Hedge-rahastojen vaikutus

Lähde: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 9.12.2008



3. KEINOTTELUN MERKITYS ELINTARVIKEHINNOISSA

Kymmenen viime vuoden aikana maataloushyödykkeiden rahoitusmarkkinat ovat kasvaneet ennennäkemättömällä tavalla, mikä näkyy lisääntyneessä likviditeetissä, toimijoiden määrän kasvussa, keskittymisessä sekä uusien pörssien ja sähköisten kauppapaikkojen synnyssä. Hyödykekaupassa on samanaikaisesti tarjolla enemmän strategiavaihtoehtoja ja uusia johdannaistuotteita on kehitetty. Ajan myötä sijoittajien kiinnostus näitä johdannaisia kohtaan on kasvanut.

Maataloushyödykkeiden futuurimarkkinoilla voidaan erottaa kaksi toimijaluokkaa: kaupalliset toimijat, jotka ovat keskeisiä toimijoita fyysisten positioiden ostossa ja myynnissä, ja sijoittajat, kuten hedge-rahastot, sijoitusrahastot ja valtioiden omistamat sijoitusyhtiöt. Vaikka markkinoiden perustekijöihin perustuva keinottelu helpottaa riskinhallintaa ja hinnanmuodostusta, muiden kuin kaupallisten toimijoiden toiminnan huomattava lisääntyminen viime vuosina on kasvattanut keinottelukuplien riskiä maataloushyödykkeiden futuurimarkkinoilla.

Näille markkinoille suuntautuvat sijoitukset ovat lisääntyneet huomattavasti vuoden 2006 alusta lähtien, mikä näkyy markkinatoimijoiden hallussa olevien futuurisopimusten kokonaiskannassa. Hyödykkeiden johdannaismarkkinoilla tapahtuneen kasvun lisäksi johdannaiskauppa on vuodesta 2007 lähtien lisääntynyt huomattavasti (noin 30 %) pörssin ulkopuolisilla OTC-markkinoilla, joilla toiminta ei ole niin läpinäkyvää kuin maataloushyödykkeiden pörsseissä. Maataloushyödykkeiden futuurimarkkinoille kohdistuvat virrat saattavat heijastaa sijoittajien vetäytymistä muilta markkinoilta, erityisesti strukturoitujen sijoitustuotteiden markkinoilta, mikä on lisääntynyt huomattavasti vuoden 2007 puolivälissä alkaneen rahoituskriisin myötä. Samoin sijoitusten viimeaikainen äkillinen vetäytyminen maataloushyödykkeiden futuurimarkkinoilta saattaa osoittaa keinottelukuplan puhkeamista, kun sijoittajien on yleisen rahoituskriisin johdosta ollut pakko löytää lisää likviditeettiä.

Kun lyhyt ajanjakso otetaan huomioon, voidaan kuitenkin havaita vain heikko määrällinen kytkös futuurihintojen nousun ja spot-hintojen välillä. Spot-hintojen ja 12 kuukauden futuurihintojen välisten hintaerojen lähempi tarkastelu ei tuo selkeää näyttöä siitä, että kohoavat futuurihinnat olisivat vetäneet spot-hintoja ylös.

Joka tapauksessa viime vuosina joidenkin hyödykkeiden (erityisesti vehnän, soijan ja maissin) spot-hinnat ja futuurihinnat ovat poikenneet toisistaan merkittävällä tavalla, minkä vuoksi kaupallisten toimijoiden on hyvinkin saattanut olla vaikeampaa käyttää futuurimarkkinoita perinteisiin suojaustoimiin. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko hinnanmuodostus ja suojausmahdollisuudet markkinoilla tehokkaita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka hyödykkeiden hinnannousun ja asianomaisiin johdannaisiin suuntautuvien sijoitusvirtojen kasvun samanaikaisuus on silmiinpistävää, kaikki analyyttiset todisteet eivät tue sitä näkemystä, että keinottelu olisi ollut merkittävässä asemassa hinnanmuodostusprosessissa. Sen vuoksi vaikuttaisi aiheelliselta jatkaa maataloushyödykkeiden futuurimarkkinoiden seurantaa lähitulevaisuudessa ja tutkia, kuinka voidaan parhaiten välttää liiallista heilahtelua ja keinottelupositioiden huomattavaa kasaantumista, kun otetaan huomioon niistä aiheutuvat potentiaaliset haitat. Tältä perustalta komissio tarkastelee mahdollisuuksia ryhtyä tämän alan lainsäädäntöaloitteisiin.


http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0821:FIN:FI:HTML