Mielestäni eläkeasia voidaan järkeistää hyvinkin yksinkertaisesti.
Esitykseni: Jokainen, joka on ollut työelämässä ja saanut palkkaa, josta on peritty verot ja työeläkemaksut saa oikeuden jäädä eläkkeelle työskenneltyään 32 vuotta. Tähän eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan luetaan naisilla synnytyksiin liittyvä ja pienten lasten hoitamiseen kulunut aika.
Kun 32 vuotta työelämässä on täyttynyt, saa työntekijä itse päättää jatkaako työntekoa vai jääkö peruseläkkeelle, joka olisi kaikille saman suuruinen palkkatasosta riippumatta, nykyrahassa noin 2000 euroa brutto. Sillä tulisi jo toimeen kohtalaisesti.
Mikäli henkilö haluaisi jatkaa työssäkäyntiä, karttuisi lisäeläkettä jokaiselta täydeltä vuodelta esimerkiksi ensimmäiseltä vuodelta 4 %, toselta 5%, kolmannelta 6% jne.
Työnantajalle eläkkeeseen oikeuttavan työuran tehneen työssäkäynti palkittaisiin pienentämällä työnantajan veroluonteisia maksuja ensimmäiseltä vuodelta 4,5 %, toiselta 5,5%, kolmannelta 6,5% jne., jolloin työnantajalle olisi edullista pitää ikääntyvä työkykyinen työssä.
Työntekijällä olisi 32 vuoden työskentelyn jälkeen oikeus milloin tahansa irtisanomisajan puitteissa jäädä eläkkeelle ylimenovuosiltaan.
Silloin jokainen työntekijä voisi itse päättää milloin jää eläkkeelle huomioiden oma jaksamisensa ja muut asiaan vaikuttavat seikat.
Työttömyysajasta luettaisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi 1/3, jolloin se kannustaisi työhön hakeutumista.
Esitykseni: Jokainen, joka on ollut työelämässä ja saanut palkkaa, josta on peritty verot ja työeläkemaksut saa oikeuden jäädä eläkkeelle työskenneltyään 32 vuotta. Tähän eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan luetaan naisilla synnytyksiin liittyvä ja pienten lasten hoitamiseen kulunut aika.
Kun 32 vuotta työelämässä on täyttynyt, saa työntekijä itse päättää jatkaako työntekoa vai jääkö peruseläkkeelle, joka olisi kaikille saman suuruinen palkkatasosta riippumatta, nykyrahassa noin 2000 euroa brutto. Sillä tulisi jo toimeen kohtalaisesti.
Mikäli henkilö haluaisi jatkaa työssäkäyntiä, karttuisi lisäeläkettä jokaiselta täydeltä vuodelta esimerkiksi ensimmäiseltä vuodelta 4 %, toselta 5%, kolmannelta 6% jne.
Työnantajalle eläkkeeseen oikeuttavan työuran tehneen työssäkäynti palkittaisiin pienentämällä työnantajan veroluonteisia maksuja ensimmäiseltä vuodelta 4,5 %, toiselta 5,5%, kolmannelta 6,5% jne., jolloin työnantajalle olisi edullista pitää ikääntyvä työkykyinen työssä.
Työntekijällä olisi 32 vuoden työskentelyn jälkeen oikeus milloin tahansa irtisanomisajan puitteissa jäädä eläkkeelle ylimenovuosiltaan.
Silloin jokainen työntekijä voisi itse päättää milloin jää eläkkeelle huomioiden oma jaksamisensa ja muut asiaan vaikuttavat seikat.
Työttömyysajasta luettaisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi 1/3, jolloin se kannustaisi työhön hakeutumista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
voisi siirtyä jo 48 vuotiaana ! On sulla jutut, sillä parasta työikää on tuossa vaiheessa vielä jäljellä ainakin 17 vuotta.
Normaalisti valmistutaan ammattiin 24-28 -vuotiaana, aniharva on valmina ammattiin 16-kesäisenä. Yleensä silloin istutaan vielä koulun penkillä.
Halukkaat voisivat aloittaa eläkkeensä kartuttamisen vaikka esittämäsi 48-vuoden iässä.
Luotan suomalaisten ahneuteen ja kateuteen. Miltei jokainen haluaa suuremman eläkkeen mitä naapuri, joten systeemi toimisi ja töitä paiskittaisiin jopa Vanhasen esittämän 65-vuoden jälkeenkin.