Täällä on varmasti jo satoja jos ei tuhansia töpöjä tästä samasta aiheesta, anteeksi siitä.
Mutta siis, perheestämme ratsastavat minun lisäkseni äiti ja pikkusiskoni (9 v.). Itse olen 15 ja harrastanut hevosia 5 tai 6 vuotta. Äiti on harrastanut hevosia jo nuorempana, mutta aloitti harrastuksen uudestaan noin vuosi sitten. Pikkusiskoni ratsatselee satunnaisesti läheisellä ratsastuskoululla, missä minäkin.
Äitini tätiryhmässä vähän aikaa ratsastanut nainen osti jokin aika sitten yli 20 v. lämminveritamman, jota kävimme pari päivää sitten katsomassa. Samalla hän selitti vuokratallista, missä hevostaan piti. Hinta ei ollu kovinkaan korkea, 100 euroa kuussa. Ruuista pitäisi kuitenkin maksaa itse. Raha tuskin olisi ongelma, vaikkemme mitään rikkaita olekaan.
Äiti innostui omasta hevosesta ja tietysti minäkin, omasta hevosesta olen jo pitkän aikaa haaveillut.
Mutta asia, missä mielipidettänne tarvitsisin, olisi tietysti oma valmiuteni mutta myös sopivan ponin etsintään.
Itse tahtoisin issikan, mutta tallilla, jonne ajattelimme hevosen laittaa, on tarjolla vain tarhoja (tosin lähellä on toinenkin talli, jonka laitumesta voisi tietysti kysellä, jos ei muuta keksi). Tosin jotkut issikatkin pärjäisivät varmasti tarhassakin, mutta haluan ponin, joka varmasti viihtyy tarhassa. Olemme äitini kanssa suunnilleen saman mittaiset, äiti on vähän pitempi. Hevosen tai ponin koon pitäisi sopia niin pikkusiskollenikin kuin myös meille isommille.
Hevoskokemusta minulla on jonkin verran, yksi issikkaleiri on takana päin sekä kolme päivää äitini työkaverin issikoiden luona (ainoa ratsastettava oli 4 -vuotias ruuna). Myös kävin tuttumme tallilla töissä, harjasin hevoset ja siivosin karsinat. Ratsastuskoulullamme ei käydä maastossa, mutta leirillä ja tutuilla on maastoiltu.
Hevosen hoidosta tiedän myös jonkin verran, kuten myös varusteiden hoidosta ja sairauksista sun muusta.
Mielestäni olisin suht koht valmis omaankin hevoseen, tosin hevonenhan tulisi kaikkien meidän perheen tyttöjen omaksi, joten pelkästään mun vastuulle se ei jäisi. Aikaakin riittäisi, koulun jälkeen voisi mennä suoraan tallille, sillä se sijaitsee aika lähellä koulua. Ja tämä tätiryhmän oman hevosen ostanut voisi tietysti avittaa uuden pollen kanssa, neuvoa jne..
Rauhallinen, lapsirakas, kiltti eikä kovin nuori hevonen olisi meille siis juuri sopiva. Äiti on tietysti laittanut yhden kriteerin vielä; hevonen ei saisi maksaa kovinkaan paljoa. Jokin 2000 menee vielä, mutta jos hevosen hinta rupeaa ylittämään 4000 niin...
Mielipidettänne siis kaivataan, kannattaako oman hevosen osto ja minkärotuista pollea ehdottaisitte? Myös linkkejä sopivien hevosten sivuille saa laittaa ja muitakin myyntisivustoja (hevostalli.net ja hevosnetti.com on jo kokeiltu ja katseltu, myös Suomen Islanninhevosyhdistyksen sivuilta on katsottu, sieltä löytyi yksi kivankuuloinen ruuna, mutta pitää vielä katsoa, sillä oli hieman kallis.)
Mutta siis, perheestämme ratsastavat minun lisäkseni äiti ja pikkusiskoni (9 v.). Itse olen 15 ja harrastanut hevosia 5 tai 6 vuotta. Äiti on harrastanut hevosia jo nuorempana, mutta aloitti harrastuksen uudestaan noin vuosi sitten. Pikkusiskoni ratsatselee satunnaisesti läheisellä ratsastuskoululla, missä minäkin.
Äitini tätiryhmässä vähän aikaa ratsastanut nainen osti jokin aika sitten yli 20 v. lämminveritamman, jota kävimme pari päivää sitten katsomassa. Samalla hän selitti vuokratallista, missä hevostaan piti. Hinta ei ollu kovinkaan korkea, 100 euroa kuussa. Ruuista pitäisi kuitenkin maksaa itse. Raha tuskin olisi ongelma, vaikkemme mitään rikkaita olekaan.
