Ollaan oltu pari vuotta yhdessä ja meillä menee suht hyvin. Ainoa asia mikä ahdistaa on poikaystävän alkoholinkäyttö. Hän ei itse näe asiaa ongelmana. Hänen perheessään alkoholinkäyttö on vapaata ja luultavasti hänen vanhemmillaankin on jonkin sortin alkoholiongelma. Omat vanhempani juovat kohtuudella eivätkä esim koskaan ostaneet minulle alkoholia kun olin alaikäinen.
Minua pelottaa että jonakin päivänä hänellä on alkoholiriippuvuus. Toistaiseksi poikaystäväni on kunnioittanut mielipidettäni tämän asian suhteen, eikä ole juonut liikaa jos olen pyytänyt. Minua kuitenkin pelottaa että jonakin päivänä hän ei välitä enää miltä minusta tuntuu vaan juo niin paljon kuin haluaa.. En osaa ottaa asiaa puheeksi koska hän loukkaantuisi ja lopulta luultavasti riitelisimme. Yleensä kun hän lähtee baariin ja sanon ettei juo liikaa, hän luulee että vain nipotan mutta oikeasti olen huolissani hänen terveydestään ja muutenkin tulevaisuudesta... Onko vika minussa vai onko teidän mielestä ihan aiheellista olla huolissaan? Kiitos.
Minua pelottaa että jonakin päivänä hänellä on alkoholiriippuvuus. Toistaiseksi poikaystäväni on kunnioittanut mielipidettäni tämän asian suhteen, eikä ole juonut liikaa jos olen pyytänyt. Minua kuitenkin pelottaa että jonakin päivänä hän ei välitä enää miltä minusta tuntuu vaan juo niin paljon kuin haluaa.. En osaa ottaa asiaa puheeksi koska hän loukkaantuisi ja lopulta luultavasti riitelisimme. Yleensä kun hän lähtee baariin ja sanon ettei juo liikaa, hän luulee että vain nipotan mutta oikeasti olen huolissani hänen terveydestään ja muutenkin tulevaisuudesta... Onko vika minussa vai onko teidän mielestä ihan aiheellista olla huolissaan? Kiitos.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Millä tavoin hänen juomisensa on mielestäsi liikaa ?
Aika monihan käyttää paljon, mutta harvemmin, pystyy lopettamaan. Toisaalta on suurkuluttajia ja erikseen sitten alkoholistit. Alkoholismi kehittyy pikkuhiljaa, aika vaikea on sanoa, kenestä tulee alkoholisti.
Mutta teillä on ongelma, sinä et pidä hänen juomisestaan ja hän loukkaantuu sanomisistasi, sehän on hankalaa, jos hän omasta mielestään ei j´käytä liikaa.Niin voi hyvinkin olla, jos vaikka vertaa kavereihin. Yhteensovittelusta siinä on kyse.
Mietin vielä, että millaisia ongelmia hänen juomisensa aiheuttaa sinulle? Voithan yrittää kertoa niistä miehellesi. Toisaalta ongelmia tulee siitäkin, jos juomatavat ovat erilaiset.
E tuossa auta muu kuin keskustelu, yleensä vain itseään voi muuttaa, varsinkin, jos toinen ei näe ongelmaa olevankaan.
