Suomella ei enää varaa omaan

Tuomalla raaka-aine ulkoa ruuan valmistuksen kustannukset laskevat. Ruuan hyllyhinnoissa ei näy kansallinen maataloustuki, jonka me kaikki kuitenkin maksamme.

kustannuksia kirjoitti:

Tuomalla raaka-aine ulkoa ruuan valmistuksen kustannukset laskevat. Ruuan hyllyhinnoissa ei näy kansallinen maataloustuki, jonka me kaikki kuitenkin maksamme.

Raaka-aineet halpenevat – ruoka ei
30.10.2008 07:03 Viljan ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat alentuneet jo useamman kuukauden, mutta elintarvikeyhtiöt eivät lupaa alennusta ruoan hintaan.
Raaka-aineiden hinnat ovat tulleet maailmalla alaspäin jo useamman kuukauden. Elintarvikkeita valmistavat yritykset sanovat, että ale tuskin yltää kuluttajahintoihin.

– Viljan hinta tullut alaspäin, eli jauhojen hinnat ovat laskeneet. Mutta se on vain yksi komponentti. Moni muu komponentti on nousussa, kuten energia ja palkat, Fazer leipomoiden Suomen maajohtaja Petri Kujala muistuttaa.

Hänen mukaansa viljan hinnan lasku kuitenkin voi pienentää korotuspaineita.

Saarioisen toimitusjohtajan Ilkka Mäkelän mukaan kustannusten hurjaa nousua tänä vuonna ei ole vielä edes saatu siirrettyä kuluttajahintoihin.

– Kaikki kustannukset ovat nousseet tällä alalla viime vuodesta. Eikä vielä olla sillä tasolla, millä raaka-aineet olivat puolitoista vuotta sitten. Jos katsoo alan kannattavuutta tällä hetkellä, kustannusrakenne on edelleen hankala, Mäkelä sanoo.

Lihan hintaa
hankala ennustaa

Atria Suomen toimitusjohtajan Juha Grönin mukaan sianlihan hinnan kehitystä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Rehun hinta on laskussa, mutta sianlihan tuotantoa on viime vuosina ajettu alas kannattamattomuuden vuoksi.

– Jos talouden lama alkaa näkyä kysynnässä, eli jos lihan kysyntä pienenee, niin hinta voi laskea. Mutta jos lihan kysyntä jatkuu yhtä vahvana kuin trendi on ollut, niin sen hinta saattaa nousta, vaikka rehun hinta laskeekin, hän arvioi.

kustannuksia kirjoitti:

Tuomalla raaka-aine ulkoa ruuan valmistuksen kustannukset laskevat. Ruuan hyllyhinnoissa ei näy kansallinen maataloustuki, jonka me kaikki kuitenkin maksamme.

Tukien pitäisi näkyä pakkauksissa. Miten sitä muuten osaa tehdä ekologisia valintoja.

Ei Suomella on tällä hetkelläkään ruuan raaka-aineomavaraisuutta. Eikä monta muutakaan omavaraistuutta, öljyä Suomessa ei pumpapata tiettääkseni litraakaan.

ja siitä johtuu heidän yksityisajattelunsa heikkous, kun eivät pysty näkemään metsää puilta.

Ilmastonmuutos tulee pilaamaan monia nykyisin hyviä viljelyolosuhteita, kun siellä tulee olemaan liian kuivaa viljelyä ajatellen ja kasteluvesi loppuu. Silloin Suomen olosuhteet paranevat, kun täällä kasvukausi vain pitenee, mutta ei tule liian kuivaksi keli. Saattaa olla, että ongelmia ilmenee, kuten esim. tuhohyönteisten muodossa tai kasvitautien, mutta näihin yleensä tutkijat ovat kehittäneet biologisia tai mekaanisia torjuntatapoja.

100 vuoden sisällä käy niin, että täältä aletaan viedä viljaa muualle, kun sitä ei monessa paikassa lämpenemisen vuoksi voida tarpeeksi tuottaa, jos väkimäärä maapallolla kasvaa edelleen.

Ruoka aiheuttaa tulevaisuudessa valtavia mellakoita ja mahdollisesti maailmansotia vastaavan ellei pahemman sekasorron, kun Saharan eteläpuolisella alueella asuvat immeiset lähtevät kohti pohjoista elleivät kuole matkalla nälkään.

