Vaimo tahtoisi purjeveneen. Mua ei innosta. Niin kapeita ja kivisiäkin nämä saimaan väylät. Ja ulkona pitäisi ohjata, sateessa. Syväystäkin purjeveneissä liikaa, miten rantautua?
Entä jokin moottoripursi. Degerö 28 tai sellainen, mitä niitä on? Voisi ajaa sisältä ja mennä myötätuuleen ja sivutuuleen tai miten sillä nyt pääsee, en tiedä, kokemus puuttuu. Vastatuuleen sitten voisi ajaa koneella. Tähän vaimo suostuisi, mutta tulisiko purjeita kuitenkaan käytettyä?
Entä jokin moottoripursi. Degerö 28 tai sellainen, mitä niitä on? Voisi ajaa sisältä ja mennä myötätuuleen ja sivutuuleen tai miten sillä nyt pääsee, en tiedä, kokemus puuttuu. Vastatuuleen sitten voisi ajaa koneella. Tähän vaimo suostuisi, mutta tulisiko purjeita kuitenkaan käytettyä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vie se vaimo jonnekin etelään purjehtimaan, Kreikkaan tai Turkkiin, kyllä innostuu. Voi niitä rättejäkin kiristellä, jos ruorin takaa malttaa lähteä.
vaimo ollut vaan kirjoittaja itse, jota ei purjevene innostanut.
Voisiko vaimolta kysyä, miksi hän sitä purjevenettä haluaa? Jos teillä on jo moottorivene (näin jotenkin luin rivien välistä) niin mikä siinä purjeveneessä olisi vaimon mielestä parempaa kuin nykyisessä veneessä? Tältä pohjalta voisi sitten miettiä toteuttaako vaikka tuo Degerö vaimon tarpeet.
Nykypurkkereissa on isot moottorit, joten niitä voi ajaa moottorilla ihan siinä kuin perinteisempää moottoripurttakin. Sateessa on joka tapauksessa kivempi olla satamassa kuin liikkeellä.
Olisit muuten iloinen, useammilla meillä on juuri päinvastainen ongelma vaimon kanssa.
"Voisiko vaimolta kysyä, miksi hän sitä purjevenettä haluaa?"
Olis kuulemma tunnelmallista, luonnon läheistä ja hiljasta. Kyllä mä sen ymmärrän, mutta en tahtois ruveta sompaamaan eestaas ahtaissa väleissä ja tahtosin myös mahdollisuuden ajaa sisältä jos sää on huono. Siks mä olen yrittänyt tällasta kompromissiehdotusta tarjota, mut mietin vaan että tuleeko purjehdittua tollasella moottoripurrella vai ajaako sitä sitten aina koneella. Myös toi syväys mietityttää että pääseekö rannoille vai voiko mennä vaan vakipaikoille.
Entä jos ensi kesänä vuokraatte purjeveneen viikoksi? Siinä pääsee sitten molemmat kokeilemaan miltä homma oikeasti tuntuu, ilman lopullista sitoutumista. Onhan Saimaallakin vuokraamoita.
Degerö 28:n syväys on muistaakseni 1,1 m. Rajoittaako sellainen syväys Saimaalla paljonkin?
Minusta Degerö 28 voisi olla hyvä ratkaisu, koska se myös purjehtii kohtuullisesti.
sellainen joka tykkää pitää pressut tiukasti kiinni, ettei naftan haju karkaa!
on erittäin yksilöllinen asia. Toiset menee aivan kuten oikeatkin purjeveneet, toisilla ei purjeita näe kuin keväällä ja syksyllä kun ne litsataan paikoilleen.
Laita vaimos purjehduskurssille, jossei se ennestään osaa. Voit maata kaijassa ja kipata soppaa, kun vaimos purjehtii. Kuulostaa siltä ettet sää ainakaan niitä purjeita levitä.
