Osaako joku viisas kertoa mihin reaktioon perustuu hiljan markkinoille tulleiden kädenlämmittimien toiminta? Lämmitinhän on siis tupakkiaskin kokoinen pussi jossa on sisällä jotain väritöntä nestemäistä ainetta. Aineessa uiskentelee vapaana 20 sentin kolikon kokoinen metallilätkä tosin paljon ohuempi. Kun metallilätkää taittaa se napsahtaa ja neste alkaa nopeasti kovettua sekä lämmetä n. 55 asteiseksi. Kun pussi aikanaan jäähtyy se keitetään kiehuvassa vedessä. Keitettäessä pussissa oleva aine muuttuu jälleen nestemäiseksi. Kun pussi on jäähtynyt se on valmis käytettäväksi uudelleen.
Vastaukset 13
- Endoterminen
On kahdenlaisia reaktioita. Eksotermisiä, siis lämpöä tuottavia reaktioita. Sitten Endotermisiä, eli tarvitaan lämpöä, jotta reaktio pysyisi yllä. Tossa pussissa on suolaa, joka kiteytyessään tuottaa lämpöä. Kiteytyslämpö on aivan tavallinen ilmiö. Toi metallilätkä on sen takia tuolla, että suola saa siitä ns. ympin (siemenkiteen) Eli siitä irtoaa pienen pieni hiukkanen, josta kiteytyminen lähtee liikkeellee.
- --------------
Paljoko enemmän uudelleennesteytys (teoriassa) vie energiaa suhteessa energianluovutukseen? Voiko siis esim auringon säteilyä varastoida aineeseen?
- Enpä kyllä
-------------- kirjoitti:
Paljoko enemmän uudelleennesteytys (teoriassa) vie energiaa suhteessa energianluovutukseen? Voiko siis esim auringon säteilyä varastoida aineeseen?
Osaa vastata tuohon.
-------------- kirjoitti:
Paljoko enemmän uudelleennesteytys (teoriassa) vie energiaa suhteessa energianluovutukseen? Voiko siis esim auringon säteilyä varastoida aineeseen?
Jos kappaletta lämmitetään ja sitten jäähdytetään, niin kyllähän siitä kaiketi 100% lämmöstä tulee ulos? Lämpöenergiallehan ei ole olemassa "hukkaenergian" muotoa, johon se voisi siirtyä.
Lähinnä kait tässä suolajärjestelmässä tulee kyseeseen ne lämpövuodot, joita tapahtuu lämmitysjärjestelmässä ja sitten mahdollisesti se poistuva lämpöenergia, joka poistuu "ladatusta" suolaliuoksesta sen jäähtyessä. Se muuten voisikin olla suurempi kuin tuossa kiteytymisessä vapautuva energia (eihän sen lämpötila kohoa yhtä korkealle?)
Tarkempaa laskentaa ei jaksa tehdä, mutta arvatenkin tuollainen lämpösäiliö olisi kaupallisesti laajemmassa käytössä, jos sillä saisi kesän lämmön siirrettyä talveksi edullisesti. Muutaman kuution säiliö vaan tulee jo sekin hintoihinsa, sadan ja tuhannen kuution vielä enemmän. Sitten alkaa maksaa tuo suolakin, esim. kuutio sitä varmaan maksaa enemmän kuin kuutio öljyä, ja varastoitu energia on melko vähäinen öljyn polttamisesta saatuun energiaan verrattuna. Jos varovasti arvoitaisiin, että omakotitalon öljylämmityksen korvaammiseksi tarvittaisiin 100 kuution suolamäärä, sen hinta olisi veikattuna 10€ kilohinnalla miljoona euroa. Tämä siis suuruusluokka-arviona.
Auringon säteily kait sopisi jonkun polttopeilin kanssa kohtuullisesti tuohon suolan sulattamiseen, jos ei muuten, niin väliaineet/seinämän kera.
Että jos intoa riittää, niin ei muuta kuin kokeilemaan.- rantanplan1
-------------- kirjoitti:
Paljoko enemmän uudelleennesteytys (teoriassa) vie energiaa suhteessa energianluovutukseen? Voiko siis esim auringon säteilyä varastoida aineeseen?
Periaatteessa se luovuttaa saman verran lämpöä kuin on ottanutkin. Käytännössä pussi lämmitetään kuitenkin paljon kuumemmaksi kuin se jäätymispiste, ja lämpöä hukkaantuu veden ja ympäristön lämmittämiseen,
Mutta tuo idea aurinkolämmön varastoinnista sulatettavaan suolaan on erinomainen. Jopa niin erinomainen että se on otettukin käyttöön jo! Suola on vähän eri kuin tuossa ja lämpötilat korkeampia. Idea on kuitenkin siinä että aurinkokeräimillä lämmitetään sulaa, joka sulaa, ja energiaa voidaan ottaa kiteytyvästä suolasta tarpeenmukaan vuorokauden minä aikana hyvänsä.
Tällaisia voimaloita ollaan kaavailtu aurinkosähkönkin tuottamiseen, koska se on yksinkertaista ja toimivaa. Pikkileikkaukseltaa paraabelin mallisien peilikourujen läpi polttopisteessä kulkee putki, jossa virtaava neste kuumenee ja se pumpataa sulattamaan lämpövaraston suolaa.
