Vaihtimen säätöä+ eristämistä ?

Patteriverkoston vettä ajattelin saada jäähtymään enemmän siten, että uusisin vielä muutamia vanhoja termostaatteja pattereihin.

Uskoisin, et sillä putoiasi paluu vesi ainakin muutamia asteita.

Vaihdinpekka kirjoitti:

Patteriverkoston vettä ajattelin saada jäähtymään enemmän siten, että uusisin vielä muutamia vanhoja termostaatteja pattereihin.

Uskoisin, et sillä putoiasi paluu vesi ainakin muutamia asteita.

Lue lisää

päästää vähemmän vettä läpi jolloin paluuveden lämpötila saattaa jopa nousta. Paluuveden lämpötilaa saat laskettua vaikka pitämällä ikkunat auki ja kukin saa mielessään miettiä onko se säästöä vai hukkaa!!

Kaukolämpöpaketissa on shuntti venttiili joka säätelee kaukolämmon virtausta vaihtimen läpi joten mitä lämpimämpää on paluuvesi sitä vähemmän kaukolämpövettä virtaa=pienempi energialasku!!

venttiilit kirjoitti:

päästää vähemmän vettä läpi jolloin paluuveden lämpötila saattaa jopa nousta. Paluuveden lämpötilaa saat laskettua vaikka pitämällä ikkunat auki ja kukin saa mielessään miettiä onko se säästöä vai hukkaa!!

Kaukolämpöpaketissa on shuntti venttiili joka säätelee kaukolämmon virtausta vaihtimen läpi joten mitä lämpimämpää on paluuvesi sitä vähemmän kaukolämpövettä virtaa=pienempi energialasku!!

Lue lisää

Kiitos vastauksesta, olen kyllä vähän pihalla nyt hommista :s

Ainakin mitä mitä joihinkin pattereihin termostaatit vaihdon, niin kyllä niiden paluu veden lämpötila tippui huomattavasti.
Siis "korjatut" patterit ovat ylhäältä kuumia ja alhaalta haalaita ainostaan.

Eikös ne silloin toimi oikein? Ainakin niin olen käsittänyt.

Ja jos oikein tahtoisi lähteä virittelemään niin saisihan tuonne parrerinpaluu puolellekin termostaatin?


Tavoitteena olisi saada nipistettyä kaukolämmönkulutuksesta sellaiset 15% pois.

Ideoita sen suhteen kaivataan?
Ikkuna tai ilmastointi remontiin en kumminkaan nyt olen ryhtymässä.

Vaihdinpekka kirjoitti:

Kiitos vastauksesta, olen kyllä vähän pihalla nyt hommista :s

Ainakin mitä mitä joihinkin pattereihin termostaatit vaihdon, niin kyllä niiden paluu veden lämpötila tippui huomattavasti.
Siis "korjatut" patterit ovat ylhäältä kuumia ja alhaalta haalaita ainostaan.

Eikös ne silloin toimi oikein? Ainakin niin olen käsittänyt.

Ja jos oikein tahtoisi lähteä virittelemään niin saisihan tuonne parrerinpaluu puolellekin termostaatin?


Tavoitteena olisi saada nipistettyä kaukolämmönkulutuksesta sellaiset 15% pois.

Ideoita sen suhteen kaivataan?
Ikkuna tai ilmastointi remontiin en kumminkaan nyt olen ryhtymässä.

Lue lisää

Aivan sama mitä meno ja paluuveden lämpötilaero on. Lämpöä menee saman verran jos esim. kierrätät vettä 50l/min ja se jäähtyy 1 asteen. Tai jos kierrätät 5l/min ja se jäähtyy 10 astetta. Lämpöä menee saman verran.

Tarkkaile sisälämpötilaa. Jos sisälämpötila on mielestäsi liian korkea, tee silloin jotain. Jos sopiva, niin aivan turhaa säätää mitään.

sähkäri12 kirjoitti:

Aivan sama mitä meno ja paluuveden lämpötilaero on. Lämpöä menee saman verran jos esim. kierrätät vettä 50l/min ja se jäähtyy 1 asteen. Tai jos kierrätät 5l/min ja se jäähtyy 10 astetta. Lämpöä menee saman verran.

Tarkkaile sisälämpötilaa. Jos sisälämpötila on mielestäsi liian korkea, tee silloin jotain. Jos sopiva, niin aivan turhaa säätää mitään.

