kunpa olisi vielä aikaa
aikaa elää ja rakastaa
kehrätä vaikka kyyneltyvin silmin
kultaista vuosieni lankaa
en minä ruusuista vaasissani
kanervakin on kaunis
en kullasta sormessani
siihen riittäisi tuohisormuskin
kertomaan mitä ihmisen sisin ja sydän tuntee
taannoiset puristukset ohimoilla
ei ne orjantappuroista milloinkaan syntyneet
ne painuivat kivikoista
vastamäen kivuliaasta nousemisesta
nyt on vain
tämä hiljainen odotuksen hetki
jano
jota ilman en haluaisi elää
virta ja kuohu
tuli ja ihoni polte
ne kaikki on Sinusta syntyneet
aikaa elää ja rakastaa
kehrätä vaikka kyyneltyvin silmin
kultaista vuosieni lankaa
en minä ruusuista vaasissani
kanervakin on kaunis
en kullasta sormessani
siihen riittäisi tuohisormuskin
kertomaan mitä ihmisen sisin ja sydän tuntee
taannoiset puristukset ohimoilla
ei ne orjantappuroista milloinkaan syntyneet
ne painuivat kivikoista
vastamäen kivuliaasta nousemisesta
nyt on vain
tämä hiljainen odotuksen hetki
jano
jota ilman en haluaisi elää
virta ja kuohu
tuli ja ihoni polte
ne kaikki on Sinusta syntyneet
Vastaukset 20
Vanhimmat
... onpas kaunis runo...
Sen minä sanon :)
mutta merkitys sitäkin suurempi.
Kiitos !
...on kuin mytologinen rakkauselämän piriste
ja jos on sen suosiossa niin kaikki menee hyvin,
tuli ensimmäisenä mieleen.
kylläpä olet kehrännyt valloittavan runon.
niin emme tarvi kuin suuren sydämen ja sanat,
teot lähtemään siitä.
vähän tulee mieleen pääsiäinenkin tästä ja
että rakkaus väreilee ympärilläsi, hivelee sinua
mutta ei ole vielä sydämessäsi.
kaipauksen runo.
kaunista, kaunista ja tykkäsin kovasti.
hyvä upea linda!!!
piriste palautteinesi Jouni.
Niin paljon kuin olet kehittynyt runoissasi, niin
täytyy sanoa, että kyllä kommentointisikin nyky-
ään suorastaan hivelee tällaista harmaahiirulais-
ta. Kauniita lauseitasi oli ilo lukea nytkin.
Lämmin kiitos Sinulle ja pirtsakkaa päivän
jatkoa.
mieletön lämmin fiilis tässä runossasi. Jotenkin tuttua tämä, vaikkakin eri sanoin, tykkäsin, et vissiin arvannutkaan.:D
miellyttävä on palautteesi. Ja niinhän se on,
että usein löydämme toisen kirjoittamasta runosta
aina jotain omaa.
No - kuinkas minä nyt olisin voinut sen arvata =)
Kiittää linda sytämellisesti.
että niin kauan on aikaa kun on matkaakin kuljettavana,ja monikin vaihtaisi sormeensa
tuohisormuksen koska se on lämpimän rakkauden
kauneimpia merkkiä,osa luontoa,siis osa meitä.
Olen ihaillut aina sanasi käyttöä,sitä miten
saat ne puhumaan niin että ne koskettavat lukijaa
tosi syvältä? Näitä Sinun tekstejäsi lukee aina
mielellään,lisää tätä linnun lihaa. KIITOS!
jos olenkin ollut alusta saakka mieltynyt runoi-
hisi, niin kyllä palautteissasikin on aina sel-
laista syvyyttä ja ajatusta, että niitä on luet-
tava melkeinpä hartaudella.
Ottaisin ilolla tuohisormuksen rakkauden merkkinä
vastaan luontoa rakastavana ihmisenä. Ei sen tar-
vitse olla kultaa ja kimallusta, teot
merkitsevät enemmän.
Olen otettu sanaisesta rikkaudesta, jonka jätit
runooni ja lause ' lisää tätä linnun lihaa ' on
minulle aivan outo, mutta sitäkin miellyttävämpi
kun sen jätit tähän.
Kiitoshan kuuluu aina kommentoijalle,
joten k i i t o s olkoon osanasi.
Rakkaani, ei tämä ole ohi vaikka
meissä onkin kuluneita minuutteja,
käytettyjä tunteja, vierähtäneitä
päiviä ja niin monia vusosia
vuosikymmenten arkisaatossa.
Ei kultaseni, olen päättänyt
kanalossani kuljettaa sinut moneen
nautintoön. Taittaa sinut syliini ja
suottaa vereesi hurmion. Suudella,
suudella sinua kuin karhea mies.
Ei tämä ole vielä ohi tärkeimpäni.
Sinä kaunistut vielä lisää sydämessäni
ja olet joka hetki lisää naista minulle.
