Napoleonin hyökkäys Venäjälle

Borodinossa kohtasivat 130000 ranskalaista ja 120000 venäläistä. Taistelun jälkeen, oli Naboleonilla siis ainakin 100000 miestä käytössä.

Kun Grand Army oli perääntynyt tai pikemminkin paennut Venäjältä, oli se kutistunut 40000 mieheen.

Naboleonin tappiot olivat siis 60000 miestä perääntymistaisteluissa. Tappio oli 60%. Vertaillun vuoksi Kaarle XII tappiot olivat 97% ja Wehrmachtin talvella 41-42 noin 50%.

Siis Naboleonin virhe ei ollut sotilaallinen vaan psykologinen. Naboleon ei onnistunut peittelemään sotasensuurilla tapahtumia vaan päinvastoin liioitteli tappioitaan.

KUn armeija läti matkaan siinä oli 600000 miestä. Kun Grand army palais oli siinä 40000 miestä. Missä olivat 560000 miestä?

Vastaus oli että etenemisen aikana katosi 450000 miestä muona vahvuudesta. Tämä johtui huolto vaikeuksista, sekä siitä, että suurin osa joukoista oli pakotettu mukaan Ranskan miehittämistä maista.

Siis vetäytyminen oli vain jäävuoren huippu armeijan tappioista.

Eteneemisen aikana huono huolto pakotti Naboleonin antamaan miehilleen luvan vaeltaa vapaasti muonan hankinnassa. Tämä antoi helpon mahdollisuuden pakomatkoille.

Naboleon ei myöskään halunnut estää pakomatkalaisia, koska tiesi armeijan olevan yli-iso.

Jälkiviisaasti olisi Venäjä kukistunut, mikäli joukot olisi annettu kolmeen eri päämäärään, kuten Barbarossa operaatiossa.

Naboleonin tappio Venäjällä nosti koko Euroopan kapinaan. Lisänä oli että Naboleonin viholliset olivat oppineet hankkimaan suurempia armeijoita kuin aiemmin.

Moskovasta kirjoitti:

Borodinossa kohtasivat 130000 ranskalaista ja 120000 venäläistä. Taistelun jälkeen, oli Naboleonilla siis ainakin 100000 miestä käytössä.

Kun Grand Army oli perääntynyt tai pikemminkin paennut Venäjältä, oli se kutistunut 40000 mieheen.

Naboleonin tappiot olivat siis 60000 miestä perääntymistaisteluissa. Tappio oli 60%. Vertaillun vuoksi Kaarle XII tappiot olivat 97% ja Wehrmachtin talvella 41-42 noin 50%.

Siis Naboleonin virhe ei ollut sotilaallinen vaan psykologinen. Naboleon ei onnistunut peittelemään sotasensuurilla tapahtumia vaan päinvastoin liioitteli tappioitaan.

KUn armeija läti matkaan siinä oli 600000 miestä. Kun Grand army palais oli siinä 40000 miestä. Missä olivat 560000 miestä?

Vastaus oli että etenemisen aikana katosi 450000 miestä muona vahvuudesta. Tämä johtui huolto vaikeuksista, sekä siitä, että suurin osa joukoista oli pakotettu mukaan Ranskan miehittämistä maista.

Siis vetäytyminen oli vain jäävuoren huippu armeijan tappioista.

Eteneemisen aikana huono huolto pakotti Naboleonin antamaan miehilleen luvan vaeltaa vapaasti muonan hankinnassa. Tämä antoi helpon mahdollisuuden pakomatkoille.

Naboleon ei myöskään halunnut estää pakomatkalaisia, koska tiesi armeijan olevan yli-iso.

Jälkiviisaasti olisi Venäjä kukistunut, mikäli joukot olisi annettu kolmeen eri päämäärään, kuten Barbarossa operaatiossa.

Naboleonin tappio Venäjällä nosti koko Euroopan kapinaan. Lisänä oli että Naboleonin viholliset olivat oppineet hankkimaan suurempia armeijoita kuin aiemmin.

Lue lisää

Napoleonin armeija kaatui punatautiin, ei huolto ongelmiin.

Kun Napoleon lähti syksyllä liikkeelle Puolasta, tauti oli jo iskenyt armeijaan, syksy oli hyvin lämmin ja paksuissa villahuopatakeissa Venäjän talven varalle varustautunut armeija antoi oivan kasvualustan kaikille syöpäläisille, täit levittivät punatautia.

Napoleon eteni kumminkin Moskovaan ja valtasi sen, piti sitä hallussaan muutaman viikon, armeija menetti kokoajan toimintakykyään taudin edetessä.

Venäläiset taisteli poltetun maan taktiikalla, eikä Napoleon saanut niihin neuvottelu yhtyettä.

Joten Napoleon määräsi sairaan armeijan marssimaan takaisin Eurooppaan, sehän menetti kokoajan taistelukykyään.

Kuumeiset miehet ei jaksaneet marssia, joukot hajosivat ja Venäjän talvi näytti pahimman puolensa.

