Suomalaiset ovat olleet vuosisatoja uteliaita ja kiinnostuneita lähtemään maailmalle. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun suomalaisten siirtokunta asettui Brasilian Penedoon.
Vastikään Brasiliasta Suomeen muuttaneen Tommi Costan isoäidin vanhemmat ovat Suomesta. Costan isoisovanhemmat pakenivat aikoinaan Suomen epävakaita oloja. Haasteita löytyi myös Brasiliasta.
- Ensimmäinen asia, joka heitä ihmetytti, oli ihmispaljous. Arki oli aluksi kovaa, Costa kuvailee.
Siirtolaisuuden tutkija Krister Björklund pitää Costan taustaa tuttuna. Suomesta on pääsääntöisesti lähdetty etsimään leveämpää leipää, kun olot kotimaassa ovat käyneet liian tiukoiksi. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Yhdysvallat ja Ruotsi, mutta suomalaisia on muuttanut paljon myös muualle. Erityisesti 1900-luvun alkupuolella suomalaiset perustivat aattellisia yhdyskuntia ja lähtivät toteuttamaan täysin toisenlaista elämää. Menestystä ei juuri tullut.
- Historia on utopioiden hautausmaa. Täältä lähdettiin Afrikkaan, Australiaan ja Etelä-Amerikkaan, mutta yksikään aatteellinen yhdyskunta ei ole selvinnyt meidän päiviimme saakka, Björklund kertoo.
Suurimmat ongelmat ovat koituneet rahan loppumisesta ja sisäisistä riidoista. Vaikka voimakkaammat aatteet ovat kadonneet, löytyy alueille jääneiden suomalaisten arjesta paljon kotimaan piirteitä. Tommi Costa on oppinut perheeltään kieltä ja perinteitä. Muitakin kulttuurin piirteitä ylläpidetään.
- Vietämme vappua ja pidämme pikkujouluja, aivan kuten Suomessa. Ja tietenkin meillä on myös saunoja, Costa hymyilee.
Nykypäivän siirtolaiset
Suuret siirtolaisuuden vuodet ovat ohi, mutta suomalaiset muuttavat ulkomaille yhä mielellään. Nykyään ulkomaille muutetaan työn perässä, mutta usein vain muutamiksi vuosiksi. Ulkomaille väliaikaisesti muuttavat erityisesti nuoret koulutetut suomalaiset. Paremman leivän sijaan maailmalta haetaan kokemuksia ja uutta potkua työuraan.
- Ulkomailla asuminen on useimmille vain yksi, elämänmenoon luonnollisesti kuuluva aihe, Björklund kertoo, ja jatkaa:
- Lähteminen ei vaadi samanlaista rohkeutta kuin ennen. On ihan eri asia lähteä, jos tietää, ettei enää koskaan näe ystäviään ja sukulaisiaan. Myös uudesta maasta tiedetään nykyään enemmän. Esimerkiksi Espanjaan muuttaa talvikaudeksi arviolta 10 000 suomalaista, heistä suurin osa eläkeläisiä.
Penedon siirtokunnassa Brasiliassa vietetään lauantaista alkaen siirtokunnan 80-vuotisjuhlia. Ohjelmassa on muun muassa kännykänheittoa, eukonkantoa, kansamusiikkia ja -tansseja.
Vastikään Brasiliasta Suomeen muuttaneen Tommi Costan isoäidin vanhemmat ovat Suomesta. Costan isoisovanhemmat pakenivat aikoinaan Suomen epävakaita oloja. Haasteita löytyi myös Brasiliasta.
- Ensimmäinen asia, joka heitä ihmetytti, oli ihmispaljous. Arki oli aluksi kovaa, Costa kuvailee.
Siirtolaisuuden tutkija Krister Björklund pitää Costan taustaa tuttuna. Suomesta on pääsääntöisesti lähdetty etsimään leveämpää leipää, kun olot kotimaassa ovat käyneet liian tiukoiksi. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Yhdysvallat ja Ruotsi, mutta suomalaisia on muuttanut paljon myös muualle. Erityisesti 1900-luvun alkupuolella suomalaiset perustivat aattellisia yhdyskuntia ja lähtivät toteuttamaan täysin toisenlaista elämää. Menestystä ei juuri tullut.
