Jos tämä Barbi-hallitus

Sosiaaliturvan näkökulmasta tämän hetken keskeisin kysymys on työttömyys ja sen ohella talouskasvun taso ja kesto. Kasvu on sidoksissa kansainvälisen talouden kehitykseen. Nykytilanteessa ihmisiä ei saisi rangaista heikentämällä mahdollisuuksia selvitä tilanteesta, koska omat mahdollisuudet vaikuttaa työllistymiseen ovat yhä heikkenemässä. Pahin tilanne on koulutettujen nuorten heikko työllistyminen, jonka seurauksia voi vain arvailla.

Sosiaalimenojen BKT-osuuden painaminen nykyistä alemmaksi edellyttää riittävää talouskasvua lähivuosina. Mikäli valtiontalouden tasapainotus vaatii lisäsäästöjä, saatetaan säästöt kohdistaa jälleen sosiaaliturvaan. Poliittisia virheitä on mm. veroalennuksen kohdistamienn rikkaille, nuorten lapsiperheiden tilan kurjistaminen ja nuorisotyöttömyyden kehno hoito ja ylipäätänsä surkea työllisyystilanteen hoitamattomuus.

Euroopan talous- ja rahaunionin, EMU:n kolmannen vaiheen toteuttamisella tähdätään talouden vakauttamiseen, joka vahvistaa sosiaaliturvan rahoituksen perusteita. Mikäli taloudellinen kehitys ei ole ollut ennakoidun myönteistä tai maata kohtaa ulkoinen shokki, maan sisäisten tekijöiden on joustettava. Entisen kaltaisiin rahapoliittisiin keinoihin ei enää voi turvautua. EU-mailla on edessään tiukan finanssi- ja rahapolitiikan aika. Se saattaa merkitä lisäpaineita sosiaaliturvan rahoitukselle.

Suomella on kuitenkin etua siitä, että maassa on vahvat perinteet kolmikantayhteistyöstä, jolloin on olemassa puitteet mekanismeista, joilla mm. kilpailukykyä, taloudellista kehitystä ja tuotannontekijäkorvauksia voidaan sopeuttaa vallitsevaan tilanteeseen.

Työttömyyden taso on toinen sosiaaliturvan lähivuosien avainkysymys. Työttömyyden pienentyminen keventäisi sosiaaliturvan rahoituspaineita kahdella tapaa: työttömyysturvan menot pienentyisivät ja sosiaaliturvan rahoituspohja vahvistuisi verotulojen kasvun myötä. Korkea työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, uhkaa kuitenkin jäädä pysyväksi ilmiöksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Osa nykyisistä pitkäaikaistyöttömästä - erityisesti yli 50-vuotiaista - on hyvin vaikeasti työllistettävissä normaalien työmarkkinoiden kautta. Työnantajat ovat surutta irtisanoneet ikääntyviä pois työelämästä, eikä hallitus ole tehnyt tällekään asialle mitään.

Pitkäaikaistyöttömyys lisää sosiaalista syrjäytymistä ja turvattomuutta. Kaupunkien sosiaalinen eriytyminen ja sosiaaliset ongelmat ovat vaarassa kasvaa. Jo nyt joidenkin alueiden työttömyysaste on huomattavan korkeampi, johtuen paikallisen yritystoiminnan lopettamisesta.

Herääkin kysymys mitä virheitä hallitus on viimeaikoina tehnyt ja kuinka kauaskantoisia ovat
niiden vaikutukset?