Matalaköliset veneet

Korvien välihän se aina kaiken käsittelee ja siellä se riemu tai v..us syntyy. Tulee sitä inputtia pääkoppaan sitten omasta häntäluusta, matkustajien ulinasta, silmin havaitusta, tai mistä vaan. Ei mikään uutinen.

Niin, miksi sitten kölin ja peräsimen syvyyseron tulee sitten olla joku 30-50 cm - mene ja tiedä. Kaippa se tuo kivilleajon vaara sitten on. Tosin jos peräsinkin vaurioituu kun köli ensin rusahtaa niin aika lujaa "pitkälle" kivikkoon silloin menty on.

Kokemusta on täyspitkäkölisestä 39 jalkaisesta. Sortaa se runsaasti, mutta miksi? Kölillä on pinta-alaa vaikka muille jakaa joten eikö se voisi olla varsin sortamaton? Vaan kun ei ole. Miksi sortoa tuntuu vähemmältä kun köli on iso pystysuunnassa kuin jos se pinta-ala on vaakasuunnassa?


Sitten taas nostokölisestä luettua tietoa:
Navigare-lehden kommentti Feelingistä oli, että rantautuessa (köli ylhäällä) vene lähtee helposti ajelehtimaan. Harmillinen piirre. Olen kokenut tuon lähinnä HT-veneessä, jolla rantautuminen olikin purjeveneilijälle huomattavasti ennakko-odotuksia haastavampaa. Kevyt moottoripaattihan lähtee heti vauhdin hidastuttua hallitsemattomasti myötätuuleen aivan toisin kuin syvä kölivene. Feelingissä lienee samaa ilmiötä, kun tuulipinta on valtava ja sivuevät pienet.


Silti haaveiden vene olisi nostokölivene tai joku tandem - missään nimessä en halua nykyistä n. 1.5 m eväköliveneestä syvempää köliä. Meillä ratkaiseekin enemmän luonnonsatamarantautumiset kuin vauhti kryssillä. Ja kun itämeren rannikoiden vesi on tuollaista läpinäkymätöntä kuravelliä...

samaa venetyyppiä eri kölivaihtoehdoilla. Jos verrataan täysin erillaisia veneitä ja vielä erillaisilla köleillä, on muuttujia liian paljon ja kölin vaikutusta ominaisuuksiin on perstuntumalta mahdonton irroittaa. Itselläni on kokemusta 5 eri veneestä. Joukossa 3 hyviksi kryssiveneiksi mainittua, mutta mielestäni helposti kallistuvia veneitä. Nykyinen veneeni, joka on suurin, on matalalla pitkällä evällä varustettu. Kuitenkin eniten kölipainoa selvästi suhteessa uppoumaan verattuna aikaisempiin veneisiin.Mmyös selvästi jäykin vene, mitä minulla on ikinä ollut ja myös millä olen purjehtinut. Mikään veneistäni ei ole ollut puhdasverinen raaseri. Kryssiessä en huomaa veneen suorituskyvyssä mitään eroa aikaisempiin veneisiin, ainoastaan sen, että nykyinen veneeni kryssii paljon pystymmässä kuin aikaisemmat. Nousee aivan yhtä hyvin kuin aikaisemmat. Veneet onvat niin erillaisia.

Kummastuttaa miten pienillä turvamarginaaleilla syvyyden suhteen ihmiset yleensä purjehtivat, jos 1.6 metriä on sopiva syväys mutta 2.3 m ei. Eroahan on vain 70 senttiä. Vetääkö joku tosiaan täysillä esim. 2 m matalikon yli, jolloin tuo syväysero olisi merkittävä? Minä purjehdin väylien ulkopuolella vain yli 10 m syvyisillä alueilla ja minusta on ihan sama jääkö kölin alle 7.5 vai 8.5 metriä vettä.

kommentti. kirjoitti:

Kummastuttaa miten pienillä turvamarginaaleilla syvyyden suhteen ihmiset yleensä purjehtivat, jos 1.6 metriä on sopiva syväys mutta 2.3 m ei. Eroahan on vain 70 senttiä. Vetääkö joku tosiaan täysillä esim. 2 m matalikon yli, jolloin tuo syväysero olisi merkittävä? Minä purjehdin väylien ulkopuolella vain yli 10 m syvyisillä alueilla ja minusta on ihan sama jääkö kölin alle 7.5 vai 8.5 metriä vettä.