Ruoka voisi olla hyvinkin aiheen seuraavaan Mad Max-elokuvaan. Edellisistäkin (ensimmäistä lukuunottamatta) voi katsella, miten käy, kun käy huonosti ja bensalitrastakin tapellaan. Jokainen voi kuvitella tappelun aiheeksi ruoan, josta myös on niissä elokuvissa pulaa.

ei ole nytkään kirjoitti:

Ei Suomella on tällä hetkelläkään ruuan raaka-aineomavaraisuutta. Eikä monta muutakaan omavaraistuutta, öljyä Suomessa ei pumpapata tiettääkseni litraakaan.

Ruuan hinnannousu näkyy leipäjonoissa
09.05.2008 18:24


Leipäjono on tuttu näky Helsingin Kalliossa joka perjantai.

Viime aikoina jono on kuitenkin pidentynyt. Osasyyllinen kasvaneeseen avuntarvitsijoiden määrään on ruuan kallistuminen.

Heikki Hursti sanoo, että kävijämäärät ovat kasvaneet kevään aikana sadoilla ihmisillä. Hinnannousu näkyy myös Hurstin toiminnassa. Jaettavasta ruuasta hän mainitsee esimerkkinä lihapullat, joiden hinta on paisunut parikymmentä prosenttia.

- Tuntuu, että kaikki perustarvikkeet ovat kallistuneet kymmenkunta senttiä. Meillä käy paljon pienillä tuloilla eläviä ihmisiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Heidän rahansa eivät vain riitä. Päättäjien pitäisi tulla tänne katsomaan hinnannousun seurauksia, Hursti heittää.

Kasseihin lastataan maitoa, leipää ja lihapullia
Ruokapankin ovet aukeavat puoliltapäivin.

Ennen ruuanjakoa Hursti lukee rukouksen. Jonon odottava ja hieman jännittynyt tunnelma laukeaa, kun ensimmäiset pääsevät sisään. Pulla, leipä ja lihapullat liikahtavat linjastosta asiakkaiden kasseihin.

Linjastossa ruokaa jakava Pirjo Marin kertoo saaneensa kipinän auttamiseen katseltuaan korttelia kiertävää jonoa.

- Ruokajonon näkeminen tuntui pahalta. Halusin auttaa, ja Heikki otti minut tänne.

Marin kertoo, että avuntarvitsijoiden määrän kasvu näkyy jakoajan pitenemisenä. Viimeisille ei aina riitä tuoretta jaettavaa. Silloin pitää turvautua näkkileipään.

- Kyllä pettymys silloin näkyy ihmisten kasvoilta.

Ruokapankista lähdetään kassit täynnä.

Eräs pariskunta kertoo joutuvansa käymään ruokapankissa kahdesti viikossa. Muuten rahat eivät riitä, kun kotona on lapsikin. Hurstilta on saatu maitoa, lihapullia ja sämpylöitä. Arkiruokaa pariksi päiväksi. Ruuan kallistuminen tuntuu.

Nainen arvelee, että jos ruokapankkia ei olisi, hän joutuisi turvautumaan myymälävarkauksiin.

Suurin osa avuntarvitsijoista on liikkeellä yksin.

Kaikkein köyhimpien rahat loppuvat
Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet rajusti eri puolilla maailmaa.

Suomessa on huomiota herättänyt esimerkiksi maidon hinnannousu. Siihen vaikuttaa maidon tuotannon väheneminen paikallisilla tiloilla. Ruoka on muutenkin kallistunut poikkeuksellisen nopeasti.

Huikeimmin on kasvanut riisin hinta. Aasiassa se on kolminkertaistunut vuodessa. Syynä riisin rajuun kallistumiseen on tuotantokustannusten kasvu, vientirajoitukset ja varastoon ostaminen.

Voimakkaimmin ruuan hinnannousu iskee maailman köyhimpään väkeen. Hintakehityksen pelätään uhkaavan useiden köyhien maiden vakautta, sillä ruokamellakoita on jo nähty esimerkiksi Somaliassa ja Haitissa. Äärimmäisen köyhien ihmisten talous ei kestä pientäkään ruuan kallistumista.

Suomessa viljan kallistuminen ei vaikuta yhtä voimakkaasti esimerkiksi leivän hintaan. Suomessa syödään muutenkin pidemmälle jalostettua ruokaa, jonka hinnasta raaka-aineiden osuus on pienempi.

Öljyn ja lannoitteiden kallistuminen nostaa ruuan hintaa
Ruuan maailmanlaajuiseen kallistumiseen heitellään monia syitä.

Selittäjästä riippuen osoitetaan biopolttoaineiden valmistuksen kasvua, kehnoja satoja tai aasialaisten ahnasta lihansyöntiä.

Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Raija Volkin mukaan keskeinen syy nykyiseen hinnannousuun on raaka-aineiden yleinen kallistuminen. Öljyn ja lannoitteiden hinnat heijastuvat heti viljan hintaan.

Lisäksi heikko dollari nostaa elintarvikkeiden hintoja, sillä kauppa käydään dollareilla.

- Aasian maiden lihankulutuksen kasvu ja viljan käyttäminen biopolttoaineisiin ovat pidemmän ajan kehitystä. Niitä ei voida syyttää tämän kevään hinnannoususta.

Volk arvioi, että ruuan hinnannousu tasaantuu ja viljan hinta kääntyy laskuun syksyllä, jos sato on hyvä. Viime syksyllä alkanut viljan kallistuminen näkyy jo tuotannon lisäämisenä esimerkiksi Amerikassa ja Euroopassa. Nopeaa paluuta halpoihin hintoihin ei kuitenkaan ole luvassa.

Lisää peltoa ruuantuotantoon voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Brasiliassa. Tämä kuitenkin kestää kymmenisen vuotta.

Maailmanmarkkinoilla liikkuu vain noin kymmenes maailman viljantuotannosta. Kulutetaan paikallisesti. Suurin potentiaali tuotannon kehittämiseen on kehitysmaiden pienviljelijöillä.

- Jos lannoitteet kallistuvat, heillä ei ehkä ole varaa lisätä tuotantoaan.

Suomessa lannoitteiden hinta on vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

(MTV3-STT)

pidemmälle kirjoitti:

ja siitä johtuu heidän yksityisajattelunsa heikkous, kun eivät pysty näkemään metsää puilta.

Ilmastonmuutos tulee pilaamaan monia nykyisin hyviä viljelyolosuhteita, kun siellä tulee olemaan liian kuivaa viljelyä ajatellen ja kasteluvesi loppuu. Silloin Suomen olosuhteet paranevat, kun täällä kasvukausi vain pitenee, mutta ei tule liian kuivaksi keli. Saattaa olla, että ongelmia ilmenee, kuten esim. tuhohyönteisten muodossa tai kasvitautien, mutta näihin yleensä tutkijat ovat kehittäneet biologisia tai mekaanisia torjuntatapoja.

100 vuoden sisällä käy niin, että täältä aletaan viedä viljaa muualle, kun sitä ei monessa paikassa lämpenemisen vuoksi voida tarpeeksi tuottaa, jos väkimäärä maapallolla kasvaa edelleen.

Ruoka aiheuttaa tulevaisuudessa valtavia mellakoita ja mahdollisesti maailmansotia vastaavan ellei pahemman sekasorron, kun Saharan eteläpuolisella alueella asuvat immeiset lähtevät kohti pohjoista elleivät kuole matkalla nälkään.

Ruoka voisi olla hyvinkin aiheen seuraavaan Mad Max-elokuvaan. Edellisistäkin (ensimmäistä lukuunottamatta) voi katsella, miten käy, kun käy huonosti ja bensalitrastakin tapellaan. Jokainen voi kuvitella tappelun aiheeksi ruoan, josta myös on niissä elokuvissa pulaa.

Lue lisää

Ilmastomuutos on tietenkin vakava ja siihen voimme vaikuttaa kyllä. Maatalous on suurin vesistöjen saastuttaja. Vesistöt alkavat pudistua vain lopettamalla maatalous. Nyt maataloden ympäristötuet eivät ole vaikuttaneet ollenkaan ympäristöön. ´Suojakaistoja ei näy missään... jne.

Ainoaksi keinoksi jää lopettaa tämä raskaasti tappiollinen elinkeino.

vesistöt kirjoitti:

Ilmastomuutos on tietenkin vakava ja siihen voimme vaikuttaa kyllä. Maatalous on suurin vesistöjen saastuttaja. Vesistöt alkavat pudistua vain lopettamalla maatalous. Nyt maataloden ympäristötuet eivät ole vaikuttaneet ollenkaan ympäristöön. ´Suojakaistoja ei näy missään... jne.

Ainoaksi keinoksi jää lopettaa tämä raskaasti tappiollinen elinkeino.

Lue lisää

ottaa huomioon maatalouden saastuttavuutta laskettaessa. Keskusta muuten vastusti suomessa kaikkein jyrkimmin ympäristöministeriön perustamista. Miksi näin??

vesistöt kirjoitti:

Ilmastomuutos on tietenkin vakava ja siihen voimme vaikuttaa kyllä. Maatalous on suurin vesistöjen saastuttaja. Vesistöt alkavat pudistua vain lopettamalla maatalous. Nyt maataloden ympäristötuet eivät ole vaikuttaneet ollenkaan ympäristöön. ´Suojakaistoja ei näy missään... jne.