Venäläisille oli loppujenlopuksi aika helppoa viedä homma loppuun, sairas armeija ja kuumeiset miehet ei kyenneet tekemään kunnollista vastarintaa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Napoleonin armeija kaatui punatautiin, ei huolto ongelmiin.

Kun Napoleon lähti syksyllä liikkeelle Puolasta, tauti oli jo iskenyt armeijaan, syksy oli hyvin lämmin ja paksuissa villahuopatakeissa Venäjän talven varalle varustautunut armeija antoi oivan kasvualustan kaikille syöpäläisille, täit levittivät punatautia.

Napoleon eteni kumminkin Moskovaan ja valtasi sen, piti sitä hallussaan muutaman viikon, armeija menetti kokoajan toimintakykyään taudin edetessä.

Venäläiset taisteli poltetun maan taktiikalla, eikä Napoleon saanut niihin neuvottelu yhtyettä.

Joten Napoleon määräsi sairaan armeijan marssimaan takaisin Eurooppaan, sehän menetti kokoajan taistelukykyään.

Kuumeiset miehet ei jaksaneet marssia, joukot hajosivat ja Venäjän talvi näytti pahimman puolensa.

Venäläisille oli loppujenlopuksi aika helppoa viedä homma loppuun, sairas armeija ja kuumeiset miehet ei kyenneet tekemään kunnollista vastarintaa ...

Lue lisää

Mikäli taudin kulku olisi aikanaan ymmärretty, niin sen torjumiseen olisi riitänyt muutama parturi, joka olisi ajanut miehet kaljuiksi, sitä mukaa kun tauti komppaniaan iski, tukka vaan pois kaikilta.

>Olisiko Naboleonille tullut mielleen polttaa Pariisia Waterloon taistelun jälkeen<

Kuka väittää että Napolen olisi polttanut Moskovan? Ei kait sekään niin tyhmä olisi ollut, että keskellä talvea polttaa kaiken ja jättää armeijansa taivasalle?

Eiköhän se Moskovan palo ollut venäläisten omaa poltetun maan taktiikkaa.

Ooooops! kirjoitti:

>Olisiko Naboleonille tullut mielleen polttaa Pariisia Waterloon taistelun jälkeen<

Kuka väittää että Napolen olisi polttanut Moskovan? Ei kait sekään niin tyhmä olisi ollut, että keskellä talvea polttaa kaiken ja jättää armeijansa taivasalle?

Eiköhän se Moskovan palo ollut venäläisten omaa poltetun maan taktiikkaa.

Lue lisää

Käsityksesi historiasta on aika heppoinen. Waterloohan päättyi Ranskalaisten tappioon. Olisiko vetäytyneet ranskalaisjoukot käyttäneet pariisia vastaan samaa taktiikkaa kuin moskovassa venäläiset.

Tätä hain.

Noin suurin piirtein.
Ensiksikin, sotaretki ei alkanut Puolasta, vaan Preussin Köningsbergistä. Sieltä Kaunasiin, Vilnaan ja edelleen Venäjän puolelle.
Napoleonilla oli tiedossa, että Venäjän armeija oli jakautunut kahteen osaan. Jossain lähellä Vilnaa oli Barclay de Tollyn komenossa 120.000 miestä ja jossain etelämpänä Bagrationin komennossa 60.000 miestä.

Napoleonin tarkoitus oli iskeä kiila venäläisten armeijoitten väliin ja tuhota ne yksitellen. Hyökkäys Pietarin suuntaan ei tullut kysymykseen, koska Venäjä oli mannermaasulkemukseen sitoutuneena liitossa Englannin kanssa. Suomenlahtea pitkin englantilaiset olisivat voineet tuoda joukkoja helposti apuun.

Barclay de Tolly oli hyvä sotapäällikkö. Olihan hän yhdessä Bargrationin kanssa jo valloittanut Ruotsilta Suomen ja hyökännyt mm. Merenkurkun ylitse jäitä pitkin Ruotsiin. Irlantilaisena häntä kohdin tunnettiin kuitenkin muukalaiskammoa ja Aleksanteri I vaihtoikin hänet ennen Borodinon taistelua Kutusoviin. Aleksanteria ei näet miellyttänyt Barclay de Tollyn taktiikka, vetäytyä ratkaisutaisteluun antautumatta syvemmälle sisämaahan. No, ratkaisutaisteluun antautui sitten vaihdettu Kutusov Borodinossa, tunnetuin seurauksin.

noin.. kirjoitti:

Noin suurin piirtein.
Ensiksikin, sotaretki ei alkanut Puolasta, vaan Preussin Köningsbergistä. Sieltä Kaunasiin, Vilnaan ja edelleen Venäjän puolelle.
Napoleonilla oli tiedossa, että Venäjän armeija oli jakautunut kahteen osaan. Jossain lähellä Vilnaa oli Barclay de Tollyn komenossa 120.000 miestä ja jossain etelämpänä Bagrationin komennossa 60.000 miestä.

