Kestääkö

Kuinka pitkään julkisen talouden rahoituspohja kestää,ilman pikaista vero-uudistusta ja lisävelkaa?

Kataisen asettamalle verouudistusta pohtivalle työryhmälle annettiin aikaa vuodesta 2008- vuoden 2010 loppuun,eli käytännössä nyt tarvitaan lisärahoitusta useammalle kuin 2 vuodelle julkiseen talouteen.

Ei tarvinne kovinkaan kummaisia ennustaja-eukon lahjoja jos otta huomioon että julkista taloutta on kyetty ylläpitämään ja kasvattamaan 90-luvulta alkaen teollisuuden-kotimaisen kulutuksen ja kohonneiden työvoimakustannusten myötä syntyneillä verotuloilla.

Jopa SAK ja Ek näyttivät huolestuneen vuonna 2006 veropohjan kestävyydestä julkisella puolella,vaikka tuolloin oltiin erittäin optimistisia yleisen talouskehityksen suhteen pitkällä tähtäimellä.


Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen joten ratkaisujen pääpainon tulisi olla työnverotuksen ja pääomatulojen verotuksen muuttamisessa työtuloa suosivammaksi ja lisänä kulutustapoihin vaikuttavassa verotuksessa.Kulutusveroille ei ole enään ilmastosopimusten osalta niin suurta tarvetta ,koska päästöt ainakin raskaan teollisuuden osalta ovat alenneet ratkaisevasti.

Teollisuuden osalta pääpainon tulisi tukea investointihaluja,ei niinkään osingonjakoja.

"27.2.2006

JHL:n esitys SAK:n edustajakokoukselle
Julkisen sektorin rahoitus ja veropolitiikka

Suomen julkisen talouden tila on heikentymässä erityisesti valtion ja kuntasektorin osalta. Koko julkisen talouden kokonaistuotantoon suhteutettu noin 2 %:n ylijäämä on johtunut kokonaan sosiaaliturvarahastojen eli käytännössä rahastoivan eläkejärjestelmän ylijäämästä, mikä sekin pidemmällä aikavälillä pienenee. Sen sijaan valtion talous on kääntynyt alijäämäiseksi. Myös kuntasektori pysyy selvästi alijäämäisenä lisäten kuntien velkaantumistarvetta, vaikka veroastetta nostetaan joka kolmannessa kunnassa. Julkisen talouden kestävyyslaskelmien mukaan Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla.




Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittisissa linjauksissa 2006 on päädytty samaan johtopäätökseen. EK on linjauksissaan ottanut neutraalin kannan työn verotukseen todeten, että ”julkista taloutta ei voida tasapainottaa verotusta kiristämällä.” EK ei kuitenkaan esitä työn verotuksen keventämistä linjauksissaan, vaan toteaa, että ”hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen vaatii työtä ja siitä saatavia verotuloja.” SAK:n ei tulisi palkansaajien ostovoiman kasvutavoitteessa painottaa tuloverotuksen keventämistä."


Tuossa SAK.n osiossa vahvistui myös se käsitys miksi julkinen talous on tahkonnut hyvinä aikoina plussaa ja kääntäen miksi julkinen talous kärsii nyt syntyneestä tilanteesta,tai tulee kärsimään merkittävästi totuuden valjettua.


Rakenteiden muutospaineille näkyy vain siinä tapauksessa loppu,kun talous kääntyy todella vahvalle kasvu-uralle,muutoin leikataan ja leikataan sekä velkaannutaan kohtuuttomasti.