Ainoaksi keinoksi jää lopettaa tämä raskaasti tappiollinen elinkeino.

Lue lisää

niin missään ja mikään vesistö ei pilaannu. Väitän, että Suomen maatalous pilaa maailmaa ehkä vähiten, kun täällä on tarkat raja-arvot ja suojavyöhykkeet sekä säännöt verrattuna moneen muuhun maahan, kuten esim. Itäinen Eurooppa ja vaikkapa Brasilia.

Itämereen virtaa paskavedet puhdistamatta Venäjältä ja muistakin maista sillä puolen jorpakkoa. Tätä ei yksi puhdistuslaitos Pietarissa ratkaise. Sekin varmasti on maatalouden syy, jos asiaa haluavat punikit mieleisekseen väännellä.

ollaan rankasti erimieltä, myös puolueiden välillä. Taas sinä kiihkoissasi sotket pahasti asiat ja koeta vaihtaa aloittajan kirjoituksen sisällön. Kyse oli siitä, onko meillä varaa, varsinkaan nykyisillä hinnoilla ja samaan aikaan työttömyys lisääntyy rajusti ja maajusseille veronsiirto mahdollisuudet vähenee. Seuraavat vuodet maksamme maatalous-ja kansallista tukea lainarahalla - siis todella lainarahalla!
Jos olisit todella huolissasi omavaraisuudesta, niin miksi meillä yritetään pitää pyhänä lehmänä perheviljelmiä - ei tehokkaampia ja tuottavampia muotoja? Miksi kallein mahdollinen tapa?

tuhoajia, sekin pitää kirjoitti:

ottaa huomioon maatalouden saastuttavuutta laskettaessa. Keskusta muuten vastusti suomessa kaikkein jyrkimmin ympäristöministeriön perustamista. Miksi näin??

ja väitän, että täällä saastutetaan ehkä vähiten maailmassa, mitä maatalouteen tulee. Viljavuuspalvelua pitää käyttää ja sen tuloksien perusteella laaditaan lannoitussuunnitelmat ynnä muut kalkitsemissuunnitelmat. Kenelläkään ei ole varaa lannoittaa kiloakaan ylimääräistä. Kasvien mukana poistuu suurin osa lannnoitteiden typestä, kaliumista ja fosforista. Niistä menee vain rippeet vesistöihin. Pitää siis miettiä, onko huoltovarmuus vaarannettava rippeiden takia.

ei, mutta kustannuksista kirjoitti:

ollaan rankasti erimieltä, myös puolueiden välillä. Taas sinä kiihkoissasi sotket pahasti asiat ja koeta vaihtaa aloittajan kirjoituksen sisällön. Kyse oli siitä, onko meillä varaa, varsinkaan nykyisillä hinnoilla ja samaan aikaan työttömyys lisääntyy rajusti ja maajusseille veronsiirto mahdollisuudet vähenee. Seuraavat vuodet maksamme maatalous-ja kansallista tukea lainarahalla - siis todella lainarahalla!
Jos olisit todella huolissasi omavaraisuudesta, niin miksi meillä yritetään pitää pyhänä lehmänä perheviljelmiä - ei tehokkaampia ja tuottavampia muotoja? Miksi kallein mahdollinen tapa?

Lue lisää

eli olemme menossa pois perheviljelmistä.

Tällä hetkellä ei 50 ha:n viljatilalla elä, vaan elämiseen tarkoitettu tulo tulee joko yritystoiminnasta eli urakoitsemisesta tai työstä vieraan palveluksessa työntekijänä.

Kyllä trendi on se, että perheviljelmät katoavat ja näin ollen tilojen koko kasvaa kaikkien mittareiden mukaan. Lukumäärä tulee laskemaan. Tehotuotantoyksiköt tulee olemaan Suomen alkutuotannon muoto.

Vaikka toisimmekin "halpaa" raaka-ainetta maailmalta, niin niin se ei tarkoita sitä, että elintarvikkeiden hinnat tulisivat tippumaan. Raaka-aineiden osuus esim. reikäleivän hinnasta on 4 %:a ja 96 % reikäleivän hinnasta koostuu ihan muista tekijöistä. Jos raaka-aineen tuottajan saama hinta laskee vaikka prosentin, niin se tuskin näkyy leivän hinnassa.

pitää jokaisen kirjoitti:

ja väitän, että täällä saastutetaan ehkä vähiten maailmassa, mitä maatalouteen tulee. Viljavuuspalvelua pitää käyttää ja sen tuloksien perusteella laaditaan lannoitussuunnitelmat ynnä muut kalkitsemissuunnitelmat. Kenelläkään ei ole varaa lannoittaa kiloakaan ylimääräistä. Kasvien mukana poistuu suurin osa lannnoitteiden typestä, kaliumista ja fosforista. Niistä menee vain rippeet vesistöihin. Pitää siis miettiä, onko huoltovarmuus vaarannettava rippeiden takia.

