miksi kaupalliset softat ovat huonompia.

tässä muutama pohtimani pointti miks maksulliset/kaupalliset softat ovat huonompia kuin avoimet. Sharewarea tähän ei kannata mainoksineen edes sekoittaa.

1. Koodaajat tekevät omissa nimissään parempaa koodia kuin palkasta. Ainakin omassa tapauksessani tekisin omissa nimissäni julkaistavasta koodista parempaa kuin esimerkiksi tekisin jonkun palkollisena. Uskoisin myös että tämä pätee moneen muuhunkin henkilön.

2. Markkinavoimat ja ahneus pakottavat firmat julkaisemaan rahastuksen nimissä tuotteensa keskeneräisinä esimerkiksi joulumyynteihin, koska luotetaan myöhempiin päivityksiin.

3. Suljettu kehitysmalli sallii paremmin huonolaatuisen softan kunhan vain käyttöliittymä tuntuu toimivan hyvin. Suljettu kehitysmalli myöskin tekee innovaatiosta erillistä, eikä ole mahdollista sulauttaa hyviä ratkaisuja toisiinsa toisin kuin avoimissa.

4. Kaupallisten ohjelmien päivittäminen käy asiakkaille kalliiksi, kun päivitetään esimerkiksi windowsXP:stä vistaan, koska osa ohjelmista joudutaan päivittämään ja asiakkaat joutuvat ostamaan uudet ohjelmat, jota tuskin suostuvat helpolla tekemään.

5. Erillaiset suljetut lisenssit. Jokainen joka tietää esim. windowssien lisenssit ovat varmaan samaa mieltä.

15

595

    Vastaukset 15

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kyllä.

      Eipä mulla ole noihin esittämiisi kohtiin mitään lisäämistä, täyttä asiaa siis puhut.

    • "tässä muutama pohtimani pointti miks maksulliset/kaupalliset softat ovat huonompia kuin avoimet."

      Koodin avoimuus ei estä kaupallisuutta.

      "1. Koodaajat tekevät omissa nimissään parempaa koodia kuin palkasta."

      Riippuu motivaatiosta. Jos tekee jotain omaa hengentyötä ja on korkea motivaatio, laatu on korkea. Palkkatyö sitten motivoi siihen, että saadaan varmasti toteutettua ne asiat joiden tekeminen ei itseä kiinnosta mutta mitä softan käyttäjä voi haluta.

      "2. Markkinavoimat ja ahneus pakottavat firmat julkaisemaan rahastuksen nimissä tuotteensa keskeneräisinä esimerkiksi joulumyynteihin, koska luotetaan myöhempiin päivityksiin."

      Pätee vain joihinkin sovelluksiin. Isompi ongelma on se, että on usein parempi bisnes tehdää paskaa softaa kuin hyvää.

      "3. Suljettu kehitysmalli sallii paremmin huonolaatuisen softan kunhan vain käyttöliittymä tuntuu toimivan hyvin. Suljettu kehitysmalli myöskin tekee innovaatiosta erillistä, eikä ole mahdollista sulauttaa hyviä ratkaisuja toisiinsa toisin kuin avoimissa."

      Tämä pitää paikkansa.

      "4. Kaupallisten ohjelmien päivittäminen käy asiakkaille kalliiksi, kun päivitetään esimerkiksi windowsXP:stä vistaan, koska osa ohjelmista joudutaan päivittämään ja asiakkaat joutuvat ostamaan uudet ohjelmat, jota tuskin suostuvat helpolla tekemään."

      Pätee millä tahansa maksullisella käyttöjärjestelmällä, sillä ei ole merkitystä onko se käyttöjärjestelmä avointa koodia vai ei. Avoimen koodin ohjelmien päivitys sitten on muuten halpaa ja se pitää paikkansa.

      "5. Erillaiset suljetut lisenssit. Jokainen joka tietää esim. windowssien lisenssit ovat varmaan samaa mieltä."

      Lisenssejä on erilaisia. Koodin avoimuudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

      • " "3. Suljettu kehitysmalli sallii paremmin huonolaatuisen softan kunhan vain käyttöliittymä tuntuu toimivan hyvin. Suljettu kehitysmalli myöskin tekee innovaatiosta erillistä, eikä ole mahdollista sulauttaa hyviä ratkaisuja toisiinsa toisin kuin avoimissa."

        Tämä pitää paikkansa. "

        Ei pidä paikkansa. Kyllä innovaatioita voidaan hyödyntää vaikka koodi ei olisikaan avointa.


