Heinäluoman haastattelu eläkekaappauksesta

”Eero Heinäluoma puhuu eläkkeistä täyttä roskaa”
POLITIIKKA
19.3.2009 klo 5.00

Pekka Perttula nostaa V.J. Sukselaisen suureen arvoon suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana. Kuva: Pentti Manninen
Ex-puoluejohtaja Eero Heinäluoman (sd.) tapa kirjoittaa uudelleen poliittista historiaa ”eläkekaappauksista” saa tyrmäävää kritiikkiä keskustalaiselta tutkijalta.
- Heinäluoma sotkee asioita iloisesti ja puhuu roskaa, V.J. Sukselaisesta väitöskirjaa valmisteleva Pekka Perttula sanoo Verkkoapilalle.

- Heinäluoman logiikalla Paavo Lipponen (sd.) se vasta suuri rosvo on, kun hän vuonna 1996 poisti kansaneläkkeen pohjaosan, tutkija lataa.
Sunnuntaihaastattelu
Eero Heinäluoman sunnuntainen haastattelu Itä- ja Länsi-Savo lehdissä on nostattanut kulmakarvoja poliittisen historian tuntijoissa. Entinen demarijohtaja tulkitsi, että Matti Vanhasen hallituksen yritys nostaa eläkeikä 65 vuoteen oli ”yritys kaapata toisen kerran eläkerahat, se oli vuoden 1956 toisinto”.
Heinäluoma maalaili, että ”vuonna 1956 maalaisliiton (nykyinen keskusta) johtama vähemmistöhallitus konfiskoi (julisti menetetyksi) palkansaajien siihen mennessä kertyneet eläkesäästöt…hallitus oli rahapulassa ja otti rahat käyttöönsä”.
”Huonot tiedot”
Perttulan mielestä Heinäluomalla on huonot tiedot.
- Hän puhuu urbaania legendaa. Totuuden kanssa sillä ei ole paljon tekemistä.
Suomalaisen kansaneläkejärjestelmän pohja luotiin 1937. Urho Kekkosen (ml.) viides hallitus – maalaisliiton ja demarien enemmistöhallitus – antoi vuonna 1955 esityksen kansaneläkelain uudistamisesta.
Kun Kekkosesta tuli presidentti maaliskuussa 1956, enemmistöhallituksen johtoon astui K.A. Fagerholm (sd.). Se kuittasi uudistuksen ja eduskunnan siihen tekemät korotukset, ja hallitsi vuoden 1957 toukokuun loppuun saakka.
”Mahdoton tilimäärä”
Suomalaiset olivat maksaneet Kansaneläkelaitokseen henkilökohtaisille tileille eläkemaksuja. Laitoksessa oli vuonna 1956 kaksi miljoonaa henkilökohtaista tiliä. Palkansaajien maksu oli yksi prosentti palkasta. Työnantajat maksoivat saman verran.
Perttulan mukaan tilien määrä oli ”mahdoton”. Uudistuksessa ne yhdistettiin Kelan yhteiseen kassaan. Samalla eläkkeitä nostettiin, ne kaksinkertaistuivat.
Kansaneläkelaki muutettiin peruseläkettä antavaksi järjestelmäksi, ansiosidonnaisuudesta luovuttiin. Fagerholmin hallituksen ohjelmassa oli kuitenkin jo henkisen alan työntekijöiden sinne uittama itu ansioeläkejärjestelmän rakentamisesta. Perustettiin komitea. Työeläkejärjestelmä toteutui vasta 1962 Veikko Kokkolan (sd) nimissä tehdyn eduskunta-aloitteen pohjalta.
”Suurempi kuin Kuusi”
Perttulaa kaivelee, että Heinäluoma maalaa maalaisliiton Sukselaisesta mörkökuvaa.
Väitöskirjan tekijä kohottaa kansaneläkemies Sukselaisen suomalaisen hyvinvoinnin visionääriksi, jopa suuremmaksi kuin hyvinvointivaltion puolijumalaksi nostettu Pekka Kuusi (sd.). Perttulan mukaan yhteisöllisyyden arvoa korostava Sukselainen oivalsi paljon ennen Kuusta sosiaalipolitiikan, kansantalouden ja yhteiskuntapolitiikan yhteenkuuluvuuden.
- Sukselainen puhui jo sodan aikana, että sosiaalimeno ei ole kansantaloutta rasittava meno, vaan ostokyvyn siirtämistä kansalaisten kesken.
Perttulan mukaan Sukselainen, avioton ja maaton poika, ymmärsi maan arvon myös sosiaalipolitiikan välineenä. Torpparien vapauttaminen 1920-luvulla oli sosiaalireformi, samoin sodan jälkeinen asutuspolitiikka. Ne olivat Santeri Alkion köyhän asian ajamista käytännössä niin, että ihminen saattoi hallita omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan.
”SDP ei ymmärrä”
Perttula sanoo, että maa on tuossa ajattelussa jotakin paljon enemmän kuin materiaa tai kaupantekoväline.
- Työn ja pääoman ristiriitaan ja kuluttajat - tuottajat –illuusioon suomalaisen yhteiskunnan jakaneet sosialidemokraatit eivät ole sitä koskaan ymmärtäneet, hän väittää.
Samaan oman elämän hallintaan Sukselaisen ajattelussa liittyy myös kansaneläkejärjestelmä. Sukselaisen mukaan työeläkekään ei ole vain työntekijän ja työnantajan välinen asia: Kaikki suomalaiset maksavat kustannukset tuotteiden hinnoissa.
Aikaansa edellä Sukselainen oli Perttulan mielestä myös siinä, että hän puhui seutusuunnittelusta ja teollistuneen maatalousyhteiskunnan olemuksesta jo sodan jälkeen.
”Entä Koskelan Elina?”
- Mitä enemmän olen väitöskirjani myötä perehtynyt suomalaisen hyvinvointivaltion syntyyn, sitä enemmän epäilen sosialidemokratian roolia sen suurimpana tukijalkana ja rakentajana, Perttula sanoo.
Hän huomauttaa, että Ruotsin demarit ajoivat maahan kaikille tarkoitetun tasaeläkejärjestelmän 1946.
- Suomessa sosialidemokraatit ovat alusta alkaen olleet palkkasidonnaisen sosiaaliturvan ajajia. Se rajaa Suomen kaltaisessa maassa ison joukon ulkopuolelle. Kun pitäisi puhua koko kansan puolesta, SDP puhuu työväen suojelusta.
Perttula äityy ottamaan esimerkin Väinö Linnan Pentinkulma-trilogiasta; eikö Koskelan Elina olisi ansainnut kansaneläkettä vuonna 1957?
- Siis nainen, joka hoiti taloa, kun punapäällikkö Akseli oli vankileirillä, nainen, joka menetti kolme poikaansa sodassa ja joka hoiti kotona miehensä ikääntyvää ja höperöityvää Alma-äitiä, mutta joka ei koskaan ollut palkkatyössä, Perttula kuvaa.

Heinäluoma VALEHTELEE äänestäjille!

SDP, lupa valehdella