Lue lisää

"kierrätät vettä 50l/min ja se jäähtyy 1 asteen. Tai jos kierrätät 5l/min ja se jäähtyy 10 astetta. Lämpöä menee saman verran. "

Äkkiseltäänhän sitä voisi jotain tuollaista ajatella, mut kaikkille kai on selvää se. Että jo valmiiksi lämmitetty vesi lämpenee nopeammin kuin kylmä.


Ilmeisesti minun ei kannata aiheesta täällä tällä erää jatkaa :S
Olisi vain kiva ollut tietää, millaisilla asetuksilla kannattaisi ajaa tai mihin ainakin tähdätä.

Edelleenkin väitän, että paluu vettä ei kannata päästää jäähtymään liiankylmäksi. Muuten sen lämmittäminen on enemmän energiaa vievää kuin, jos sen paluu veden saa vähän lämpimänpänä takaisin lämmitettäväksi.

mut juu...

Vaihdinpekka kirjoitti:

"kierrätät vettä 50l/min ja se jäähtyy 1 asteen. Tai jos kierrätät 5l/min ja se jäähtyy 10 astetta. Lämpöä menee saman verran. "

Äkkiseltäänhän sitä voisi jotain tuollaista ajatella, mut kaikkille kai on selvää se. Että jo valmiiksi lämmitetty vesi lämpenee nopeammin kuin kylmä.


Ilmeisesti minun ei kannata aiheesta täällä tällä erää jatkaa :S
Olisi vain kiva ollut tietää, millaisilla asetuksilla kannattaisi ajaa tai mihin ainakin tähdätä.

Edelleenkin väitän, että paluu vettä ei kannata päästää jäähtymään liiankylmäksi. Muuten sen lämmittäminen on enemmän energiaa vievää kuin, jos sen paluu veden saa vähän lämpimänpänä takaisin lämmitettäväksi.

mut juu...

Lue lisää

perusmaksuun ja energian kulutukseen.
Eli perusmaksun osuutta et tollaisilla keinoilla saa pienennettyä.
Ja energia maksu määräytyy virtaaman ja lämpötilan eron tulosta.
Eli jos kulutat vähemmän kaukolämpövettä, joudut jäähdyttämään sitä enemmän.
Tai jos jäähdytät sitä vähän, virtaama kasvaa.
Tulos on kuitenkin sama.

Säästökeinot jolla energiamaksuja saat pienennettyä ovat esimerkiksi: huonelämpötilan pienentäminen/tarkailu, rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen (ilmanvaihto pitää kuitenkin olla kunnossa) ja lämpimänkäyttöveden kulutuksen pienentäminen (eli sammutat suihkun sauppuoinnin ajaksi ja et lotraa sillä vedellä)
Turha alkaa siirtimien asteisuuksia ja lämpötilaohjelmia miettiä jos ei ymmärrä fysiikan peruskäsitteitä.

jakautuu kirjoitti:

perusmaksuun ja energian kulutukseen.
Eli perusmaksun osuutta et tollaisilla keinoilla saa pienennettyä.
Ja energia maksu määräytyy virtaaman ja lämpötilan eron tulosta.
Eli jos kulutat vähemmän kaukolämpövettä, joudut jäähdyttämään sitä enemmän.
Tai jos jäähdytät sitä vähän, virtaama kasvaa.
Tulos on kuitenkin sama.

Säästökeinot jolla energiamaksuja saat pienennettyä ovat esimerkiksi: huonelämpötilan pienentäminen/tarkailu, rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen (ilmanvaihto pitää kuitenkin olla kunnossa) ja lämpimänkäyttöveden kulutuksen pienentäminen (eli sammutat suihkun sauppuoinnin ajaksi ja et lotraa sillä vedellä)
Turha alkaa siirtimien asteisuuksia ja lämpötilaohjelmia miettiä jos ei ymmärrä fysiikan peruskäsitteitä.

Lue lisää

Noinhan se menee miten yllä kirjoitit, mut mut...


Kumminkaan käytännössä ei ole noin "yksinkertaista".


Koska kyllä sen oman petteriverkon paluu veden lämpötila nyt jotain vaikuttaa kaukolämmönkulutukseen.

Ihan jo senkin takia, että valmiiksi lämmin vesi lämpenee nopeammin. Siis kaukoämpöä kuluu vähemmän.

Vai olenko väärässä?


Esim joihinkin vaihtimiinhan on tarkoituksella tehty sellainen yhteys meno-ja paluuverkon puolelle, että suoraa osa meno vedestä välittömästi sekoittuu ja palaa paluveteen (vaihtimen vieressä).
Jolla juuri saadaan nostettua sopivalle tasolle se paluuveden lämpötila.

