Toiseksi paras

Hyvältä tuntui pitkästä aikaa
Sinun tekstiä lukea ja missä
lienet matkaasi tehnyt kun
ei ole näkynyt...
huom.ei kysymys vain oma
hiljainen äänetön toteamus.

Sanotaan että rakkaudessa on
aina toinen sija - raskas -
kuin urheilussakin neljäs sija.
Jotenkin ne olisi vain käännettävä
voitoksi kuin vahvuudeksi elämäänsä
eteenpäin - vahvuudeksi.

tässä runossasi on kovin melankolinen sävel,
mutta hienoa tekstiä kyllä.

Pidin paljon, minä kun olen tämmönen haikuilija
itsekin.

elämä sujuisi niin kuin toivoo, mutta kun ei se mene niin. Surullisia ajatuksia herää runostasi.:(

Olimme me sitten kuun sillalla
tai sylikkäin vuoremme rinteellä,
minä Rakastin sinua aina enemmän.

Kun heräsimme aamuumme ja
katsoimme toisiamme, minun katsessa
paloi syvempi Rakkauden tuli ja liekki.

Kun kuljimme ja oli kainalossani,
kaikki huomasivat, että tuo mies Rakastaa
naistaan enemmän kuin yksikään ruhtinas.

Ja minä kerroin siitä sinulle. Minä toistin
ja vakuuttelin. Näytin miten sydämeni löi ja
kuinka monta runoa Rakkaudestani on valmiina.

Kuitenkin jätit minut yksin Rakastamaan.
Hylkäsit ja huomasin etten ikävöinyt, en itkenyt
perääsi. Minä vain istuin taas Rakkauteni kuvitelmiin.

Ja kirjoitin runon kuinka rakastan
sinua taas enemmän.

http://www.youtube.com/watch?v=WIo8JPAPecg&feature=related

Kiitos runostasi.

On vaikea aina sanoa,
mikä Rakkaus riittää.
Mikä on kylliksi.

Voi vain Rakastaa omalla
tavallaan ja oman
yksilöllisuutensä låävitse.

Ilman persoonallisuutta,
Rakkaus on vain kaunis helmi,
ilman elävää sydäntä.

Hieno ja ilmeikäs, sympaattinen,
Rakkausruno sinulta.

Ei liikaa sanoja, ilmaisuja,
koruja.

Pelkistetty, aito ja hyvä
runosi.

Viihdyin runossasi.

Tervetuloa palstalle ja
mielenkiinnolla odotan lisää.
Ja varmaan moni muukin.

...oikea elämä melkoista onnenkantamoista, sattumaa ja kohtaloita...

Hyvä ja voimakas tunnelma runossasi. Pidin.