Kansalaismielipide ydinvoimasta

Suomeen ilmeisesti tarvittaneen yksi ydinvoimala kahden Loviisan kahden Olkiluodon ja hitaasti valmistuvan Olkiluoto-3:n jatkoksi. Fortumille ja Teollisuuden Voimalle ei ole ollut suurta haittaa Olkiluoto-3:n hitaasta valmistumisesta.

Kumpikin saa nauttia voittoina niukasta sähköntarjonnasta, joista Fortum on jo kantanut ylimääräiset kolme miljardia euroa Siperiaan TGK-10:een hiili- ja kaasuvoiman tuotantoon, ja Teollisuuden Voima voi saada 80% alennuksen kolmen miljardin Olkiluoto-3:sta vahingonkorvauksena.

Suomen sähkömarkkina on duopoli, jossa autarkiaperusteluna käytetään Venäjää. Samaan aikaan - aivan oikein, tuetaan Estlinkillä Viroa liuskekivisähkön ostoilla.

Markkinoiden kannalta olisi hyvä, jos ydinvoimaliiketoimintaan Suomessa tulisi kolmas tarjoaja, esimerkiksi E.ON & Fennovoima. Sillä ei ole vielä ainuttakaan reaktioria, joten reilun pelin mukaan sillekin tulisi antaa mahdollisuus.

Loviisoiden ja Olkiluotojen sekä uuden voimalan lisäksi Suomessa ei tarvita seitsemättä reaktoria, koska tällöin kävisi niin, että Suomesta tulisi Ruotsin ja Saksan ydinsähkökeidas ja samalla ydinjätehauta.

Jos jokainen kehittynyt ydinvoimamaa, kykenee ulkoistamaan ydinvoimansa naapurimaille, eivät vaihtoehtoiset energiamuodot kehity tekniikan puolelta ulkomailla, ja korvaavien energiamuotojen kehitys loppuu. Ruotsin ydinvoimattomuudesta on koitunut Suomessa mm. mittavaa polttopellettien vientiä. Paperiteollisuuden supistuessa alkaa Suomessa puukuitu jäädä käsiin ja hakkuusäästöä kertyy.

Suomalaiseen energiakeskusteluun voisi ottaa seitsemännen ydinvoimalan osalta huomioon sen, että baltit tarvitsevat ydinvoimalan. Jos se tulisi Viroon, olisi siirto Suomesta kohtuullisen lyhyt.

Toisin sanoen jos Olkiluoto-3:a myytäisiin Ruotsiin, mikä on epäeettista, olisi tilaa ehkä seitsemännelle voimalalle Virossa, jos se olisi suomalaisten ja balttien yhteishanke. Reunavaltiopolitiikaltahan se kuulostaa, mutta myös baltit tarvitsevat kehitystä ja jonkin ulospääsyn EU:n kiristyvistä normeista.

Kun ydinvoimaa rakennetaan, pitäisi sen sähköä rasittaa syöttötariffillla, jotta se maksaisi myös vaihtoehtoisen energian kehitystyön.

Yksinkertaisinta energiapolitiikkaa olisi "arvata oma tilansa ja antaa arvo muillekin": Ydinvoimaa ei yli oman tarpeen - Ruotsi ja Saksa maksakoot politiikkansa itse, metsäteollisuuden supistusten puukuitu energiaksi, halvan ydinvoiman on maksettava vaihtoehtojensa kehitystyötä ja balttien kanssa pitäisi käydä keskusteluja.

Reunavaltiopolitiikaltahan se vaikuttaa, mutta lienee siirtyä valistuneeseen taloudelliseen turvallisuuspolitiikkaan.