Sofi Oksanen haastoi Vanhasen puhumaan menneisyydestään
Keskiviikko 18.3.2009 klo 10.51
Kirjailija Sofi Oksanen ihmettelee, miksi Suomessa ei edelleenkään voida puhua suoraan suomettuneisuuden ajasta.
Sofi Oksanen ihmettelee, miksi suomettuneisuuden ajasta ei uskalleta vieläkään keskustella. (JYRKI VESA)
Vanhanen muistuttaa Neuvostoliiton myötäilyn olleen aikanaan tavallista. (VESA KOIVUNEN)
Vanhasen vuonna 1985 kirjoittama kolumni löytyy netistä:
Kavkaz.fi
Oliko Neuvostoliiton myötäily maan tapa?
Oksanen nosti tiistaina MTV3:n uutisissa esiin pääministeri Matti Vanhasen kommentit aikana, jolloin Viro tavoitteli itsenäisyyttä, eikä toivottua poliittista tukea Suomesta saatu.
- Hän kommentoi virolaisia itsenäisyyttä tavoittelevia henkilöitä kovin sanankääntein ja piti heitä vaarallisina ja yhteiskuntarauhaa rikkovina henkilöinä, Oksanen totesi MTV3:lle kanavan verkkosivujen mukaan.
Kolumni säilytetty netissä
Vanhasen kolumni on luettavissa netissä Kavkaz.fi-sivulla. Sivustolla olevan kirjoituksen mukaan Vanhanen kommentoi mm. näin vuonna 1985:
- Mielenosoittajien teemoista ja asenteista paistoi paitsi välinpitämättömyys sodan jälkeisen Euroopan todellisuudelle niin myös halu muuttaa Neuvostoliitossa vallitsevaa järjestelmää. Kumpikaan teemoista ei sovi suomalaiseen poliittiseen linjaan.
Maan tapa
MTV3 tavoitti myös Vanhasen, joka muistutti olleensa Viron itsenäisyyspyrkimysten aikaan toimittaja, eikä kansanedustaja. Vanhanen muistutti myös, että tuohon aikaan Neuvostoliiton luultiin vielä olevan ikuinen.
- En ollut mikään neuvostoliiton erityinen ihailija, mutta ehkä tällainen reaalipoliitikko, Vanhanen muotoili MTV3:lle.
Oksasen mukaan avointa keskustelua menneistä estää juuri se, että kaikki vaikuttajat vetäytyvät sen taakse, että Neuvostoliiton myötäily oli tuolloin "ajan henki".
- Jos se kerran oli niin normaali ajan henki, niin miksi siitä ei voisi puhua nyt avoimesti, Oksanen kysyy.
Keskiviikko 18.3.2009 klo 10.51
Kirjailija Sofi Oksanen ihmettelee, miksi Suomessa ei edelleenkään voida puhua suoraan suomettuneisuuden ajasta.
Sofi Oksanen ihmettelee, miksi suomettuneisuuden ajasta ei uskalleta vieläkään keskustella. (JYRKI VESA)
Vanhanen muistuttaa Neuvostoliiton myötäilyn olleen aikanaan tavallista. (VESA KOIVUNEN)
Vanhasen vuonna 1985 kirjoittama kolumni löytyy netistä:
Kavkaz.fi
Oliko Neuvostoliiton myötäily maan tapa?
Oksanen nosti tiistaina MTV3:n uutisissa esiin pääministeri Matti Vanhasen kommentit aikana, jolloin Viro tavoitteli itsenäisyyttä, eikä toivottua poliittista tukea Suomesta saatu.
- Hän kommentoi virolaisia itsenäisyyttä tavoittelevia henkilöitä kovin sanankääntein ja piti heitä vaarallisina ja yhteiskuntarauhaa rikkovina henkilöinä, Oksanen totesi MTV3:lle kanavan verkkosivujen mukaan.
Kolumni säilytetty netissä
Vanhasen kolumni on luettavissa netissä Kavkaz.fi-sivulla. Sivustolla olevan kirjoituksen mukaan Vanhanen kommentoi mm. näin vuonna 1985:
- Mielenosoittajien teemoista ja asenteista paistoi paitsi välinpitämättömyys sodan jälkeisen Euroopan todellisuudelle niin myös halu muuttaa Neuvostoliitossa vallitsevaa järjestelmää. Kumpikaan teemoista ei sovi suomalaiseen poliittiseen linjaan.
Maan tapa
MTV3 tavoitti myös Vanhasen, joka muistutti olleensa Viron itsenäisyyspyrkimysten aikaan toimittaja, eikä kansanedustaja. Vanhanen muistutti myös, että tuohon aikaan Neuvostoliiton luultiin vielä olevan ikuinen.
- En ollut mikään neuvostoliiton erityinen ihailija, mutta ehkä tällainen reaalipoliitikko, Vanhanen muotoili MTV3:lle.
Oksasen mukaan avointa keskustelua menneistä estää juuri se, että kaikki vaikuttajat vetäytyvät sen taakse, että Neuvostoliiton myötäily oli tuolloin "ajan henki".
- Jos se kerran oli niin normaali ajan henki, niin miksi siitä ei voisi puhua nyt avoimesti, Oksanen kysyy.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä juttu osoittaa, että Vanhanen itse kuuluu tähän Kepun Brezneviläiseen ministeriryhmään yhdessä Anttila,Pekkarisen,Hyssälän ja Väyrysen kanssa.
Samalla se on myös osoitus siitä kuinka rähmällään Kepu oli Neuvostoliiton edessä.
Suomalaisilta salataan menneisyys.
Yksityisen ihmisen kirjoituksiin,kun hän ei silloin ollut edes kansanedustaja.Ja jätetään huomiotta valtakunnan presidentin puheet Mauno Koivisto nuhteli Viroa oikein viran puolesta yrittämättä olla irtautumatta N liitosta,sillä siitä ei tykätä.
Samoin Koivisto kieltäytyi ottamasta Karjalaa takaisin Suomeen kun Jeltsin sitä hänelle tarjosi.
Tutkikaa mielessänne kumpi näistä olisi tärkeämpi uutisaaihe yksityisen ihmisen 24 vuotta vanha lausuma.
Vai silloisen virassa istuvan Presidentin lausuma jossa sorrettiin naapurimaata Viroa,sekä estettiin Suomea saamasta Karjala takaisin.
Tässä nähdään miten asiat voidaan vääristää kun tiedotus välineet on pelkistään vasemmisto puolueiden käsissä.