      • että ajattelin pääasiassa microsoftin tekemiä tuotteita tätä kirjoittaessani.


    • pointteja

      Määräävin tekijä lienee kuitenkin periaatteellinen ero tuotantoprosessissa.

      Kaupallinen softa syntyy ns. kardinaalimallilla missä "keskuskomitean" määritysten mukaan tehdään tietyn tehtävän hoitava kokonaisuus. Suunnitelmaa pyritään noudattamaan viimeiseen asti vaikka toteutuksen aikana selviää vakaviakin puutteita. Jokainen ohjelmistokehityksessä mukana ollut tietää kuinka pielessä alkuperäiset määritykset järjestelmällisesti ovat.

      Avoimet softat taas tehdään ns basaarimallilla joka toimii kuin evoluutio eli hyväksytään vain se mikä toimii ja armotta listitään toimimaton osuus vaikka se olisi näyttänyt kuinka hyvältä ideointivaiheessa. Tulokset ovat kokemuksen mukaan merkittävästi parempia.

    • Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?

      Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera? Operalla vaan on vastassa sekä "ilmainen" kaupallinen MSIE, että ilmainen Firefox. Itse käytän Firefoxia ja olen ihan tyytyväinen siihen. Siksi en ole ostamassa Operaa, vaikka se olisi ehkä parempi.

      Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat. Eikä ole kettään etukäteen sanomassa, ettei tuo kannata. Tai vaikka olisikin, niin ei silti uskota jne. Toinen seikka on sitten viimeistely asiakkaan näkökulmasta, tuotteistaminen. Koodarille se ei ole haastavaa, eikä taida olla ketään muutakaan, ketä se kiinnostaisi? Kaupallisessa tuottteessa nimenomaan viimeistely asiakkaan näkökulmasta on ymmärretty tärkeäksi.

      Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa. Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne.

      • "Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?"

        Mikä nyt on taas olevinaan kaupallinen ja mitä ei.. Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen. Joitakin aikoja sitten luin, että yrityksistä 80% käyttää avoimen koodin ohjelmistoja. Itse väittäisin kyllä tämän olevan 100% koska kaikissa yleisissä käyttöjärjestelmissä käytetään avointa koodia.

        "Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera?"

        Aika samantasoisia ovat. Opera on viimeisimmissä testeissä hieman nopeampi kuin Firefox mutta Firefoxilla on laajempi ekosysteemi kaikkia lisäosia ja se on valmiina useimmissa käyttöjärjestelmissä. Opera taas on valmiina monissa muissa laitteissa. Makuasia kumpaa käyttää.

        "Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat."

        Mistä revit tämän 99% ?

        "Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa."

        Ei kyllä aina. Windows XP:tä ja Vistaa käytetään paljon vaikka ovat tavattoman epäkäytettäviä.

        "Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne."

        Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita.


      • "Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä? "

        Tässä vaikuttanee enemmänkin tunnettuus ja se että käytetään samaa mitä naapurillakin on, kuin softan laatu.

        "Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera? Operalla vaan on vastassa sekä "ilmainen" kaupallinen MSIE, että ilmainen Firefox. Itse käytän Firefoxia ja olen ihan tyytyväinen siihen. Siksi en ole ostamassa Operaa, vaikka se olisi ehkä parempi."

        opera taitanee olla kyllä hyvä esimerkki hyvästä kaupallisesta softasta ja lisätään viellä suljetun koodin kaupallisesta mallista, kun tuota vointakin voi kaupallistaa. Se sitten kumpi on parempi firefox vai opera en osaa sanoa. Voi jäädä jo mielipide kysymykseksi


        "Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat. Eikä ole kettään etukäteen sanomassa, ettei tuo kannata. Tai vaikka olisikin, niin ei silti uskota jne. Toinen seikka on sitten viimeistely asiakkaan näkökulmasta, tuotteistaminen. Koodarille se ei ole haastavaa, eikä taida olla ketään muutakaan, ketä se kiinnostaisi? Kaupallisessa tuottteessa nimenomaan viimeistely asiakkaan näkökulmasta on ymmärretty tärkeäksi."

        sehän on juuri evoluution hyvä puoli että karsii jyvät akanoista, ja nythän kyse on lopputuotteen toimivuudesta, eikä niinkään työpanoksesta.

