Olen kahden pienen puolihuoltaja, mutta millainen minun pitäisi olla, että olisin hyvä isi lapsille?
Mitä arvostaisitte eniten?
Mitä arvostaisitte eniten?
Millainen on hyvä isä?
tuunari_mikko
81456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko jotain tyypillisiä perusvirheitä, joita pitäisi tilanteessani välttää.
Kiinnostus lapsen tekemisiä kohtaan on kai se kaikkein tärkein. Läsnäolo, ja kuunteleminen.
Ja ihan normaalin arjen eläminen, niin, että kaikki tuntevat olevansa samalla tavalla perheenjäseniä.
Yhteiset kasvatuslinjat vanhemmilla, se ettei toisen sanomisia lytätä, vaan tuetaan toisen mielipidettä. Eli siis, äsköinen yksinkertaisuudessaan, jos toinen aikuinen on vaikkapa käskenyt lasta nukkumaan, ja lapsi ei tahtoisi, pysytään toisen aikuisen kanssa samoissa ohjeissa.
Myös napakat rajat on hyvä olla, kuitenkin niin, että koti on se paikka, jossa lapsi voi turvallisesti näyttää myös pahan mielen tunteitaan.
Onnea tiellesi.
Kiitos kommentista!
kasvanut. Jos ymmärsin oikein "puolihuoltajan" olet siis isäpuoli. Se mitä itse lapsena koin on mun mielestä aika hyvä esimerkki. Isäpuolen rooli oli olla äidin puoliso ja tuki sekä lapsen ystävä. Ei siis yrittää korvata biologista isää jos lapsi on hänen kanssaan tekemisissä. Lapsen elämässä ei voi koskaan olla liikaa välittäviä aikuisia.
Joo, tuo lapsen kaverin rooli voisi olla uusperheessä isä-, äitipuolelle helpoin rooli?
Itse olen kuitenkin puoliksi yksinhuoltaja, ja ylpeä siitä ;)
Tarkoitatko että olet eronnut ja lapsi on vuorotellen isän ja äidin luona?
Jos tämä on tilanne on varmaan kaikkein tärkeintä että pidät riittävästi yhteyttä lapsen äitiin ja että yhdessä lapsen asioita pohdittte.Että puhut äidistä kun lapsi on luonasi ja että äiti myös pitää positiiviseen sävyyn isän lapsen mielessä.Että äidille kerrotaan mitä ollaan tehty ja miltä on tuntunut.
Vaikeinta pienelle lapselle on vihamielisyys vanhempien välillä, etenkin jos nämä tunteet tulevat vanhemman ja lapsen välisessä komunikaatiossa esille.
Puhun ehkä ihan väärää asiaa mutta kun vaikea tietää mikä tilanteenne on.
Minusta isoin virhe olisi se, että pikkuhiljaa kaikkoaisit lapsen elämästä. Valitettavan usein näin käy, kun lapsen vanhemmat pariutuvat tahoillaan. Sitten tehdään uusien puolisoiden kanssa lapset, ja jos lapsi on äidillään hoidossa, äidin uudesta miehestä tulee aika huomaamatta "isi" ja oikea isä unohtuu.
Eli vaikka löytäisit uuden naisen / exäsi löytäisi uuden miehen, ole kokoajan lapseesi yhteydessä. Olet yhtälailla vanhempi kuin lapsen äitikin.
Yritä siis pitää välit kunnossa exääsi ja ennen kaikkea, ole lapsellesi fyysisesti läsnä niin paljon kuin mahdollista. Se on ainoa keino säilyttää lapsi-isä-suhde, soitot tai kerran kahdessa kuukaudessa "hemmotteluviikonloput" eivät ole oikeaa isyyttä eikä tuo lapselle sitä turvaa, jota hän kaipaa.
Jo mielestäni se, että kyselet nettipalstalla miten voisit olla hyvä isä, osoittaa, että olet aidosti kiinnostunut lapsesi hyvinvoinnista.
Voimia ja mukavia hetkiä pienokaisesi kanssa!
itse olen kasvanut äidin huomassa n.puolet elämästäni.. vanhempani erosivat isän ryyppämisen takia.. iskä kuitenkin kunnostautui kun tajusi jossain kohtaa mitä menetti.. olen itse 21 ja nyt vasta voin sanoa että rakastan isääni ja tulen sen kanssa toimeen..
mulle tärkeintä olisi pienempänä ollut (joskus n.8-12v.) et iskä olis vieny meitä johonki, esim ihan vaan yksinkertaisesti vieny vkonloppuna uimaan tai jätskille tms..
et maininnu kuinka pieniä lapsesi ovat, joten oletan et varmaan alta 4v. kun oot niitte kanssa ni mee leikkii pihalle niiden kanssa, uimaan, heseen syömään, tai vietät ihan vaan laatu aikaa nalle puh leffan ääressä kotisohvalla, luet iltasatuja, teette yhdessä ruokaa.. oot niitten kaa ja kuuntelet niitten juttuja..
muista kertoa heille että rakastat heitä.. oma isäni ei oo koskaan sanonu niin mulle suoraan..