut näin masentunut :( mä en näe mitää valoa tällä hetkellä, työpäivä lähestyy ja mä kuolen tähän vaikeaan elämään/ tunteeseen joka ahdistaa niin et sydän kuivuu rintaan....
Ei kande huolestua,lyhytaaltoinen kännykkä-tukiasemasäteily saa teissä aikaan tuon reaktion. Se on lisääntynyt räjähdysmäisesti, paniikkihäiriö. Voi pyörryttää teitä mut äläs välitä siitä,se menee ohi kyllä yhtä nopeasti ku tuhansien kännyköiden aiheuttama säteilyreaktio herkässä aivosähköisyyydessä.
En tiedä minkälainen työpaikkasi on, mutta voisitkohan ajatella kertovasi vaivastasi työnohjaajallesi/ esimiehellesi, jotta mahdollisen kohtauksen tuloa ei tarvitsisi jännittää ihan niin paljoa. Tuttavani kertoi samantyylisistä ongelmistaan saatuaan uuden työpaikan ja olonsa on kevyempi, kun ei tarvitse piilotella ja nolostella.
Toivottavasti lääkkeet auttavat pian! Muista ettet ole ainoa. Tsemppiä!
En tiedä viitsinkä kertoa ongelmasta, voi sen pitää toki mielessä jos rohkenisin.
niin,aika lyhyen ajan olet vasta käyttänyt Cipralexia,vaikutus ei ole vielä varmaan kunnolla alkanut.Ymmärrän oikein hyvin olosi,ei ole outoa mullekkaan. Aina on ihmisiä joiden ongelma ei ole tällä tavalla paskamainen,tarkoitan että siitä ikäänkuin riippuu työssä pärjääminen ja koko tulevaisuuskin.He sitten kovasti kehoittelevat olemaan vain urhoollinen ja rohkeasti menemään tilanteisiin, että kyllä se siitä lähtee. Ja niinhän se lähteekin,sen sanoo järki..mutta,mutta..kun se tunne ei sitä järkeä tottele.Tosiasia on että kun sinä nyt siellä töissä pääset vauhtiin,voipi olla että alun hankaluuden muistaessasi saatat jopa tuhahtaa itsellesi.Mutta..miten sen alun sitten saa sujumaan,jotenkin.Tosiasiahan taas on että alku on aina vähän hankalaa? Mutta siinä alussakin pitäisi suoriutua niin että se nyt ei ihan uuvuttaisi ja että siitä jotakin tulisi..siitä varmaan on sullakin kysymys!
No,minä tein niin että annoin itselleni luvan olla "heikko",en muutakaan voinut.Elikkä,marssin lääkäriin ja pyysin ahdistusta ja paniikkia helpottavan lääkityksen alun tueksi.Myös esim.beetasalpaaja voisi toimia tässä.
Työpaikat ovat kohdallani vaihtuneet 90-luvun laman jälkeen, ja aina on ollut aluksi enemmän tai vähemmän hankalaa uudessa paikassa.
Olen jännittäjä,ahdistun helposti ja suurentelen tulevia hankaluuksia mielessäni.Selvitty kuitenkin on ja mielestäni olen työntekijänä ihan ok.Niin,selvitty on ,vaikkakin aluksi "kainalokeppejä" käyttäen.Tsemppiä sulle!
Eli toivon tosiaan että pian auttais nää lääkkeet, kummallista et niiden alpoittamisen mukana on tullut oikein kunnon masennus. Tiedän kyllä että töissä pystyn olemaan tosiaan, mutta alku jännitys mulla ei ennen ole kadonnut kun en syönyt lääkkeitä. Jos nyt sitten lääkkeiden avulla jännityus lähtis alun jälkeen. Olen harkinnut tuota beeta salpaajaa, mutta haluan turvautua siihen vasta viimmeisenä kun se aiheuttaa sitä riippuvuutta. kauanko olet lääkkeitä syönyt??? Lääkäri sanoi että puoli vuotta niin kaikki pitäis olla ok? Mutta täällä lueskellessa juttuja moni sanoo kärsineensä vaivasta monia vuosi, eli onko mahdollista ikinä "normalisoitua" ?