Lue lisää

Katsos, 1,8 m väylää vetää 1,6 m syväksellä vaikka tafuunissa, mutta 2,3 m syväyksellä ei. 1,6 m syväyksellä voi varovasti ajella 1,5 m väylää, mutta 2,3 m syväyksellä ei. On myös paljon satamapaikkoja, sekä vierassatamia että luonnonstamia joihin 1,6 m syväykselllä pääsee, mutta 2,3 m syväyksellä ei.

kommentti. kirjoitti:

Kummastuttaa miten pienillä turvamarginaaleilla syvyyden suhteen ihmiset yleensä purjehtivat, jos 1.6 metriä on sopiva syväys mutta 2.3 m ei. Eroahan on vain 70 senttiä. Vetääkö joku tosiaan täysillä esim. 2 m matalikon yli, jolloin tuo syväysero olisi merkittävä? Minä purjehdin väylien ulkopuolella vain yli 10 m syvyisillä alueilla ja minusta on ihan sama jääkö kölin alle 7.5 vai 8.5 metriä vettä.

Lue lisää

jäi sanomatta, että minäkin pyrin vetelemään väylien ulkopiulella niin, että vettä on 10 m, aina ei kuitenkaan onnistu. Lisäksi tuollainen matala evä kestää kolhut paremmin rikkomatta pohjaa.

huomiota.... kirjoitti:

Katsos, 1,8 m väylää vetää 1,6 m syväksellä vaikka tafuunissa, mutta 2,3 m syväyksellä ei. 1,6 m syväyksellä voi varovasti ajella 1,5 m väylää, mutta 2,3 m syväyksellä ei. On myös paljon satamapaikkoja, sekä vierassatamia että luonnonstamia joihin 1,6 m syväykselllä pääsee, mutta 2,3 m syväyksellä ei.

Lue lisää

Matalia satamia toki löytyy joka paikasta, minäkään en pääse veneelläni esim. lähimmälle huoltamolle. Normaalilla vedenkorkeudella 1.8 m väylällä on turvamarginaali huomioiden vähintään 2.4 m vettä. Ja 2.4 m tai syvempiäkin väyliäkin on vaikka kuinka paljon. Taitaa olla niin että veneen muu koko unohdetaan kun puhutaan syväyksen aiheuttamista rajoituksista. Esim. Naantaliin ei mennä monellakaan 2.3 m syväyksisellä veneellä, mutta ei syväyksen vaan maston korkeuden vuoksi. Tai kallion kupeeseen on helppo rantautua soutuveneellä eikä siihen tule naarmuakaan vaikka maininki vähän heittäisi rantaa vasten. Toisin on 2.3 m syväyksisen veneen kanssa, mutta ei syväyksen vaan satakertaisen painon vuoksi. Itse asiassa tuossa tilanteessa jopa toivookin että köli ottaa pohjaan.

FE-Sillanpää kirjoitti:

Kokemusta on täyspitkäkölisestä 39 jalkaisesta. Sortaa se runsaasti, mutta miksi? Kölillä on pinta-alaa vaikka muille jakaa joten eikö se voisi olla varsin sortamaton? Vaan kun ei ole. Miksi sortoa tuntuu vähemmältä kun köli on iso pystysuunnassa kuin jos se pinta-ala on vaakasuunnassa?


Sitten taas nostokölisestä luettua tietoa:
Navigare-lehden kommentti Feelingistä oli, että rantautuessa (köli ylhäällä) vene lähtee helposti ajelehtimaan. Harmillinen piirre. Olen kokenut tuon lähinnä HT-veneessä, jolla rantautuminen olikin purjeveneilijälle huomattavasti ennakko-odotuksia haastavampaa. Kevyt moottoripaattihan lähtee heti vauhdin hidastuttua hallitsemattomasti myötätuuleen aivan toisin kuin syvä kölivene. Feelingissä lienee samaa ilmiötä, kun tuulipinta on valtava ja sivuevät pienet.


Silti haaveiden vene olisi nostokölivene tai joku tandem - missään nimessä en halua nykyistä n. 1.5 m eväköliveneestä syvempää köliä. Meillä ratkaiseekin enemmän luonnonsatamarantautumiset kuin vauhti kryssillä. Ja kun itämeren rannikoiden vesi on tuollaista läpinäkymätöntä kuravelliä...