- Historia on utopioiden hautausmaa. Täältä lähdettiin Afrikkaan, Australiaan ja Etelä-Amerikkaan, mutta yksikään aatteellinen yhdyskunta ei ole selvinnyt meidän päiviimme saakka, Björklund kertoo.
Suurimmat ongelmat ovat koituneet rahan loppumisesta ja sisäisistä riidoista. Vaikka voimakkaammat aatteet ovat kadonneet, löytyy alueille jääneiden suomalaisten arjesta paljon kotimaan piirteitä. Tommi Costa on oppinut perheeltään kieltä ja perinteitä. Muitakin kulttuurin piirteitä ylläpidetään.
- Vietämme vappua ja pidämme pikkujouluja, aivan kuten Suomessa. Ja tietenkin meillä on myös saunoja, Costa hymyilee.
Nykypäivän siirtolaiset
Suuret siirtolaisuuden vuodet ovat ohi, mutta suomalaiset muuttavat ulkomaille yhä mielellään. Nykyään ulkomaille muutetaan työn perässä, mutta usein vain muutamiksi vuosiksi. Ulkomaille väliaikaisesti muuttavat erityisesti nuoret koulutetut suomalaiset. Paremman leivän sijaan maailmalta haetaan kokemuksia ja uutta potkua työuraan.
- Ulkomailla asuminen on useimmille vain yksi, elämänmenoon luonnollisesti kuuluva aihe, Björklund kertoo, ja jatkaa:
- Lähteminen ei vaadi samanlaista rohkeutta kuin ennen. On ihan eri asia lähteä, jos tietää, ettei enää koskaan näe ystäviään ja sukulaisiaan. Myös uudesta maasta tiedetään nykyään enemmän. Esimerkiksi Espanjaan muuttaa talvikaudeksi arviolta 10 000 suomalaista, heistä suurin osa eläkeläisiä.
Penedon siirtokunnassa Brasiliassa vietetään lauantaista alkaen siirtokunnan 80-vuotisjuhlia. Ohjelmassa on muun muassa kännykänheittoa, eukonkantoa, kansamusiikkia ja -tansseja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paljon lähteneitä siirtolaisiksi,myös oma sukuni mutta ei niitä SOSSU ulkomailla elätä,ei saa mahonki huonekaluja taulu televisiota ilmaisia kotimaan matkoja ym....niin kuin Suomessa.
tuli aikaa suora piikittely PS: suuntaan tänään.
ja mahonkikalusteita sossusta vain jos ovat mustanaamahirviöitä. Itse näin kerran maahanmuuttajapakolaislurjuksen ajelevan kultaisella(24 karaatin leimat puskureissa)bemarilla. Tuulilasissa oli vieläkin kiinni sossun maksusitoumus Autotalo Simenon Maigretille. Kyllä vedetään veonmaksajan taakka aivan kohtuuttomaksi. Itselläni on vain mustavalko-Tv ja vanha Corolla johon ei perheellämme ole ollut varaa ostaa edes uutta wonderbaumia sitten 70-luvun. Missä on oikeus, missä kohtuus? Kuka huolehtisi VHM-rodun oikeuksista?
Suomen hallituksen harjoittamaan politiikkaan ja lain säädäntöön tässä mamu kysymyksessä.Varsinaista ulkomaalaisvastaisuutta ei ola havainnut sen enenpää Soinin kuin Halla-ahon puheissa.
Esimerkkinä voisin käyttää Halla-ahonkin käyttämää raiskaustuomion saanutta mamua.Miksi tälläisiä vieraan maan kansalaisia ei voisi palauttaa ,jos sen estää lainsäädäntö sitä lakia on muutettava sellaiseksi ,että tälläinen rikollinen aines saadaan maasta pois.Mikä kohta tässä on rasismia kysyn vaan.