Napoleonin tarkoitus oli iskeä kiila venäläisten armeijoitten väliin ja tuhota ne yksitellen. Hyökkäys Pietarin suuntaan ei tullut kysymykseen, koska Venäjä oli mannermaasulkemukseen sitoutuneena liitossa Englannin kanssa. Suomenlahtea pitkin englantilaiset olisivat voineet tuoda joukkoja helposti apuun.

Barclay de Tolly oli hyvä sotapäällikkö. Olihan hän yhdessä Bargrationin kanssa jo valloittanut Ruotsilta Suomen ja hyökännyt mm. Merenkurkun ylitse jäitä pitkin Ruotsiin. Irlantilaisena häntä kohdin tunnettiin kuitenkin muukalaiskammoa ja Aleksanteri I vaihtoikin hänet ennen Borodinon taistelua Kutusoviin. Aleksanteria ei näet miellyttänyt Barclay de Tollyn taktiikka, vetäytyä ratkaisutaisteluun antautumatta syvemmälle sisämaahan. No, ratkaisutaisteluun antautui sitten vaihdettu Kutusov Borodinossa, tunnetuin seurauksin.

Lue lisää

Napoleon aloitti Saksasta (kaiketi Preussista). Silti Puola on se onneton maa, joka aina onnistuu olemaan tiellä.

sharyn kirjoitti:

Napoleon aloitti Saksasta (kaiketi Preussista). Silti Puola on se onneton maa, joka aina onnistuu olemaan tiellä.

Selvästi näkee, että historiantiedoissasi on aukkoja. Saksaahan ei silloin ollut olemassakaan.
Preussi oli ja sen pohjoisraja ulottui silloinseen Memel-jokeen, lähelle Riian kaupunkia.

sharyn kirjoitti:

Napoleon aloitti Saksasta (kaiketi Preussista). Silti Puola on se onneton maa, joka aina onnistuu olemaan tiellä.

Mikäli oikein muistan, niin Napoleon taisi palauttaa Puolan itsenäisyyden ...

aukkoja kirjoitti:

Selvästi näkee, että historiantiedoissasi on aukkoja. Saksaahan ei silloin ollut olemassakaan.
Preussi oli ja sen pohjoisraja ulottui silloinseen Memel-jokeen, lähelle Riian kaupunkia.

Lue lisää

Nimitystä "Saksa" voi aivan hyvin käyttää yksinkertaisuuden vuoksi nykyisen Saksan maantieteellisestä alueesta. Jos keskustellaan Napoleonin Grande Arméen liikkeistä Venäjän sotaretken aikana, ei ole tarkoituksenmukaista luetella kaikkia nykyisen Saksan alueen valtioita ja niiden suhdetta Napoleoniin.

Eri asia olisi, jos keskusteltaisiin nykyisen Saksan alueen politiikasta kyseisenä aikana. Nyt on puheena vain reitinvalinta.

Voisihan näitä mieliksesi luetella: Reinin liitto, johon kuului 16 ruhtinaskuntaa, kuten Baden, Baijeri, Hessen-Darmstadt, Nassau ja Württenberg. Mainita voi myös Frankfurtin suurherttuakunnan, Leuchtenbergin kreivikunnan, Eichstättin prinssikunnan (piispa-prinssikunta, kunnes virkan nimitettiin Napoleonin poikapuoli) ja niin edelleen.

Mutta pääasiana pysyy: Napoleonin retki kulki nykyisen Saksan, Liettuan ja Puolan kautta Venäjälle ja takaisin.

sharyn kirjoitti:

Nimitystä "Saksa" voi aivan hyvin käyttää yksinkertaisuuden vuoksi nykyisen Saksan maantieteellisestä alueesta. Jos keskustellaan Napoleonin Grande Arméen liikkeistä Venäjän sotaretken aikana, ei ole tarkoituksenmukaista luetella kaikkia nykyisen Saksan alueen valtioita ja niiden suhdetta Napoleoniin.

Eri asia olisi, jos keskusteltaisiin nykyisen Saksan alueen politiikasta kyseisenä aikana. Nyt on puheena vain reitinvalinta.

Voisihan näitä mieliksesi luetella: Reinin liitto, johon kuului 16 ruhtinaskuntaa, kuten Baden, Baijeri, Hessen-Darmstadt, Nassau ja Württenberg. Mainita voi myös Frankfurtin suurherttuakunnan, Leuchtenbergin kreivikunnan, Eichstättin prinssikunnan (piispa-prinssikunta, kunnes virkan nimitettiin Napoleonin poikapuoli) ja niin edelleen.

Mutta pääasiana pysyy: Napoleonin retki kulki nykyisen Saksan, Liettuan ja Puolan kautta Venäjälle ja takaisin.

Lue lisää

..eikä Suomeakaan ollut tuolloin. Venäjä ei myöskään ole koskaan hyökännyt Suomeen..