No joka viikko on sellaista tissuttelua, pari kaljaa muutaman kerran viikossa. Välillä kun löytyy jokin juhlan aihe, hän pystyy vetäisemään puolikkaan kossupullon melko nopeaan raakana. Ja itse kun en pysty edes nielemään raakaa viinaa, tuo tuntuu aika hurjalta... Ei hän ole alkoholisti, mutta pelkään että hän tulee sellaiseksi. Emme siis asu vielä yhdessä, mutta suunnittelemme yhteenmuuttoa ja kaikki sujuu muutenkin todella hyvin. En halua nalkuttaa turhasta mutta en voi muuttaa yhteen ennenkuin olen varma ettei tästä asiasta tule ongelmaa. Kun hän juo liikaa, minun on vaikea itse nauttia esim baari-illasta. Olen todella onnellinen kun minulla on juuri hänet mutta juomatapamme ovat todellakin erilaiset ja itse kun olen tottunut juomaan melko harvoin niin hänen juomisensa tuntuu entistä pahemmalta. Ja kiitos vinkistä, otan kyllä asian puheeksi ennemmin tai myöhemmin hänen kanssaan :)
Useanpana päivänä viikossa tissuttelu ja usein humalaan juominen on 19v jo huolestuttavaa. Mennäänpä kymmenen vuotta eteenpäin, niin 99% kaverillasi on jo paha alkoholiriippuvuus. Loppu elämä juopon tai kuivilla olevan juopon kanssa ei ole ihmisarvoista elämää, se on veitsenterällä olemista. Ehdotappa kaverillesi vaikkapa vuoden täys raittiutta ja katso miten siitä suoriutuu!
kuule miehiä on pilvin pimein mailmassa. älä jää kiinni tommoseen. se ei opi kohtuukäyttäjäksi.
sinuna en haaskaisi aikaa. löydät paemman tyypin, ihan varmasti. kunnioita itseäsi ja jätä se jätkä pulloineen bilettämään.
ja vielä jäät odottelemaan baarissapörräjää, turhaa touhua!
Elikkä otin asian puheeksi. Ja kuten arvasin hän loukkaantui (olisin kyllä kieltämättä voinut asetella sanani paremmin..) mutta uskon että hän ymmärsi mitä ajoin takaa. Sanoin että olen huolissani hänen terveydestään ja pelkääväni että hän alkaa vielä joskus juoda liikaa. Hän lupasi ettei minun tarvitse huolehtia asiasta enää. En tiedä uskonko vai en, oikeastaan sillä ei ole mitään väliä, koska pääasia on että hän tietää nyt miltä minusta tuntuu ja loppu on hänestä itsestään kiinni. Kiitos vielä kaikista vastauksista. Ja missään tapauksessa en aio jättää häntä.
toivottavasti et tule tänne mutaman vuoden päästä itkeskelemään pentu kainalossa ryyppäävän miehen lupauksien pettämisiä
Oon sun kaa samaa mieltä ja haluaisin varoittaakin tai ainkakin pistää miettimään. Itse olen vasta 18 vuotias ja ex-poikaystäväni on 21. Olimme seurustelleet vuoden ja tämä vuosi oli elämäni rankin. Alkoholiongelmat alkoivat jo 4 kk seurustelun kohdalla mutten osannut suhtautua asiaan vaan luulin että tämä on väliaikaista. Hänellä oli muutenkin huono kausi menneillään ja uskoin että se helpottaa. Kun otin asian puheeksi hän suuttui aina. Nyt olemme siine tilanteessa että hän ei osaa kontrolloida itseään. Jos hän ottaa torstaina niin hän ottaa myös perjantaina ja lauantaina. Me emme voi käydä yhdessä ulkona sillä hänen alkoholinkäytöstä tulee heti riita ja hän alkaa huutaa ja haukkuu mua. Jos sanon jotain takas niin hän saa raivarin ja lyö jonkun oven siinä vierestä paskaksi. Ei sekään ole uutta että kun nään hänet baari illan jälkeen niin hänen kasvonsa on veressä kun hän oli yöllä tehnyt jotain mitä ei edes muista. Pyydän kaikkia jotka lukevat tätä että JÄTTÄKÄÄ TÄLLAINEN MIES AJOISSA. jos ongelmat alkaa näin nuorena niin ne ei varmasti lopu. Kukaan ei antsaitse tällaista elämää nuoren alkoholistin rinnalla. olen jo eronnut hänestä mutta pysyimme silti kavereina. Hän kohtelee mua nykyäänkin samalla tavalla kuin ennen ja en pääse pois tästä tilanteesta..oon todella ahdistunut
Jep, ois itekki pitäny tajuta ajoissa jättää leikki kesken ja viheltää peli poikki. Täällä sitä nukutaan sohvannurkassa kun poikakaveri tuli kotiin vasta luokkakavereidensa luota jälleen haisten vanhalle viinalle. Nyt on vaikea enää perus kun ollaan muutetttu yhteen joten tätäpä sitten kestetään. Muut naiset oikeesti, älkää olko niin tyhmiä ja jääkö alkoholiriippuvaisen viereen.... Se ei miksikään muutu vaikka kuinka niin toivotte ja aattelette. Löydätte takuulla miehen joka on arvojesi mukaisia. Nyt yritän painaa itkussa päätä tyynyyn ja koittaa saada unta vaikka harmittaa hirveesti...