Kannattaa varmaan vuokrata joku pieni helppo purkkari viikoksi ja miettiä senjälkeen mitä haluaa. Purjehtiminen on mielestäni parasta mitä voi housutjalassa tehdä mutta moni on täysin toista mieltä. Naisilla monasti täysinvääränlainen kuva purjehduksesta. Ei veneen kannella voi maata ja kylpeä auringossa ehkä kerran kaksi kaudessa.
Tuulee vastaista kryssiä ja vauhtituuli kova. Sivutuuli mutta purjeet auringon edessä jne... Mukavinta on kun leppoisa myötäinen ja pelkkä spinnu ylhällä.
Toisaalta muutamia kavereita (moottoriveneiliöitä) ollut kyydissä ja kyllä siellä pientä innostusta purjehtimiseen on syttynyt. Eli nyt vuokraamaan venettä saimaan vesiltä?
Vuokraaminen on hyvä idea sanoi vaimo.
Kuinka paljon vaikka nyt tuollaisella Degeröllä on se sektori, jossa voi purjehtia luovimatta? Onko se 180 astetta vai 200 astetta vai 220 astetta? Miten se nousee tuuleen?
Hyvä kysymys joka on itseänikin askarruttanut. Minulle on annettu ymmärtää, että purjeveneellä voi nousta korkeintaan 45 astetta tuulensilmästä jommalle kummalle halssille vastaiseen - siis todellinen tuuli, vauhtituulen kulma on tietysti tiukempi kun vene kulkee tuulta kohti.
Tuo antaisi siis sektoriksi maksimissaan 270 astetta, joka olisi siis teoreettinen maksimi(?) johon sitten vielä lisätään sorron vaikutus (eli vähennetään siis).
Kyllä purkkari nousee paljon paremmin kuin luulet. "Kunnollisen" purjeveneen sektori suunnilleen mainittu 270 astetta (45 asteen kryssikulma) tai hyvissä olosuhteissa hyvällä veneellä enemmänkin. Degerökin kuvittelisin että kulkee ainakin 240 asteen sektorissa, enemmänkin suotuisissa olosuhteissa. (Kryssikulma siis noin 10-15 astetta alle normaalin purjeveneen.) Joku aivan onneton moottoripurjehtija (jollainen D ei ole) voi jäädä 240 asteeseen, mutta tuskin nyt sentään mihinkään 200 asteeseen, eihän sellainen kryssisi käytännössä ollenkaan.
Isompi ongelma voi olla se, että Degerö on aika vaatimattomasti rikatuu, joten kevyellä kelillä eteneminen voi olla aika takkusen hidasta verrattuna kunnon purjeveneeseen.
Mutta olen kanssa sitä mieltä, että teidän käyttöön ja sun esittämillä kriteereillä degerö 28 olisi ihan hyvä vaihtoehto.
Ei tuo 270 astetta "kunnolliselle" veneelle mikään väärä luku ole. Ihan referenssitietona voi sanoa, että hyvällä veneellä kulma 290. Ei tosin onnistu sillä hyvälläkään veneellä muuten kuin hyvissä olosuhteissa, eli lähes sileässä vedessä.
Käyttöympäristö taisi kyselijällä olla järvivedet. Se laittaa kevyine tuulineen D28:n hieman epäedulliseen asemaan mataline rikeineen. Siksi voisin suositella hieman purjevenemäisempää lähestymistä, sillä vaikka eteneminen on joka tapauksessa hidasta, mateluksi meno käy pian tylsäksi. Jos sitä suojaa todella kaipaa, saa purjeveneisiinkin laajan sprayhoodin. Bonuksena sen saa hyvinä päivinä laskettua.
Ei tietenkään 270 ole väärä luku enkä niin väittänytkään. Viittasin putpaatin edellisessä viestissä olleisiin 200 asteen heittoihin. 290 astetta vastaisi 35 asteen kryssikulmaa ja siinä on kyllä jo mukana vähintään 5 astetta silkkaa kipparin uhoa.
Jos mittareihin on uskominen, niin kyllä ainakin oma veneemme nousee 35 asteeseen. Toki nopeudessa alkaa kärsiä, mutta joskus käytännöllisempää edetä vähän hitaammin ja selvitä 1-2 käännöstä vähemmällä. Ja kenties välttää väylän yli vetely.