joo,elikkä ekaksikin,tuo beetasalpaaja ei ole varsinaisesti mikään rauhoittava.Sitä käyttävät ainakin monet verenpaineesta kärsivät. Se rauhoittaa sykettä ja vie pois esim.tärinää.Koitappa goolettaa beetasalpaaja,saat varmaan tietoa lisää.Mulle ei lääkäri mielellään anna beetasalpaajaa koska leposykkeeni on tosi alhainen. Erikseen ovat sitten nämä Alproxit,Diapamit,Xanorit jne..Ne kuulemma saattavat aiheuttaa riippuvuutta.No, tuo Alprox on lääke joka mulla kulkee taskussa "kainalokeppinä".Aika harvoin tarvitsen,eli en ole siihen koukussa.Otan sen viimeisessä hädässäni.Viime syksynä oli rankka kriisi elämässä,silloin otin tarpeen mukaan että jaksoin eteenpäin.
Tuo mielialalääke jonka nyt olet saanut vaikuttaa tosiaankin viiveellä, ja aluksi ne ahdistusoireet voivat kyllä pahentuakin.
Tuohon kokonaan parantumiseen en osaa ottaa kantaa.Joka tapauksessa,kuka täällä loppujen lopuksi ilman jotain pilleriä selviää.Vaivoja on monenlaisia,mulla on tämä ja se siitä.Pää on osa kroppaa ja aika monimutkainen värkki onkin.Jos ei se mihinkään reagoi,niin kivestähän se sitten on!
joo no aion pyytää vaikka tota alproxia, et selviää töiden alusta. Ja että ei tulis niitä kohtauksia.
Muista, että otat alproxia ainoastaan tarpeeseen.
Itsekkin tein näin alussa.
Vapaa päivinä älä ota ollenkaan, koska näillä on minusta väsyttävä vaikutus kun lääke lakkaa vaikuttamasta.
Ja kyllä sinä pärjäät.
Minun pitäisi ottaa kantaa samanlaiseen asiaan poliittisessa mielessä.
Kerro miten haluaisit, että sinua tuettaisiin siirtyessäsi työhön.
Tässä asia mistä minun pitäisi ottaa kantaa.
"INTOa Työstä ry on hakenut yhdessä Laptuote-säätiön kanssa opetusministeriöltä Euroopan Sosiaalirahasto rahoitteista yhteishanketta Väylä-työpajakoulu. Hanketta hallinnoisi Laptuote-säätiö. Laptuote-säätiö toteuttaisi hanketta Lappeenrannan seudulla ja INTOa Työstä ry Imatran seudulla. Hankkeen tavoitteena on kehittää maakunnallista yhtenäistä verkostoyhteistyömallia, jolla tuetaan koulutuksessa, työelämään siirtymisessä ja/tai ammatillisessa kehittymisessä erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Hankkeen kesto olisi kolme vuotta alkaen vuonna 2009 ja päättyen 2011.
en mä oikein osaa sanoa... ainakin olis hyvä jos sais hetkeksi poistua vaikka ulos haukkaa happea jos tulis hirvee kohtaus... apua typerä vastaus, en mä tiedä.
Nyt minulla on kumminkin pikkusen näppi tuntumaa, miten homma pitää hoitaa.
Työnopstaja joka ottaa vastaan tämmöisen henkilön, pitää kouluttaa, että hänellä on valmiudet siihen.
Taas hänelle pitää kertoa, minkälainen on työntekijä.
Silloin työntekijää voidaan tukea.
Soitin jo yhelle kaverille meidän hallitukseen ja kerroin, mitä on pelko.
Mitä on pelko koulussa ja mitä se saa aikaiseksi.
Miten pelko vaikuttaa työhön menoon.
Lupasi puhua asiasta ja minä lupaan sinulle, että sitten, kun tulee minun vuoroni käsitellä asiaa, puhun pelosta ja miten sitä pitäisi tukea.
Milloin se sinun eka työpäiväsi olikaan.
Ensimmäinen työ päivä on joskus tässä kuussa tai seuraavassa, eivät sen tarkemmin kertoneet. ilmoittavat sitten lähenpänä.
sehän alkaa vaikuttaa yleensä 3-4 viikon kuluessa,siis se lääke.
Ja ei kannata ottaa stressiä että "auta lääke nyt HETI".
Itellä 2-4 ekaa viikkoa oli erittäin pirteitä verrattuna kun ei käyttäny lääkettä,oikein hymyilytti ihan ilman mitään syytä :D
hyvä jos ne nyt saattaa myöhemmin edes auttaa. No sulla oli kiva jos hymyilytti ja muuta. Itsellä vaan tullut masennus ja apaattisuus :/