Vaihdinpekka kirjoitti:

Noinhan se menee miten yllä kirjoitit, mut mut...


Kumminkaan käytännössä ei ole noin "yksinkertaista".


Koska kyllä sen oman petteriverkon paluu veden lämpötila nyt jotain vaikuttaa kaukolämmönkulutukseen.

Ihan jo senkin takia, että valmiiksi lämmin vesi lämpenee nopeammin. Siis kaukoämpöä kuluu vähemmän.

Vai olenko väärässä?


Esim joihinkin vaihtimiinhan on tarkoituksella tehty sellainen yhteys meno-ja paluuverkon puolelle, että suoraa osa meno vedestä välittömästi sekoittuu ja palaa paluveteen (vaihtimen vieressä).
Jolla juuri saadaan nostettua sopivalle tasolle se paluuveden lämpötila.

Lue lisää

ja ne säästöt tehdään kulutusta vähentämällä eikä paluuveden lämpötilalla ole sen kanssa mitään tekemistä.

Vaihdinpekka kirjoitti:

Noinhan se menee miten yllä kirjoitit, mut mut...


Kumminkaan käytännössä ei ole noin "yksinkertaista".


Koska kyllä sen oman petteriverkon paluu veden lämpötila nyt jotain vaikuttaa kaukolämmönkulutukseen.

Ihan jo senkin takia, että valmiiksi lämmin vesi lämpenee nopeammin. Siis kaukoämpöä kuluu vähemmän.

Vai olenko väärässä?


Esim joihinkin vaihtimiinhan on tarkoituksella tehty sellainen yhteys meno-ja paluuverkon puolelle, että suoraa osa meno vedestä välittömästi sekoittuu ja palaa paluveteen (vaihtimen vieressä).
Jolla juuri saadaan nostettua sopivalle tasolle se paluuveden lämpötila.

Lue lisää

Ei vaan siinä osa paluuvedestä sekoittuu suoraan menoveteen.

kulutuksesi mittaus perustuu kaukolämpöverkosta tulevan veden lämpötilaan miinus lähtevän veden lämpötila kerrottuna läpi menneen veden tilavuudella kerrottuna ominaislämpökapasiteetilla. Tämä arvo on aivan sama kuin sinun patteriverkostoosi menevän veden lämpötila miinus paluulämpötila kerrottuna vaihtimen läpi menneen veden tilavuus kerrottuna ominaislämpökapasiteetti. Plus Käyttöveden enegia plus lämmönvaihtimeen ympäristöönsä luovuttama energia.

Vaihdinpekka kirjoitti:

Noinhan se menee miten yllä kirjoitit, mut mut...


Kumminkaan käytännössä ei ole noin "yksinkertaista".


Koska kyllä sen oman petteriverkon paluu veden lämpötila nyt jotain vaikuttaa kaukolämmönkulutukseen.

Ihan jo senkin takia, että valmiiksi lämmin vesi lämpenee nopeammin. Siis kaukoämpöä kuluu vähemmän.

Vai olenko väärässä?


Esim joihinkin vaihtimiinhan on tarkoituksella tehty sellainen yhteys meno-ja paluuverkon puolelle, että suoraa osa meno vedestä välittömästi sekoittuu ja palaa paluveteen (vaihtimen vieressä).
Jolla juuri saadaan nostettua sopivalle tasolle se paluuveden lämpötila.

Lue lisää

///Koska kyllä sen oman petteriverkon paluu veden lämpötila nyt jotain vaikuttaa kaukolämmönkulutukseen.

Ihan jo senkin takia, että valmiiksi lämmin vesi lämpenee nopeammin. Siis kaukoämpöä kuluu vähemmän.

Vai olenko väärässä? ///

Olet!
Valmiiksi lämmin vesi lämpenee kyllä nopeammin totta, mutta jos haluat pitää sisällä saman lämpötilan, niin joudut lisäämään pumpun virtaamaa tai jopa lisäämään seinille pattereita.

Eli jos pienennät lämpötila eroa (pattereiden meno lämpötila - paluu lämpötila), niin joudut kasvattamaan pumpun virtaamaa = siirrin siirtää saman tehon patteriverkkoon.
Tai jos pienennät pumpun virtaamaan, niin paluuveden lämpötila laskee.
Oletuksena on että huonelämpötila pidetään samana.
On energiankulutuksen (lämpölaskun) kannalta sama säästätkö kaukolämpövedenkulutusta (jolloin kaukolämpövesi jäähtyy enemmän), vai pidätkö kaukolämpöveden lämpötilan korkealla paluussa (jolloin virtaama kasvaa)