Tuulimittarin mukaan tietysti pääsee apparenttiin tuuleen 30 astetta, hyvällä kryssiveneellä vähän alikin ennenkuin vauhti putoaa merkitsevästi.
Jos mittaat saman kulman tosituuleen nähden, saat jo aivan toiset luvut. Silti sorron osuus vielä puuttuu. Helpoiten todellisen kryssikulman voit arvioida gepsillä COG:n perusteella, kun vuoroin ajat kumpaakin halssia. Vaikea uskoa, että oikeasti pääsisit 35 asteeseen eli 70 asteen kryssikulmaan.
Minä kirjoitin tuon ensimmäisen väitteen 70 asteen kryssikulmista. Eikä siinä ole astettakaan uhoa, se on mitattu GPS-trackeista. Silloin ajetaan alle 25 asteen suhteellisia kulmia ja max VMG-lukemilla. Koska tuulimittari ei osaa laskea sortoa, on asiaa tarkasteltu myös GPS-tiedoista. Mutta kuten sanoin, onnistuu vain hyvissä oloissa. Veneen polaarit muuten vahvistavat saman tiedon ja vaikka luen oman veneeni niihin hyviin kryssiveneisiin, löytyy kisoissa aina vielä muutama parempi.
Tässä joidenkin veneiden tiukimpia kryssikulmia, joilla VMG vastatuuleen on optimaalinen. IMS mittakirjojen mukaan siis ja luvut otettu siltä tuulialueelta, jolla kulma on pienin.
X-35: 37 astetta
Mean marine 32: 36 astetta
Siesta 32: 37 astetta
X362: 38 astetta
Swan 37: 39 astetta
Fe83: 40 astetta
Eli kryssisektori näillä 72-80 astetta ILMAN SORTOA. Sorroksi voi hyvissä olosuhteissa hyvällä veneellä laskea 3 astetta, jolloin sektori olisi 78-86 astetta.
Piinata pystyy muutamia (ehkä max 5) asteita ylemmäs kuin optimaalinen VMG kulma, mutta osan edusta vie kasvava sorto. Toisaalta IMS:n tiedetään olevan aika pessimistinen, hyvät purjehtijat pääsevät kovempaa ja korkeammalle, mitä IMS ennustaa. Nämä huomioiden voisi arvata, että on ihan realistista päästä 5 astetta yli esitettyjen kryssikulmien. Silloin sorto huomioituna maksimi (ei optimaalinen) kryssisektori olisi 68-76 astetta hyvillä kryssiveneillä.
Eli kyllä tuo väitetty 70 astetta on mahdollinen, mutta täytyy kyllä olla erittäin hyvä kryssivene ja hyvät purjehtijat puikoissa.
Sinänsä nyt puhutaan prosentin parin eroista, joita ei kyllä kovin luotettavasti mittaa edes GPS:llä. Eihän tuossa tarvita kuin asteen parin sifti, jota ei käytännössä voi vesillä havaita, ja heti saadaan GPS:ltä laskettua vähän paremmat kryssikulmat.
Se viimeinen muutaman asteen nousu vaatii muuten miehistöltä todella paljon taitoa ja veneen ja purjeiden pitää olla tiptop kunnossa.
Summa summarum karkeasti, "no-go" alueen laajuus
Huippu vene ja huippu purjehtija 70-75 astetta.
Hyvä vene ja hyvä purjehtija 75-85 astetta.
Perusvene ja peruspurjehtija 85-95 astetta
Pullukka vene ja kehnompi purjehtija 90-110.
Moottoripurjehtija 100-120.
Ja kyllä täysin epätieteelliset havainnot suunnilleen tätä tukevat. Hyvä kryssivene luukuttaa helposti tuommoisen 10-15 astetta korkeampia kryssikulmia kun pullukka cruisailijavene, varsinkin jos miehistötaidoissa on eroa kryssiveneen hyväksi.