Tuoksuusi tulee uusia vivahteita ja
naisellisuuuteesi uusia mausteita.
Vielä me jatkamme vuosikymmeniä
ja puemme elämämme elävään koruun.
En anna sinun lannistua. Hyväilen sinut
takaisin elämään ja lämmitän jokaiseen
uuteen päivään. Ei tämä ole ohitse.
Ja me olemme vasta lapsia opettelemassa,
mitä rakkaus on tummimmillaan.
Kun Rakastamme päivästämme yön.
http://www.youtube.com/watch?v=mcMUiO3JVBA
Kiitos runostasi.
Kun Rakastaa, aika katoaa
ja vuodet liukenevat hamaan.
On vain toisen syli ja
hengitys. Sydänten yhteiset
lyönnit ja ikävä, jos toinen
viipyy poissa hetkeknkin.
Sekuttikin on silloin ikuisuus
ja sen saa aikaan vain Rakkaus
ja ajattomuus.
Kaunis, koskettavakin,
Rakkausruno Naiselta.
Miehen on ihan terveellistä
lukea ajatuksella tällaista
naisen runoa.
Ajatella ja sisäistää.
Tyylikästä ja herkkää.
Samalla vahvaa ja
vakuuttavaa runoa.
Upea teksti ja säkeet.
Hieno runosi.
Voimia ja kannustusta
iltaasi.
mikä helmi runosi jälleen kerran on. En ymmärrä
ollenkaan, minkälaisista geeneistä tuollainen
mies oikein on saanut alkunsa - mistä hän löytää
nuo sanojen aarreaitat, joihin kukaan muu ei
yllä. Runosi menee varmaan talteen, ja luen sen
vielä varmaan kymmeniä kertoja, niin nautinnolli-
nen se on.
Ikävä kyllä en saanut linkkiä auki, vaatinee jon-
kun ohjelman jota minulla ei ole :(
Kaunis kiitos myös oman runoni tulkinnasta, vaik-
ka en milloinkaan koe olevani sen arvoinen.
Mieleni hyrisee sanoistasi kuitenkin.
..tuo viimeinen säkeistö etenkin kopsahti. Paljon asiaa olet saanut aseteltua pieneen tilaan "kertomaan mitä ihmisen sisin ja sydän tuntee"
Kiitos tästä lukuhetkestä : )
on niin hyvä lukea Sinunkin sanojasi.
K I I T O S !
etenkin on mielestäni todella hyvä.
Kaksi viimeistä säkeistöä. Varmaan syvältä sielustasi, koska ne ovat niin voimakkaita.
Kerppuli
että usea on ollut mieltynyt juuri runoni
loppuun. Täytynee sanoa tässä yhteydessä, että
runo syntyi noin 5:ssä minuutissa, enkä kyllä ko-
vinkaan paljoa sitä vekslaillut - annoin sanojen
tulla, jotka olivat tullakseen. Eli, kun sanoit
' syvältä sielustasi ' niin se tavallaan menettää
asialta pohjan. Mutta minun kirjoitustyylini on
ollut aina tummempaa, kuin valoa sisältävää -
siinä kaiketi syy.
Kiitos Sinulle, joka itse kirjoitat hyvin, hyvin
herkkiä ja kauniita runoja.
Elämän nälkä ja -jano, polttava kaipaus Hänen lähelleen, iholleen. Tunteiden todisteeksi ei tarvita kultaa ei mammonaa, nyt vastoinkymisten jälkeinen kaipaava odotus. Koskettavasti kirjoitat jälleen kipeästä kaipuusta.
nicistäsi tulee aina mieleen enkeli, en tiedä
miksi. Mutta joka ainoa kerta sen nähdessäni
piirtyy siivellinen taivaan asukki silmiini.
Runo on melkolailla fiktiiviseltä pohjalta synny-
tetty. Mutta kyllä siinä on paljon aitoja tunte-
muksia kuitenkin mukana. Ei ole ketään, jota siis
oikeasti odotin, mutta runossa se oli rakas, rak-
kaampi, rakkain.
Ei tarvitakaan kultaa ja mirhamia todisteeksi,
rakkaus ei sellaista kaipaa. Ihminen ja tunteet
on se tärkein.
Kiitos Sinulle keveä ystäväni.
vaikkakin synkkä on tekstisi.
Peace
olen kumma pakkaus, kun en saa runoihini sellais-
ta lämpöä johon usein pyrin. Kai se on tuo
mieleni alituinen apeus, joka synnyttää nämä
runot tällaisiksi.
Ihanaa ' nähdä ' Sinuakin pitkästä aikaa, ja eri-
tyisesti lukea.
Peace and Love ja nöyrä kiitos.
Ja aina se vain tuntuu sydämeen asti.
Kiitos ystävä.
hyrisee Sun sanoist Margitta.
Kiitos on vähin mitä sanoa voin.