Näin on. Ei alkoholistia voi parantaa, pakene vuorille ja pelasta itsesi. Ainoa keino pelastua alkoholistilta, on välittömästi mennä Al-Annon kerhon kokoukseen ja turvautua samanhenkiseen toveriseuraan. Siellä sitten työntelette löylykauhoja toistennne perceisiin ja kirjoittelette tekaistuja aloituksia ja nostelette 5 suotta vanhoja ketjuja etusivulle suoli24 huuhaaportaalin puliukkopalstalle ja koette valtavaa ylemmyyden tuntoa niitä ihmisiä kohtaan, joilla vielä on poikaystävä.
30 vuotta sitten samassa tilanteessa - ja nyt helvetissä. Jätä se mies kiireesti!
Näin on, juoppo puoliso pitää jättää välittömästi. Heti tekemään avioeroilmoitusta ja ilmoittelemaan soskulle, että puli pitää hakea pois. Ei alkoholistia voi parantaa, ei sellaista voi auttaa. Sairastunut parntumattomaan alkoholisairauteen, josta voi vain toipua, koko lopun ikänsä, löylykauhakerhossa samanhenkisessä toveripiirissä. Itsellesi ainoa keino on hankkiutua A.-Annoniin, ystävien luo. Siellälohdutatte toisianne ja kerrotte kauhukertomuksia entisistä puolisoistanne, lopun ikänne, päivä kerrrallaan.
Toisen alkoholin käytöstä on toki hyvä keskustella jos kokee asian ongelmalliseksi. Täytyy vaan tarkkaa miettiä milloin asian ottaa puheeksi. Mikään ei ole niin ärsyttävää kun esim. baarissa juomisesta huomautteleva puoliso. Hyvin äkkiä tahti vaan kiihtyy kun tunteet kuumenee, varsinkin jos paikalla on kavereita tai muuta väkeä joiden reaktiot yleensä, ikävä kyllä, ovat mallia "mitä toi nyt sulle nalkuttaa..."
Eli kahden kesken ja selvinpäin asiallinen keskustelu. Jos se ei aiheuta tilanteeseen minkäänlaista muutosta niin on ehkä syytä miettiä tulevaisuutta tarkemmin. Ja jos toinen vetää aina pultit kun juominen tulee esille... Mieti vielä tarkemmin.
Paras lopettaja on haimatulehdus, maksavaurio, keltaisuus.
Tietää, että seuraavan kerran saattaa henki lähteä.
Silloin puliveivari tai aivonsa juonut pukupelle osaa lopettaa.
Kaikki juopot kokevat elimistön pettämisen, ennemmin tai myöhemmin.
Ensin menee kuitenkin aivot....ja rahat.
Nauttikaa alkoholista ja tulkaa viisaammiksi,
juomalla saa ystäviä, naisia ja rahaa.
Eikös ne mene niin....sitten kepeät ja ystävälliset kyydit.
Joskus näkee keltaisen ihmisen menevän kadulla alkon kassissa.
Tietäisipä miten kivuliasta se on lopulta vuotaa kuiviin tai tukehtua vatsaansa.