Lue lisää

ei ratkaise sen pitoa, vaan siipimäisyys. Purjeveneen köli toimii veden alla niin kuin lentokoneen siipi ilmassa ja kapella ja pitkällä eväkölillä saadaan paras sivuttaisvoima vastustamaan sortoa. (Vrt. purjekoneen siipi)

purjehtijalta. Kerropa valistunut arvauksesi tällaisesta kölityypistä:

http://www.nelsonsailingcenter.com/b299h.jpg

pinta-ala kirjoitti:

ei ratkaise sen pitoa, vaan siipimäisyys. Purjeveneen köli toimii veden alla niin kuin lentokoneen siipi ilmassa ja kapella ja pitkällä eväkölillä saadaan paras sivuttaisvoima vastustamaan sortoa. (Vrt. purjekoneen siipi)

Lue lisää

Juuri näin karkeasti.
Kölin sivuttaispitoon vaikuttaa aina myös veneen vauhti. Vasta vauhdissa köli toimii kunnolla.
Ja tällöin nim.om. kölin jättöreunan (on korkeus) pituudella on merkitystä - tämän vuoksi syvät kölit ovat nousun/sooron vastustamisen kannalta tehokkaampia.

Korjataan nyt edellä ollut ilmeinen virhe. Matalalla eväkölillä (verrattuna oikaisevalta momentiltaan vastaavaan syvempään köliin) ei ole yhtään mitään etua syvempään verrattuna lenssillä ja tilanne on täysin päinvastainen nostokölin ylösottoon verrattuna.

Jollissa nostoköli otetaan lenssillä ylös, jotta märkäpinta ja kulkuvastus pienenee. Köliveneissä olevia nostokölejä ei nostella avotuulilla ollenkaan. Matalan eväkölin märkäpinta on suurempi kuin vastaavan syvemmän eväkölin, joten matalampi köli on avotuulilla HITAAMPI kuin syvä eväköli.

Eli tältä osin totuus on täysin päinvastainen kuin edellä väitetty.

ilmeinen virhe kirjoitti:

Korjataan nyt edellä ollut ilmeinen virhe. Matalalla eväkölillä (verrattuna oikaisevalta momentiltaan vastaavaan syvempään köliin) ei ole yhtään mitään etua syvempään verrattuna lenssillä ja tilanne on täysin päinvastainen nostokölin ylösottoon verrattuna.

Jollissa nostoköli otetaan lenssillä ylös, jotta märkäpinta ja kulkuvastus pienenee. Köliveneissä olevia nostokölejä ei nostella avotuulilla ollenkaan. Matalan eväkölin märkäpinta on suurempi kuin vastaavan syvemmän eväkölin, joten matalampi köli on avotuulilla HITAAMPI kuin syvä eväköli.

Eli tältä osin totuus on täysin päinvastainen kuin edellä väitetty.

Lue lisää

Mielipiteitä eri kölityypeistä voi lukea vaikkapa boatdesign.netistä ja cruisersforum.comista sekä tietenkin googlesta

Tässä muutama poiminta

Kysymys samasta veneestä kahdella köliversiolla:

"Downwind the two should be same or the shallow draft maybe better".

Köliveneen nostoköli (centerboard):

"It is very important to pull the centreboard up off the wind to reduce drag. Flat off in light winds there should be no centreboard in the water at all".

"It is faster off the wind because when retracted the keel causes less drag".

Itse en tiedä onko kiinteällä syvällä vs matalalla eväkölillä eroa myötätuulessa, mutta Baltic Yachtsin PG Johansson väitti Baltic 35:n matalaköliversion olevan lenssillä hiukan nopeamman kuin syväkölisen mallin.

Kokenut purjehtija, jolla on alumiiniveneessään nostoköli nostaa sen lenssillä. Ko veneen nostoköli ei ole painoköli.

Jos olen väärässä, on moni muukin....

kokeneelta kirjoitti:

purjehtijalta. Kerropa valistunut arvauksesi tällaisesta kölityypistä:

http://www.nelsonsailingcenter.com/b299h.jpg

Lue lisää

Tällaisia ratkaisuja on nähty useissa veneissä. S&S:n kuuluisa Finisterre, joka aikanaan voitti Bermuda Racen useita kertoja, on yksi mieleen tuleva esimerkki.
Nostoköli alas kryssillä, ylös lenssillä. Matalan syväyksen takia tuollainen on hyvä cruisingvene, mutta lienee köliratkaisussa haittojakin. Nostoevän kolhiminen pohjakosketuksessa voi jumittaa tai rikkoa mekanismin. Näinhän taisi käydä Antinojan rakentamalle S&S Antilla 40:lle, joka heti neitsytpurjehduksella kolhi nostokölinsä ja jouduttiin sen takia korjaamaan.

+ kääntyvä centerboard kirjoitti:

Tällaisia ratkaisuja on nähty useissa veneissä. S&S:n kuuluisa Finisterre, joka aikanaan voitti Bermuda Racen useita kertoja, on yksi mieleen tuleva esimerkki.
Nostoköli alas kryssillä, ylös lenssillä. Matalan syväyksen takia tuollainen on hyvä cruisingvene, mutta lienee köliratkaisussa haittojakin. Nostoevän kolhiminen pohjakosketuksessa voi jumittaa tai rikkoa mekanismin. Näinhän taisi käydä Antinojan rakentamalle S&S Antilla 40:lle, joka heti neitsytpurjehduksella kolhi nostokölinsä ja jouduttiin sen takia korjaamaan.