        Eli esimerkiksi DRM:n kaltaiset rajoittavat tekijät tai vastaavat asiakkaita kiusaavat kaupalliset kontrollimekanismit on sitä että asiakas koetaan tärkeäksi? kopiosuojaukset ovat normaalikäyttäjille aiheuttaneet ongelmia kautta aikain. Esimerkiksi commorode 64:sen kanssa säätäneet tietävät miten hankalaa oli saada kasettilla tullutta peliä toimimaan kasettiasemassa pelkästään sen takia, että signaalitasot oli säädetty alhaisiksi kopioinnin estämiseksi, ja tavalliset käyttäjät latasivat, ruuvasitvat äänipäitä ja taas latasivat alusta sitten taas ruuvattiin hiukan lisää. Tunnin säätämisen ja lataamisen jälkeen pääsi pelaamaan :D Toi on sitä asiakkaiden huomioon ottamista :D


        "Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa. Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne. "

        Käyttäjämäärä ja käytettävyys ovat eri asioita, eikä niitä voi verrata. Kyse on oikeastaan samasta asiasta kuin vertaisi sitä, että lämpimällä säällä myydään enemmän jäätelöä kuin kylmällä säällä ja jäätelön myyntimäärät korreloivat hukkumiskuolemien kanssa ja päätellään siitä että jäätelön lisääntynyt myynti aiheuttaisia lisää hukkumiskuolemia.. vaikka kyse on säästä.

        Jos tuo käytettävyys argumentti pitäisi paikkansa, niin uusimmat linuxit olisivat windowssia käytetympiä.


      • M-Kar kirjoitti:

        "Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?"

        Mikä nyt on taas olevinaan kaupallinen ja mitä ei.. Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen. Joitakin aikoja sitten luin, että yrityksistä 80% käyttää avoimen koodin ohjelmistoja. Itse väittäisin kyllä tämän olevan 100% koska kaikissa yleisissä käyttöjärjestelmissä käytetään avointa koodia.

        "Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera?"

        Aika samantasoisia ovat. Opera on viimeisimmissä testeissä hieman nopeampi kuin Firefox mutta Firefoxilla on laajempi ekosysteemi kaikkia lisäosia ja se on valmiina useimmissa käyttöjärjestelmissä. Opera taas on valmiina monissa muissa laitteissa. Makuasia kumpaa käyttää.

        "Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat."

        Mistä revit tämän 99% ?

        "Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa."

        Ei kyllä aina. Windows XP:tä ja Vistaa käytetään paljon vaikka ovat tavattoman epäkäytettäviä.

        "Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne."

        Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita.

        "Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen."

        no joo, kyllä oikeastaan eron ymmärrän. Olisi vain pitänyt miettiä tarkemmin mitä kirjoittaa.

        "Mistä revit tämän 99% ? "

        sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D

        "Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita. "

        samaa mieltä oikeastaan.. tuossa ekassa viestissä koitin just keskittyä siihen, että suljettu ei välttämättä ole sitä parasta koodia.


      • tuttumies
        mikael79 kirjoitti:

        "Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen."

        no joo, kyllä oikeastaan eron ymmärrän. Olisi vain pitänyt miettiä tarkemmin mitä kirjoittaa.

        "Mistä revit tämän 99% ? "

        sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D

        "Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita. "

        samaa mieltä oikeastaan.. tuossa ekassa viestissä koitin just keskittyä siihen, että suljettu ei välttämättä ole sitä parasta koodia.

        mikael79:[sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D ]
        Mietipä asennettasi, joka ei ehkä ole kovin poikkeva keskimääräisestä linuxin "myyjän" asenteesta asiakasta kohtaan.
        Vertaa sitten omaa asennettasi oikeisiin Microsoft-myyjiin. Huomaatko eroa? Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?


      • M-Kar kirjoitti:

        "Kun katsoo maailmaa, niin ei ole havaintoa, että yleisesti muut kuin kaupalliset ohjelmat olisivat parempia minun kannaltani. Eli ehkä asiakas on unohtunut noilta "parempien" ohjelmien väsääjiltä, koska niitä eivät muutkaan asiakkaan niin paljoa käytä?"

        Mikä nyt on taas olevinaan kaupallinen ja mitä ei.. Tuo nyt sekoittaa avoimen koodin epäkaupallisuuteen. Joitakin aikoja sitten luin, että yrityksistä 80% käyttää avoimen koodin ohjelmistoja. Itse väittäisin kyllä tämän olevan 100% koska kaikissa yleisissä käyttöjärjestelmissä käytetään avointa koodia.