Vastaavaa systeemiä on kokeiltu auton lämpöakuissa, jossa ei tarvitse erillistä sähköä tai polttoainetta lohkolämmittimeen, vaan vaan sulatettu suola lämmittää ennen käynnistystä koneessa kiertävän jäähdytysnesteen ja samalla koneen. - rantanplan1
rantanplan1 kirjoitti:
Periaatteessa se luovuttaa saman verran lämpöä kuin on ottanutkin. Käytännössä pussi lämmitetään kuitenkin paljon kuumemmaksi kuin se jäätymispiste, ja lämpöä hukkaantuu veden ja ympäristön lämmittämiseen,
Mutta tuo idea aurinkolämmön varastoinnista sulatettavaan suolaan on erinomainen. Jopa niin erinomainen että se on otettukin käyttöön jo! Suola on vähän eri kuin tuossa ja lämpötilat korkeampia. Idea on kuitenkin siinä että aurinkokeräimillä lämmitetään sulaa, joka sulaa, ja energiaa voidaan ottaa kiteytyvästä suolasta tarpeenmukaan vuorokauden minä aikana hyvänsä.
Tällaisia voimaloita ollaan kaavailtu aurinkosähkönkin tuottamiseen, koska se on yksinkertaista ja toimivaa. Pikkileikkaukseltaa paraabelin mallisien peilikourujen läpi polttopisteessä kulkee putki, jossa virtaava neste kuumenee ja se pumpataa sulattamaan lämpövaraston suolaa.
Vastaavaa systeemiä on kokeiltu auton lämpöakuissa, jossa ei tarvitse erillistä sähköä tai polttoainetta lohkolämmittimeen, vaan vaan sulatettu suola lämmittää ennen käynnistystä koneessa kiertävän jäähdytysnesteen ja samalla koneen.Niin, voimala käytössä sen suolan ei tarvitse joutua välillä siihen jäähdytettyyn mutta nestemäiseen tilaan. Kädenlämmittimissä se on toki kätevää. Lämmön luovutus kiteytyessä on samasta seikasta johtuvaa. Kiteytyessä molekyylit menettävät vapausasteitaan liikkeestä ja pyörimisestä, ja niihin sitoutunut energia luovuttautuu kiteytyessä pois.
Alijäähtynyt tai ylikylläinen (mikähän se nyt olisi ihan tämällisesti? Vaiko molempia?) liuos (väittävät, että se olisi natriumasetaattia vedessä) on metastabiilissa tilassa, ts. ei sellaisessa normaalissa tasapainotilassa kuin liuos tai kiteinen aine. Epätasapaino tarkoittaa tietenkin reaktiomahdollisuuttakin, jossa siirrytään tasapainoon päin.
Tämä lisäyksen tapaisena aiempaan, varsin mainioon reaktiolämpöviestiin.- on ollut
markkinoilla jo vuosikymmeniä ja sisältäneet muistaakseni natriumasetaattia.
- Talvikalastelija
Lämmittimien toimintaperiaate askarrutti minuakin,muttei kuitenkaan niin paljoa että olisin pyrkinyt sen selvittämään. Vaan selvisi tästä jutusta,kiitoksia selittäjille. Juttuja lukiessani heräsi lisäkysymyksiä. Onko liuoksella jokin "viimeinen käyttöpäivä",valmistaja näet lupaa lämpöpussille satoja käyttökertoja mutta ei määrätöntä määrää? Loppuuko siis liuoksesta momentti vaiko metallinapista "ytimet".Kaupallisesta tuotteestahan puhumme,veikkaan siis tuota viimeistä vaihtoehtoa. Omat lämmittimeni lakkasivat toimimasta n. 10 käyttökerran jälkeen. Ihmettelin tuota ja vaikka pussit ovat melko tyyriitä,jätin asian silleen. Tuotepakkauksessa ei ole esim. varoitusta pakkasessa säilyttämisestä,voisiko parinkymmenen asteen pakkanen pilata lämmittimen? Minulla ne olivat muutaman kerran tunteja repun pohjalla pakkasessa.
- :D
niin siis onko tämä suolan kiteytyminen nyt siis endoterminen vai eksoterminen reaktio?
- asdfghjkl5
Käsienlämmittimet vapauttavat lämpöenergiaa, mutta niiden pitää kerätä sita aluksi ympäristöstään (keittämällä) ja sitä kutsutaan eksotermiseksi reaktioksi. Sen jälkeen tulee endoterminen reaktio eli kaikki lämpöenergia vapautuu kerralla. Niin simppeliä se vain on
- 1234+5678
Koko jutulla ei ole mitään tekemistä kemian kanssa eikä tuossa mitään reaktioita tapahdu.
- 1kemistivaan
Ja kaikenlisäksi menivät käsitteet juuri väärinpäin. Endoterminen tarkoittaa energiaa sitovaa ja eksoterminen energiaa vapauttavaa reaktiota, josta toki kiteytymisessä ei ole kyse.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1231128
- 651023
Carunan hinnat
Yks proffa vauuttaa, ettei Caruna voi noin vain nostaa hintoja koska suomen laki kieltää, toinen proffa sanoo että Carun93803- 77753
- 44699
Kunnan päätie ja sen lähialueet
Arvon hyrynsalmelaiset. Tätä palstaa on näin Ukkohallan mökkiläisena ihan viihteellistä lukea. Milloin teitä ahdistaa la37675- 67614
Mikä sun kaivatussa on se miksi ihastuit
ja ikävöit? Eli se jokin asia, mikä aiheutti tunteen, että tuossa on sitä jotain? Meinasitko tehdä asialle jotain vai ka22582Mitä luulet
Mitä luulet kaivattusi ajattelevan sonusta? Onko jotain mitä haluaisit oikaista hänelle?37498Luule ja ajattele minusta
mitä tykkäät nainen, olet ajat sitten antanut itsestäsi ihan omanlaisen kuvan.. 😅44467