Lue lisää

kiinnostaisi itseänikin, juuri tuon helpon rantautumisen takia. Siitä pari kysymystä, jos joku osaisi vastata:

1. Onko tuollainen köli yleensä vapaasti omalla painollaan alhaalla, vai onko siinä jokin mekanismi pitämässä sitä ala-asennossa? Ilmeisesti tämän luokan veneissä ne ovat jotain valurautaa.

2. Onko kellään linkkejä, miten noita mekanismeja on toteutettu? Lähinnä kiinostaa nosto/laskusyteemin rakenne ja läpivienti rungon sisäpuolelle/kannelle.

3. Mitä eroa on centerboard:lla ja swing keel:llä? Molempia tunnutaan käytettävän.

samasta asiasta kirjoitti:

Mielipiteitä eri kölityypeistä voi lukea vaikkapa boatdesign.netistä ja cruisersforum.comista sekä tietenkin googlesta

Tässä muutama poiminta

Kysymys samasta veneestä kahdella köliversiolla:

"Downwind the two should be same or the shallow draft maybe better".

Köliveneen nostoköli (centerboard):

"It is very important to pull the centreboard up off the wind to reduce drag. Flat off in light winds there should be no centreboard in the water at all".

"It is faster off the wind because when retracted the keel causes less drag".

Itse en tiedä onko kiinteällä syvällä vs matalalla eväkölillä eroa myötätuulessa, mutta Baltic Yachtsin PG Johansson väitti Baltic 35:n matalaköliversion olevan lenssillä hiukan nopeamman kuin syväkölisen mallin.

Kokenut purjehtija, jolla on alumiiniveneessään nostoköli nostaa sen lenssillä. Ko veneen nostoköli ei ole painoköli.

Jos olen väärässä, on moni muukin....

Lue lisää

Riippumatta siitä, oletko sinä oikeassa vai väärässä, niin noin yleisesti ottaen helvetin moni on monessa asiassa väärässä ja varsinkin netissä.

Siinä mielessä olet oikeassa, että jos köliveneen painolasti on jossain muualla kuin kölin kääntyvässä osassa, sen kölin voi avotuulilla nostaa ylös. Tarkoitin nostokölillä esim. Firsteissä olevaa nostoköliä, jonka kärjessä on painolastibulbi. Sitä ei vakavuuden takia hirveesti kannata nostella avotuulilla.

Mutta vaikka jonkun evän voisi ylös kääntääkin, luultavasti vene on silti hitaampi kuin vastaavan tehon omaava kiinteä köli, koska nostomekanismi ja rakenteeseen väistämättä tulevat kaikenlaiset kolot ja muut epäedulliset muodot hidastavat venettä. Mutta tämä taas ei sitten päde nostoköliin, jonka muoto voi olla ihan optimaalinen.

Baltic Yachtsin lausunto kuulostaa oudolta. Pitäisi tarkemmin tietää mitä kaikkea eroja eri versioissa on, että voisi kommentoida. Jos tieto on tosiaan peräisin Balticilta, niin varmaankin pitää paikkansa.

kommentti. kirjoitti:

Matalia satamia toki löytyy joka paikasta, minäkään en pääse veneelläni esim. lähimmälle huoltamolle. Normaalilla vedenkorkeudella 1.8 m väylällä on turvamarginaali huomioiden vähintään 2.4 m vettä. Ja 2.4 m tai syvempiäkin väyliäkin on vaikka kuinka paljon. Taitaa olla niin että veneen muu koko unohdetaan kun puhutaan syväyksen aiheuttamista rajoituksista. Esim. Naantaliin ei mennä monellakaan 2.3 m syväyksisellä veneellä, mutta ei syväyksen vaan maston korkeuden vuoksi. Tai kallion kupeeseen on helppo rantautua soutuveneellä eikä siihen tule naarmuakaan vaikka maininki vähän heittäisi rantaa vasten. Toisin on 2.3 m syväyksisen veneen kanssa, mutta ei syväyksen vaan satakertaisen painon vuoksi. Itse asiassa tuossa tilanteessa jopa toivookin että köli ottaa pohjaan.

Lue lisää

että 40 cm veden korkeuden vaihtulu vuorokaudessa (jopa muutmassa tunnissa) on merellä ja saaristossa aivan arkipäivää. Paljon suurempaakin vaihtelua tapahtuu usein ja on normaalia, mutta tuollainen 20 - 40 menee huomaamatta.