        "Firefox nyt ehkä puoltaisi väitteitäsi, mutta onko sekään kaikilta osiltaan parempi kuin esim. Opera?"

        Aika samantasoisia ovat. Opera on viimeisimmissä testeissä hieman nopeampi kuin Firefox mutta Firefoxilla on laajempi ekosysteemi kaikkia lisäosia ja se on valmiina useimmissa käyttöjärjestelmissä. Opera taas on valmiina monissa muissa laitteissa. Makuasia kumpaa käyttää.

        "Niin että ehkä luettelosi olikin yksipuolinen. Siitä unohtuivat ne haittapuolet, esim. se, että "evoluutio"-malissa voidaan tuhlata suunnattomasti resursseja, kun kehityshaaroista 99% johtaa "sukuppuuttoon", mutta nekin haarat vievät saman verran kehityspanosta koodiriviä kohti kuin toimivatkin haarat."

        Mistä revit tämän 99% ?

        "Kilpailevien tuotteiden käyttäjämäärät kuvastavat myös niiden käytettävyyttä, jos vaikka muitakin tekijöitä on olemassa."

        Ei kyllä aina. Windows XP:tä ja Vistaa käytetään paljon vaikka ovat tavattoman epäkäytettäviä.

        "Esim. hinta voi olla esteenä parhaimpien kaupallisten tuotteiden laajemmalle käytölle jne."

        Kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden raja voi olla häilyvä. Missään nimessä koodin avoimuus ei kerro laadusta ja olisi naurettavaa väittää, että suljettu koodi on laadukkainta kun tunnetusti on läjäpäin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mitkä ovat markkinoiden parhaita.

        M-Kar:[Mistä revit tämän 99% ? ]
        Tuo nyt on aika yleistä tietoutta evoluutiosta.


      • tuttumies kirjoitti:

        mikael79:[sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D ]
        Mietipä asennettasi, joka ei ehkä ole kovin poikkeva keskimääräisestä linuxin "myyjän" asenteesta asiakasta kohtaan.
        Vertaa sitten omaa asennettasi oikeisiin Microsoft-myyjiin. Huomaatko eroa? Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?

        "Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?"

        Ai. Mitenkäs sitten selität ne kymmenet miljoonat käyttäjät? Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua. Suurin osa ei ole maksanut penniäkään.


      • Penguin
        M-Kar kirjoitti:

        "Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?"

        Ai. Mitenkäs sitten selität ne kymmenet miljoonat käyttäjät? Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua. Suurin osa ei ole maksanut penniäkään.

        "Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua."

        Täällä on heitelty paljon noita Suomen kaksinumeroisia käyttölukuja, onko lähteitä?


      • Penguin kirjoitti:

        "Suomessakin varmaan 10% kuluttajista käyttää Linux-pohjaista Ubuntua."

        Täällä on heitelty paljon noita Suomen kaksinumeroisia käyttölukuja, onko lähteitä?

        "Täällä on heitelty paljon noita Suomen kaksinumeroisia käyttölukuja, onko lähteitä?"

        Joulukuussa näin statistiikkaa jossa suomalaisen, sisältöneutraalin sivuston kävijöillä oli 15% käyttäjistä Linux-pohjaisilla liikenteessä. Sellainen fiilis, että olisi ollut yläkanttiin, joskin tällä menolla ei kestä kauaa kun Ubuntu on yleistynyt viimeisen parin vuoden aikana kovalla tahdilla.

        10% voisi täsmää kun katson mesestä ihmisiä ja muistelen mitä käyttöjärjestelmiä näillä on käytössä. Osasta en kyllä tiedä mitä nykyisin käyttävät.


      • tuttumies kirjoitti:

        mikael79:[sieltä "ruskeastareijästä" tuokin taisi maailmaan tupsahtaa täysin mutuna :D ]
        Mietipä asennettasi, joka ei ehkä ole kovin poikkeva keskimääräisestä linuxin "myyjän" asenteesta asiakasta kohtaan.
        Vertaa sitten omaa asennettasi oikeisiin Microsoft-myyjiin. Huomaatko eroa? Miten paljon tämän asenneeron uskon selittävän tuota tosiasiaa, ettei linux-pohjainen käyttöjärjestelmä kelpaa ilmaiseksikaan asiakkaille, vaikka se on parempi kuin joku kaupallinen kilpailija?