Lue lisää

Käy Turun Saaristossa, koita bongata rakkolevä. Opeskele tutkimuksia. Niiden mukaan maatalouden päästöt ovat suurin veistöjen ravinteiden lähde.

kasvaa kirjoitti:

eli olemme menossa pois perheviljelmistä.

Tällä hetkellä ei 50 ha:n viljatilalla elä, vaan elämiseen tarkoitettu tulo tulee joko yritystoiminnasta eli urakoitsemisesta tai työstä vieraan palveluksessa työntekijänä.

Kyllä trendi on se, että perheviljelmät katoavat ja näin ollen tilojen koko kasvaa kaikkien mittareiden mukaan. Lukumäärä tulee laskemaan. Tehotuotantoyksiköt tulee olemaan Suomen alkutuotannon muoto.

Vaikka toisimmekin "halpaa" raaka-ainetta maailmalta, niin niin se ei tarkoita sitä, että elintarvikkeiden hinnat tulisivat tippumaan. Raaka-aineiden osuus esim. reikäleivän hinnasta on 4 %:a ja 96 % reikäleivän hinnasta koostuu ihan muista tekijöistä. Jos raaka-aineen tuottajan saama hinta laskee vaikka prosentin, niin se tuskin näkyy leivän hinnassa.

Lue lisää

Leivän hinta kustannus on eri asia. Jos leivän hintaan laitetaan raaka-aineen, viljan tuotantokustannukset tukineen niin mikä olisi leipkilon hinta?

nostaa kustannuksia kirjoitti:

Leivän hinta kustannus on eri asia. Jos leivän hintaan laitetaan raaka-aineen, viljan tuotantokustannukset tukineen niin mikä olisi leipkilon hinta?

tuotantoketjun vastaavat voitot ja menot, niin kyllä se leivän hinta on aika kova. Sitä ei käy kiistäminen.

Maailmanmarkkinoilla liikkuu vain noin kymmenes maailman viljantuotannosta. Kulutetaan paikallisesti. Suurin potentiaali tuotannon kehittämiseen on kehitysmaiden pienviljelijöillä. Jos lannoitteet kallistuvat, heillä ei ehkä ole varaa lisätä tuotantoaan. Suomessa lannoitteiden hinta on vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Tästä kymmenesosastako Suomen on ostettava vuotuista viljan tarvetta vastaava määrä viljaa? Millähän hinnalla se irtoaa? Tarjontaa on vähän, niin hinta voi nousta yllättävän korkeaksi.

Turun Saaristossa kirjoitti:

Käy Turun Saaristossa, koita bongata rakkolevä. Opeskele tutkimuksia. Niiden mukaan maatalouden päästöt ovat suurin veistöjen ravinteiden lähde.

joten se sivuutettakoon punikkien poliittisesti kierojen silmien näkemänä kangastuksena siitä, että maatalous on vastaus kaikkeen maailman pahuudesta, vaikka syödä täytyy jokaisen oli kriisiaika tai ei.

Hyvä niin.

Emme voi jättäytyä muiden maiden varaan 100%:sesti elintarvikkeiden suhteen. Miten käy, jos jostain syystä eivät voi tai halua toimittaa ruokaa tänne? Katovuosi vie sadosta niin suuren osan, että maa x ei voi toimittaa viljaa muualle, vaan käyttääkin kaiken itse. Kynsiäkö täällä pureskeltaisiin vai mitä?

Homoloiske on kerrankin oikeassa.

varmuudesta! kirjoitti:

Hyvä niin.

Emme voi jättäytyä muiden maiden varaan 100%:sesti elintarvikkeiden suhteen. Miten käy, jos jostain syystä eivät voi tai halua toimittaa ruokaa tänne? Katovuosi vie sadosta niin suuren osan, että maa x ei voi toimittaa viljaa muualle, vaan käyttääkin kaiken itse. Kynsiäkö täällä pureskeltaisiin vai mitä?

Homoloiske on kerrankin oikeassa.

Lue lisää

Suomen armeija vanikat ostettiin Ruotsista. Varmuusvarasoiden kannalta on sama onko vilja tuotu ulkomailta.