X-pursimies kirjoitti:

Juuri näin karkeasti.
Kölin sivuttaispitoon vaikuttaa aina myös veneen vauhti. Vasta vauhdissa köli toimii kunnolla.
Ja tällöin nim.om. kölin jättöreunan (on korkeus) pituudella on merkitystä - tämän vuoksi syvät kölit ovat nousun/sooron vastustamisen kannalta tehokkaampia.

Lue lisää

mutta tässäkään ei pidä liioitella. Vastaan on tulossa dynaaminen stabiliteetti. Sts, jos köli on liian syvä, vääntövarsi kölin profiilin painopisteestä kasvaa liikaa ja kallistaa venettä sen nojatessa veteen kölillään sortoa vastustaessaan.

tiesitkin... kirjoitti:

että 40 cm veden korkeuden vaihtulu vuorokaudessa (jopa muutmassa tunnissa) on merellä ja saaristossa aivan arkipäivää. Paljon suurempaakin vaihtelua tapahtuu usein ja on normaalia, mutta tuollainen 20 - 40 menee huomaamatta.

Lue lisää

Tietysti nopea vedenkorkeuden muutos edellyttää huomattavan nopeaa säätilan muutosta. Mutta ei minulla ole mitään painetta taistella sitä itsestäänselvyyttä vastaan, että pieni syväys on retkiveneessä kätevämpi kuin suuri. Veneen käyttötarkoitus ratkaisee sen mitä ominaisuuksia pitää painottaa.

tiesin... kirjoitti:

Tietysti nopea vedenkorkeuden muutos edellyttää huomattavan nopeaa säätilan muutosta. Mutta ei minulla ole mitään painetta taistella sitä itsestäänselvyyttä vastaan, että pieni syväys on retkiveneessä kätevämpi kuin suuri. Veneen käyttötarkoitus ratkaisee sen mitä ominaisuuksia pitää painottaa.

Lue lisää

olen myös havainnut. Suuresta syväksestä ei ole mitään hyötyä Suomen - Ruotsi - Tanskan - Saksan vesillä. Ensikesänä retkeillään Norjaan ja varmaan jonnekkin Jyllandin länsipuolelle. Katsotaan minkälaiset satamat siellä on. Norjasa varmaan on syvää... ainakin jossain.

toppirikisessä veneessä moderni pystylatoitettu rullaiso takaa purjehdusnautinnon.

Käsittämätöntä miten jengi jaksaa ajaa noilla g1 kovassa kelissä. Toppi ihan auki ja mieletön pussi alareunassa. Paremman purjeen saa jos komentaa isoperseisen daamin keulaan. Kai siitä saa mariksessa jonkun mitallin kun kertoo purjehtineensa G3 koko kovatuulisen matkan.

Fokka keulaan ja aivan plaaniksi vesi lentää ja maisema vaihtuu. Liian isolla genoalla tai reivatuilla purjeilla ajelevat jää horisonttiin. Tämä tietysti vaatii melkoista osaamista ruorimieheltä eli ei onnistu kaikilta.

Hyvä pointti!
Tuo vertailu on tehtävissä - tosin en usko että löytyy IMS/ORC -mittakirjaa esim. jollekin Oceanis-malliston 1.5 syväksiselle...Mutta nyt puhutaan kyllä enää teoreettisesta mielenkiinnosta :)

Täällä ollut hyvää keskustelua - tosin alkuperäisen aiheen ohi jo hieman.
Kokemusta minullakin kaikista mahdollisista kölimalleista, mutta ei samasta venetyypistä eri köleillä. Mutta reissuvene on reissuvene - mennään niillä mitä on saatavilla.
Keulapurjeeseen kannattaa satsata rullagenun lisäksi...

Ja mitä tulee purjehdukseen Suomessa - niin kyllä minä paljon mieluummin kesäni vietän 1.5 sysävksisellä kuin 2.3 -syväyksisellä. Jos vettä kartan mukaan luvataan väylällä 1.5, minä menen sinne myös 2.0 syväyksisellä - mutta "erityistä varovaisuutta noudattaen". Mutta 2.3:lla en.
Väylien ulkopuolella liikutaan sitten millä vaan - varoen rantoja - ihan sama mikä se syväys on. Toki 2 metrin matalikot kiertäen. Muuten - esim. Hangossa 2 metrisellä on jo kahdesti kolahtanut peräpoijupainoon.
Ja monissa fladoissa parhaat paikat löytyy 1.5 m:lle...
- E