Äiti innostui omasta hevosesta ja tietysti minäkin, omasta hevosesta olen jo pitkän aikaa haaveillut.
Mutta asia, missä mielipidettänne tarvitsisin, olisi tietysti oma valmiuteni mutta myös sopivan ponin etsintään.
Itse tahtoisin issikan, mutta tallilla, jonne ajattelimme hevosen laittaa, on tarjolla vain tarhoja (tosin lähellä on toinenkin talli, jonka laitumesta voisi tietysti kysellä, jos ei muuta keksi). Tosin jotkut issikatkin pärjäisivät varmasti tarhassakin, mutta haluan ponin, joka varmasti viihtyy tarhassa. Olemme äitini kanssa suunnilleen saman mittaiset, äiti on vähän pitempi. Hevosen tai ponin koon pitäisi sopia niin pikkusiskollenikin kuin myös meille isommille.
Hevoskokemusta minulla on jonkin verran, yksi issikkaleiri on takana päin sekä kolme päivää äitini työkaverin issikoiden luona (ainoa ratsastettava oli 4 -vuotias ruuna). Myös kävin tuttumme tallilla töissä, harjasin hevoset ja siivosin karsinat. Ratsastuskoulullamme ei käydä maastossa, mutta leirillä ja tutuilla on maastoiltu.
Hevosen hoidosta tiedän myös jonkin verran, kuten myös varusteiden hoidosta ja sairauksista sun muusta.
Mielestäni olisin suht koht valmis omaankin hevoseen, tosin hevonenhan tulisi kaikkien meidän perheen tyttöjen omaksi, joten pelkästään mun vastuulle se ei jäisi. Aikaakin riittäisi, koulun jälkeen voisi mennä suoraan tallille, sillä se sijaitsee aika lähellä koulua. Ja tämä tätiryhmän oman hevosen ostanut voisi tietysti avittaa uuden pollen kanssa, neuvoa jne..
Rauhallinen, lapsirakas, kiltti eikä kovin nuori hevonen olisi meille siis juuri sopiva. Äiti on tietysti laittanut yhden kriteerin vielä; hevonen ei saisi maksaa kovinkaan paljoa. Jokin 2000 menee vielä, mutta jos hevosen hinta rupeaa ylittämään 4000 niin...
Mielipidettänne siis kaivataan, kannattaako oman hevosen osto ja minkärotuista pollea ehdottaisitte? Myös linkkejä sopivien hevosten sivuille saa laittaa ja muitakin myyntisivustoja (hevostalli.net ja hevosnetti.com on jo kokeiltu ja katseltu, myös Suomen Islanninhevosyhdistyksen sivuilta on katsottu, sieltä löytyi yksi kivankuuloinen ruuna, mutta pitää vielä katsoa, sillä oli hieman kallis.)
Vastaukset 3
Vanhimmat
...poni,niin katsele connemaraa.
Kunnollista koko perheen issikkaa tuskin löydätte mistään 2000e... connemaraa, eikä vuonohevostakaan sillä ei saa... Pien suokkikin menee tod. näk. yli... pitää kuitenkin ottaa huomioon että hevosen pitää oikeasti olla toimiva... tavallisen suomenhevosen tuolla 2000e saa, koulutetun ja ihan kelpopelin. Ratsu koulutetun lv:n saa halvemmalla.
miten olis vuonis? ne voi olla kyllä joskus vaikeita. mutta jos löytyy joku lupsakka niin sitten ihan hyvä olis varmaankin? tai sitten pieni suokki? tai no mä en näe mitään estettä et miksei issikkakin,mutta jos et oo koskaan niillä ratsastanut,etkä osaa tölttiä niin sitten ehkä ei. issikan askeleet on muutenkin aikas erilaiset kun jonkun peruspollen . myös russi vois olla ihan kiva? tai pieni tinker? mutta varmaan jostain piensuokista sais ihan toimivan kaverin. miksei muustakin. se on niin tapauskohtasta eikä se koko oikeastaan ratkase yhtään mitään. koska yhtä hyvin joku 190cm säkänen voi olla lepsukampi kuin 135cm säkänen poni. mut kannattaa etsiä ihan rauhassa ja käydä kokeilemassa eri polleja niin yleensä se oikee löytyy ;)