        Kyse ei ole asenteesta linuxia kohtaan vaan enemmänkin siitä, että tosiasioita vääristellään jostain tempastuilla "tiedoilla."


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Venäjä alkaa iskemään Suomen politiikkaan.

      Tässä on valtion ja koko länsiliiton päämiehet varoitelleet, että Venäjä alkaa talven aikana taas iskemään hybridisesti.
      Sinkut
      233
      1418
    2. Hallituksen järjestämä spektaakkeli tuo vessanpyttykeissi

      Että olisi kymmenien kansanedustajien kodeissa käyty ihan tuosta vaan, eikä kukaan kansanedustaja kerro niin käyneen, va
      Maailman menoa
      249
      980
    3. Ajattelitko ikinä pyytää anteeksi?

      Tiedät kyllä mistä.
      Ikävä
      89
      856
    4. Muistelen lämmöllä

      Se oli vaikein päätös, jonka olen joutunut tekemään. En pidä valehtelusta, mutta näin sait päätöksen asioille. Rakasti
      Ikävä
      48
      762
    5. Sysmän "ilon päivä"

      Ja taas palaa hirveä määrä verorahoja, ihan turhaan soopaan. Eikö nämä jotka kuntapolitiikassa valittavat ja tuhoaa vaan
      Sysmä
      67
      753
    6. Uskon, että saataisiin kaikki selvitettyä

      Mutta yhteys on jäissä, minä olen jäässä, enkä osaa tai uskalla enää lähestyä. Se vaan on niin. Naiselta Jos ei ole hyvä
      Ikävä
      48
      703
    7. Miltä tuntuu vanhempi nainen olla

      Pihkassa huomattavasti nuorempaan kolliin joka on uskollinen ja kiltti ja tottelee joka asiaa ja tykkää pussailla ja pan
      Ikävä
      81
      638
    8. Odotan tosi paljon et nähdään uudelleen

      Sinussa on piirteitä, jotka sai kiinnostumaan.
      Ikävä
      24
      615
    9. Vaihdevuodet ja psykoottinen käytös

      Estrogeenilla on suora yhteys aivojen välittäjäaineisiin, erityisesti serotoniiniin, joka säätelee mielialaa, impulssiko
      Suomussalmi
      68
      614
    10. Tunnistan mun rakkaan

      Kirjoituksen heti kun se on täällä. Mä vaan tiedän sen ja tunnen 🤗
      Ikävä
      81
      611
    11. Pakko myöntää mies

      En mä aina ihan rehellinen sulle ollut
      Ikävä
      109
      599
    12. Tyrkytät ittees liian

      tasokkaille :)
      Ikävä
      49
      588
    13. Miten oletkin noin

      osaamaton kaikin tavoin :)
      Ikävä
      39
      569
    14. Teinipersu Bergbom lupasi ensimmäisenä euron bensaa

      Teinipersu julkaisi Tiktok-videonsa marraskuussa 2021. Videolla Bergbom viittaa bensan hintoja esittelevään kylttiin ja
      Maailman menoa
      304
      569
    15. Riitastako pelastaja

      Riitta jätti hakemuksen. Hyvä niin. On ainakin yksi mistä ottaa. Pertsa ei taida aikuistua koskaan ja Pekka hoiteli silt
      Kemijärvi
      34
      564
    16. Joka ilta mietin

      sua❤️Mitä teet, missä meet? Kaipaatko yhtään? Yön tullen toivotan mielessäni sulle hyvää yötä ja aamuisin huomenet. Joka
      Ikävä
      27
      563
    17. Timo Vornanen.

      On siinäkin yksi täystampio. Eipä ihme, että persukannattajat sen eduskuntaan äänestikin.
      Maailman menoa
      46
      548
    18. Onko se loukkaavaa jos pelkkä seksi kiinnostaa?

      En tiedä olisiko meillä muuta yhteistä edes. En kyllä oikein osaa nähdä meitä menemässä naimisiin, paitsi ehkä jossain U
      Ikävä
      47
      534
    19. Luottamus

      Luotan vain siihen mitä tapahtuu IRL. Anonyymipalstan vihjailut eivät merkitse minulle mitään.
      Ikävä
      94
      519
    20. Jos olen aiheuttanut pahaa, pyydän anteeksi

      Jos olen omalla kirjoittelullani aiheuttanut täällä jollekin pahaa mieltä tai sotkenut asioita, niin pyydän sitä anteeks
      Ikävä
      64
      519
    Aihe