Jokainen valitsee tiensä ja suuntansa minne menee!
Mutta se liiallinen dokaaminen ei sitä onnellisuutta tuo, mutta silloin tällöin juhliminen ja hauskan pito on ainakin minusta mukavaa ja suotavaa
Mutta se liiallinen dokaaminen ei sitä onnellisuutta tuo, mutta silloin tällöin juhliminen ja hauskan pito on ainakin minusta mukavaa ja suotavaa
Vastaukset 4
Vanhimmat
sen sopivan tavan itselleen. Riippuvaisuuteen taipuvaisilla se hauskan pito loppuu jossain vaiheessa sen juoman kanssa ja alkaa helvetti. Sen kun vain aina tietäisi missä vaiheessa se sellaiseksi muuttuu.
Itse kävin läpi aikamoisen myllytyksen ja nyt löydän ilon aiheita aika pienestäkin, mutta vain jos en juo YHTÄÄN.
Ilta on hauska vain jos pidättäydyn kokonaan alkoholista. Vaikka uskon, että kykenisin yhden illan viettämään ns. kohtuullisen määrän kanssa niin sen kohtuullisen määrän juominen tuottaisi minulle vain halun saada lisää eikä minulla silloin olisi enää hauskaa, kun koko ajan pitäisi olla kontrolli päällä, että ei tällä kertaa ota liikaa ja sitten kun muiden silmä välttää eli seuraavana päivänä joisin kotona yksikseni itseni sammuksiin ja siitä se putki olisi taas auki - EI KIITOS, ei sellaista elämää enää minulle. Minulla on hauskaa, kun minun ei tarvitse juoda :)
Tietenkin on olemassa hyvin pieni joukko heikkoluonteisia, jotka sitten alkoholisoituvat.
Mutta suurin osa ei ole sellaisia. Pitää vaan vähän tuntea itseään ja pitää kontrolli. Monilla heikkoluonteisilla tulee sitten kaikenmaailman muutkin häiriöt jonossa.
monta alkoholistia, joka pystyy sanomaan alkoholille ei. Se vaatii luonteen lujuutta, todellista päättäväisyyttä.
Meillä itse kullakin on omat kipupisteemme. On helppo sanoa toista heikkoluontoiseksi asiassa, joka on itselle helppo. Alentuva ymmärtäminenkin on yhdenlainen heikkous. Jotkut tulevat siitä jopa riippuvaiseksi - riippuvuuksia kun on niin lukemattomia :)
En tiedä yhtään ihmistä, joka olisi vailla mitään heikkoutta - kukaan meistä ei ole täydellinen. Minusta se on onni. Täydellinen ihminen on ajatuksenakin kauhistus.