Järjen voitto

ILMIÖITÄ: Suomesta siirtolaiseksi



Suomalaiset ovat olleet vuosisatoja uteliaita ja kiinnostuneita lähtemään maailmalle. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun suomalaisten siirtokunta asettui Brasilian Penedoon.

Vastikään Brasiliasta Suomeen muuttaneen Tommi Costan isoäidin vanhemmat ovat Suomesta. Costan isoisovanhemmat pakenivat aikoinaan Suomen epävakaita oloja. Haasteita löytyi myös Brasiliasta.

- Ensimmäinen asia, joka heitä ihmetytti, oli ihmispaljous. Arki oli aluksi kovaa, Costa kuvailee.

Siirtolaisuuden tutkija Krister Björklund pitää Costan taustaa tuttuna. Suomesta on pääsääntöisesti lähdetty etsimään leveämpää leipää, kun olot kotimaassa ovat käyneet liian tiukoiksi. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Yhdysvallat ja Ruotsi, mutta suomalaisia on muuttanut paljon myös muualle. Erityisesti 1900-luvun alkupuolella suomalaiset perustivat aattellisia yhdyskuntia ja lähtivät toteuttamaan täysin toisenlaista elämää. Menestystä ei juuri tullut.

- Historia on utopioiden hautausmaa. Täältä lähdettiin Afrikkaan, Australiaan ja Etelä-Amerikkaan, mutta yksikään aatteellinen yhdyskunta ei ole selvinnyt meidän päiviimme saakka, Björklund kertoo.

Suurimmat ongelmat ovat koituneet rahan loppumisesta ja sisäisistä riidoista. Vaikka voimakkaammat aatteet ovat kadonneet, löytyy alueille jääneiden suomalaisten arjesta paljon kotimaan piirteitä. Tommi Costa on oppinut perheeltään kieltä ja perinteitä. Muitakin kulttuurin piirteitä ylläpidetään.

- Vietämme vappua ja pidämme pikkujouluja, aivan kuten Suomessa. Ja tietenkin meillä on myös saunoja, Costa hymyilee.
Nykypäivän siirtolaiset

Suuret siirtolaisuuden vuodet ovat ohi, mutta suomalaiset muuttavat ulkomaille yhä mielellään. Nykyään ulkomaille muutetaan työn perässä, mutta usein vain muutamiksi vuosiksi. Ulkomaille väliaikaisesti muuttavat erityisesti nuoret koulutetut suomalaiset. Paremman leivän sijaan maailmalta haetaan kokemuksia ja uutta potkua työuraan.

- Ulkomailla asuminen on useimmille vain yksi, elämänmenoon luonnollisesti kuuluva aihe, Björklund kertoo, ja jatkaa:

- Lähteminen ei vaadi samanlaista rohkeutta kuin ennen. On ihan eri asia lähteä, jos tietää, ettei enää koskaan näe ystäviään ja sukulaisiaan. Myös uudesta maasta tiedetään nykyään enemmän. Esimerkiksi Espanjaan muuttaa talvikaudeksi arviolta 10 000 suomalaista, heistä suurin osa eläkeläisiä.

Penedon siirtokunnassa Brasiliassa vietetään lauantaista alkaen siirtokunnan 80-vuotisjuhlia. Ohjelmassa on muun muassa kännykänheittoa, eukonkantoa, kansamusiikkia ja -tansseja.

10-vuotta "asiaa", alkoi sielläkin "silmät avautua". Kauaa ne eivät tosin ehtineet olla auki, vaan sulkeutuivat miljoonilta henkilöiltä lopullisesti, koska uskoivat tämän herran puheita: (samaa tilannettako lietsotaan Suomeen?)

http://z.about.com/d/history1900s/1/0/T/A/1/hitler55.jpg

kaskessa. Temppuilullaan siintävän ministeripaikkansa vuoksi, hän tulee lopullisesti saattamaan naurunalaiseksi kansallismielisen liikkeen - valitettavasti.

Järkeä siinä ei ole, mutta kukapa näiltä "maahanmuuttokriittisiltä" luusereilta voisi mitään järkevää toimintaa odottaakaan?

Aina ovat kansat liikkuneet omilta alueiltaan uusille. Aina ovat kansat sekoittuneet keskenään. Natsiluusereiden kiroama monikulttuurisuus on ollut olemassa jo paljon ennen ensimmäistäkään perussuomalaista ugrijunttia näillä pohjolan leveysasteilla.

Monikulttuurisuutta ei voi vastustaa. Se on täysin tahdosta riippumaton ilmiö. Tai toki onnettoman "elämänsä" pyhittää sen vastustustamiselle, mutta ei se mitään muuta. Samoin kaikesta kapinoimisesta ja vihasta huolimatta Suomeen tulee jatkossakin ulkomaalaisia, niin tummaihoisia kuin muslimejakin. Siinä ei nettinatsein piipitys auta.