Gallup: Yh:n elämä

Aamulla aikaisin herätys, aamupalan laitto ja koululainen kouluun. Sitten pienemmän lapsen kanssa liikenteeseen parina päivänä viikossa vien hänet pariksi tunniksi leikkikerhoon.

Saan apua asioiden hoitoon tarvittaessa vanhemmiltani, mutta harvoin tarvitsee yksin mihinkään mennä. Voin hoitaa useimpia asioita lastenkin kanssa. Aikaakin on asian hoitoon, sillä olen työttömänä.

Illat tuntuvat pitkiltä ja yksinäisiltä. Mitään iloista asiaa ei voi jakaa puolison kanssa. Iloinen asia on esimerkiksi yhteisen lapsen piirtämä piirustus tai se että on saanut hyvät lenkkarit superhalvalla..Miehiä en ole tapaillut vielä ollenkaan, enkä tiedä milloin uskallan tai edes haluankaan.

Jouduin leskeksi vasta vähän aikaa sitten ja ihmettelen miten voin kiintyä oman aviomieheni jälkeen muihin.

Moi,

olen työssäkäyvä yh, olen opettaja ja työpäivät sekalaisen pituisia. Tänään olin neljään töissä, huomenna pääsen kello 12... Miksi en kehtaisi käydä kerhoissa? En tunne olevani millään lailla vammainen, päinvastoin luulen, että elämäni saattaa olla helpompaa kuin parisuhteessa elävien. Minulla on säännöllisesti omaa aikaa vikottain kun isä hoitaa lasta, äitini myös auttaa tarvittaessa ja kaverit. Pääosin haluan ehdottomasti viettää kaiken liikenevän ajan lapseni kanssa, meillä on tosi mukavaa yhdessä! Olen oikein tyytyväinen. Minulla on yksi suhde, mutta lapsi ei ole siitä tietoinen (ei mitään vakavaa). Tähän tilanteeseen jouduin/pääsin kun miehelle meni pupu pöksyyn jo ennen lapsen syntymää. Aloittajan viestistä vaan jotenkin paistaa taas se, että yksinäinen nainen on jotenkin onneton tai vajaa, mistä ei ollenkaan ole kysymys! Olen onnellinen näin! hiphei

...minkälainen Sun arki on?

Veikkaanpa että valtaosalla yh-ihmisistä se arki on ihan samanlaista kun muillakin, ainoana erona se että aikuisia on vain yksi.

Minä olen kahden lapsen yyhoo, päivisin muksut ovat koulussa ja minä töissä. Iltapäivällä tullaan kotiin, tehdään ruokaa, käydään harrastuksissa ja illalla mennään nukkumaan. Ihan niinkuin naapurin ydinperhekin tekee :)

Mitähän oikein tällä kyselyllä ajoit takaa? Varmaan jotain tuon "raavin tussuani"-jutun kaltaista... Mites oma päivärytmisi? Oletko töissä? Kehtaatko käydä lastesi kanssa leikkipuistossa?

Meidän päivärytmimme on juuri sellainen kuin monella muullakin. Kotona olin kaksi vuotta ja palasin juuri elokuussa töihin. Eli lapsi ajoissa illalla nukkumaan ja aamulla aikainen herätys kun pitää lähteä päiväkotiin. Vapaapäivinä on samanlainen rytmitys. Päiväunet siinä kahdentoista aikaan ja samat ruoka-ajat suurinpiirtein kuin päiväkodissakin eli säännöllistä elämää vietämme. Kun olin kotona kävin seurakunnan kerhossa. Miksi en olisi kehdannut? Ja myöskin leikkipuistoissa käymme. Minkähänlaista apua tarkoitat? Lastenhoitoapua saan kyllä tarvittaessa sukulaisiltani ja sitä kyllä tarvitsen joskus vuorotyön takia. En harrasta seksisuhteita, joten ymmärrät varmaan etten kuskaa myöskään vieraita miehiä kotiini. Ja jos tarkoitat tuolla tilanteella sitä, että olen yh niin vastaan jo kolmannen kerran, että elämä ei aina vain mene niin kuin on suunnitellut : )

Aamullla heräillään ja syödään aamupalat - sitten hoitoon ja töihin. Iltapäivällä haen tytön hoidosta ja tullaan kotiin touhuamaan ja laittamaan ruokaa. Illalla usein vielä ulkoillaan tai käydään uimassa tms...

Yksin olen, koska mies ei kyennyt vastuuta kantamaan. Ja on kyllä sanottava, että elämä ilman miestä on helpompaa kuin miehen kanssa. Minulla on tietysti siitä mukava tilanne, että on paljon sukua ja ystäviä lähellä - saa hoitoapua tarvittaessa.

Erosimme kaksi vuotta sitten ja elämässäni ei ole ollut muita miehiä. Olen todennut, että elämä sujuu parhaiten näin. Seksiä olen joskus harrastanut ex -mieheni kanssa - mutta en suoraan sanottuna sitäkään kaipaa.

Hei! Olisi kiva tietää, millaista on normiyh:n arki.

Jos minut luetaan "normi-yh:ksi" :-)

Millainen on päivärytminne?

Aamulla töihin, nuorempi hoitoon, vanhempi menee kouluun. Töistä kotiin, lapset mukaan. Ruokaa, tehdään milloin mitäkin, joskus siivotaan, joskus leivotaan, joskus mennään uimaan, ulkoillaan yms. Illalla lapset nukkumaan ja meikä kattelee telkkaria.

Oletteko kotiäitejä vai työssäkäyviä?

Työssäkäyvä.

Kehtaatteko käydä seurakunnan kerhoissa tai leikkipuistoissa?

Miksi en kehtaisi? Ei ole tullut mieleenkään etten kehtaisi! Päinvastoin, seurakunnan ihana lämminhenkinen täti tuki meitä.

Saatteko apua keneltäkään?

Silloin tällöin äitini auttaa tarvittaessa (asuu muualla). Myös veljeni on joskus tilapäisesti lapsenvahtina jos minulla on jotain menoa.

Kuinka usein teillä on seksisuhteita?

Harvoin ja aina kun lapset ovat isällään eli minulla vapaa viikonloppu.

Kuskaatteko usein vieraita miehiä kotiin?

En kuskaa, tulevat ihan omin voimin. Enkä ota vieraita kotiini. Jos tällä tarkoitetaan yhden illan suhteita, niin en koskaan. Koti on minun ja lasteni ja jokaisen täytyy tuntea siellä olonsa turvalliseksi.

Ja sitten lopuksi se tärkein: Miksi jouduitte tuohon tilanteesee??

Mies lähti toisen matkaan ja rakentaa hänen kanssaan nyt onnellista elämää. Uusi vauvakin on jo tulossa. Ei selitellyt eikä anteeksi pyydellyt. Lapset jäivät unholaan vähäksi aikaa. Vein terapiaan ja yritimme selvitä jokaisesta päivästä. Nyt jo voidaan paremmin.