lama ja sekasorto,kuka osasi kuvitella,hmm

Tämän päivän yhteiskunnassamme on yksi merkillepantava piirre, joka leimaa koko kansakuntamme olemusta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta aina yksilöihmisten toimintoihin ja asioiden arvostukseen asti. Ja tämä piirre on ennennäkemätön voitontavoittelu, mammonanpalvonta ja keskinäinen kilpailu sekä oman paremmuuden osoittaminen suhteessa toisiin ihmisiin. Miltei kaikki asiat maassamme asetetaan niiden taloudellisen käyttöarvon ja hyötysuhteen mukaisiin arvojärjestyksiin. Ihmisillä on valtava tarve pyrkiä saavuttamaan sellaisia titteleitä, statussymboleita ja arvostettuja ystävyyssuhteita, jotka palvelevat hänen itsekkäitä pyrkimyksiä oman paremmuutensa ja tärkeytensä korottamiseksi toisten ihmisten silmissä. Nyt tämä muutaman vuosikymmenen kansakuntamme keskuudessa vallinnut mentaliteetti on ajanut koko kansakuntamme ennennäkemättömään henkiseen ja taloudelliseen ahdinkoon. Kun ihminen ei tule koskaan saavuttamaan aineellisesta hyvinvoinnista ja rakkaudesta todellista ja kestävää tyydytystä, hänen tarpeensa on entistäkin suurempien voittojen ja rikkauksien saavuttaminen. Ja jos hän näissä pyrkimyksissään vaikka vain hetkellisesti onnistuu, hänen suuruudenhulluudellaan ei ole rajoja. Tästä ovat 1980 luvun loppupuolen esimerkit maamme hallituksen, pankki ym. liikelaitosten ja yksityisten osakekeinottelijoiden edesottamuksista erittäin hyvänä osoituksena.

Tällä taloudellisella suuruudenhulluudella ajettiin koko kansakuntamme ennennäkemättömän laman ja ahdingon kouriin.
Kun ihminen lähtee omaa henkistä kääpiöityneisyyttään peittämään aineellisella hyvinvoinnilla, niin aina tarvitaan yhtä "voitonmaksimoijaa" kohti tuhansia tavallisia vähäosaisia kansalaisia, jotka näiden "voitonmaksimoijien" voitonmaksimoinnit kustantavat. Ja tuloksena lopulta on koko kansakunnan varallisuuden kasautumien joidenkin yksityisten tahojen haltuun ja katoaminen pois talouselämän käytöstä. Ja seurauksena on taloudellinen lama, josta kaikkein vähäosaisimmat joutuvat eniten kärsimään. Siis ne, jotka jo taloudellisen korkeasuhdanteen aikana joutuivat näiden "voitonmaksimoijien" voitonmaksimoinnit kustantamaan.
Nyt tänä päivänä, syksyllä -91 kansakuntamme huokaa raskautettuna ennennäkemättömän laman ja ahdingon kourissa. Maamme hallituksen konstit tilanteen ratkaisemiseksi ovat loppuneet. Pankkilaitosten perustukset natisevat ja uhkaavat hajota liitoksistaan. Työmarkkinajärjestöt ovat ajautuneet seisovaan asemasotaan. Tuhannet konkurssit ja niiden myötä kymmenien tuhansien uusien työttömien määrä varjostaa talouselämäämme. Tuhannet yksityiset kansalaiset ovat ajautuneet taloudelliseen vararikkoon ja pakkohuutokauppojen kiroukseen. Henkinen ahdinko ajaa ihmisiä jatkuvasti itsemurhan tielle kaikissa yhteiskuntaluokissa. Vain muutamia piirteitä vallitsevasta kansakuntamme tilasta mainitakseni.

kasvu kirjoitti:

Tämän päivän yhteiskunnassamme on yksi merkillepantava piirre, joka leimaa koko kansakuntamme olemusta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta aina yksilöihmisten toimintoihin ja asioiden arvostukseen asti. Ja tämä piirre on ennennäkemätön voitontavoittelu, mammonanpalvonta ja keskinäinen kilpailu sekä oman paremmuuden osoittaminen suhteessa toisiin ihmisiin. Miltei kaikki asiat maassamme asetetaan niiden taloudellisen käyttöarvon ja hyötysuhteen mukaisiin arvojärjestyksiin. Ihmisillä on valtava tarve pyrkiä saavuttamaan sellaisia titteleitä, statussymboleita ja arvostettuja ystävyyssuhteita, jotka palvelevat hänen itsekkäitä pyrkimyksiä oman paremmuutensa ja tärkeytensä korottamiseksi toisten ihmisten silmissä. Nyt tämä muutaman vuosikymmenen kansakuntamme keskuudessa vallinnut mentaliteetti on ajanut koko kansakuntamme ennennäkemättömään henkiseen ja taloudelliseen ahdinkoon. Kun ihminen ei tule koskaan saavuttamaan aineellisesta hyvinvoinnista ja rakkaudesta todellista ja kestävää tyydytystä, hänen tarpeensa on entistäkin suurempien voittojen ja rikkauksien saavuttaminen. Ja jos hän näissä pyrkimyksissään vaikka vain hetkellisesti onnistuu, hänen suuruudenhulluudellaan ei ole rajoja. Tästä ovat 1980 luvun loppupuolen esimerkit maamme hallituksen, pankki ym. liikelaitosten ja yksityisten osakekeinottelijoiden edesottamuksista erittäin hyvänä osoituksena.

Tällä taloudellisella suuruudenhulluudella ajettiin koko kansakuntamme ennennäkemättömän laman ja ahdingon kouriin.
Kun ihminen lähtee omaa henkistä kääpiöityneisyyttään peittämään aineellisella hyvinvoinnilla, niin aina tarvitaan yhtä "voitonmaksimoijaa" kohti tuhansia tavallisia vähäosaisia kansalaisia, jotka näiden "voitonmaksimoijien" voitonmaksimoinnit kustantavat. Ja tuloksena lopulta on koko kansakunnan varallisuuden kasautumien joidenkin yksityisten tahojen haltuun ja katoaminen pois talouselämän käytöstä. Ja seurauksena on taloudellinen lama, josta kaikkein vähäosaisimmat joutuvat eniten kärsimään. Siis ne, jotka jo taloudellisen korkeasuhdanteen aikana joutuivat näiden "voitonmaksimoijien" voitonmaksimoinnit kustantamaan.
Nyt tänä päivänä, syksyllä -91 kansakuntamme huokaa raskautettuna ennennäkemättömän laman ja ahdingon kourissa. Maamme hallituksen konstit tilanteen ratkaisemiseksi ovat loppuneet. Pankkilaitosten perustukset natisevat ja uhkaavat hajota liitoksistaan. Työmarkkinajärjestöt ovat ajautuneet seisovaan asemasotaan. Tuhannet konkurssit ja niiden myötä kymmenien tuhansien uusien työttömien määrä varjostaa talouselämäämme. Tuhannet yksityiset kansalaiset ovat ajautuneet taloudelliseen vararikkoon ja pakkohuutokauppojen kiroukseen. Henkinen ahdinko ajaa ihmisiä jatkuvasti itsemurhan tielle kaikissa yhteiskuntaluokissa. Vain muutamia piirteitä vallitsevasta kansakuntamme tilasta mainitakseni.

Lue lisää

vähän. Mielestäni tämä ei ole yhden ihmisen vika vaan minä menisin yhteiskunnan suuntaan, Yhteiskunta potkii ihmistä siihen ja jos et ole potkittava et pärjää, se on kierre jota itse et pysty poistamaan. Verottaja mm. on ahne ja vaatii lisää joka vuosi rahaa ja moni muu systeemi ja kattoa ei ole. Tämä ahneus tekee noita asioita joista kirjoitat. Yhtä ihmistä ei voi syyttää vaan se on tämä paska järjestelmä.

Ja vastaten itse kysymykseen: kyllä normaalia älykäämpi osasi kuvitella(en käytä sanaa ennustaa), että näin käy.Maailmasta ei varmasti löydy sairaampaa ja sisäsiittoisenpaa yhteiskuntaa kuin suomesta.Näyttää, että suurten ikäluokkien luoma ihanneyhteiskunta puhkesi jälkipolvien ahneuteen...
Eli muistakaa lämmöllä Suomea jonka ainakin itse sain kokea 70-90luvuilla tosin hiipuen... Eu:n liittyminen ja sen kautta pääoman vapauttaminen alkoi heti näkyä normaali ihmisen elämässä: Kautta aikojen olleisiin työpaikkoihin tulivat uudet omistajat ja joku talousoppineiden kirjoja hyvinlukenut laittoi ilmoille sanan: tulosvastuullisuus.Tästä alkoi nuolenta ja oman aseman säilyttämisen loputon kilpailu aiheuttaen ennennäkemättömän ihmisten mielenterveyden romahtamisen suomessa.Tulokset ovat luettavissa aamun lehdistä jokainen aamu.