Miten muuten omien kokemustenne perusteella toteutuvat nuo eri valmistajien antamat kulutusarviot? Olisi mukava, että eri merkkien osalta kerrottaisiin rehellisiä kokemuksia. Mikä vaikutus on käytännössä automaattivaihteistolla/manuaalilaatikolla.
Ovatko tehtaiden ilmoittamat kulutuslukemat käytännössä realistisia vai ainoastaan mahdollisia ajettaessa alamäkeen tuulen suunnan ollessa suotuisan.
Ovatko tehtaiden ilmoittamat kulutuslukemat käytännössä realistisia vai ainoastaan mahdollisia ajettaessa alamäkeen tuulen suunnan ollessa suotuisan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
diisel 1,4Hdi. Sillä pääsee maantiellä alle valmistajan arvojen, kaupungissa ei niinpaljon alle. Tietenkin ajotyyli ratkaisee paljon. Bensakoneista en tiedä.
Eiköhän nuo testit aika standardoituja ole, siis keskenään suhteellisen hyvin verrannollisia.
Itse pääsen ilmoitettuihin lukemiin ja allekin, mutten yleensä jaksa ajella matka-ajoja kuuttakymppiä. Normaalivauhdeilla menee se 20% enemmän, kuin normikulutukset olisivat...
autosi kuluttavan vähemmän maantie ajossa vaikka nopeus on melkein kaksinkertainen.Ei siihen mitään testiä tarvitse.Otat kunnollisen vaakan ja punnitset nesteen ainee ja vertaa esim. euroopassa jalostettuun shell bensaan.Ja sieltä se ero tulee, kas kun nesteen aine sisältää ilmaa huomattavasti enemmän kuin muiden jalostamojen.Ja sitä kautta litrassa on vähemmän energiaa
Eipä ole jutussasi juurikaan mitään järkeä.
oli järkeä, että saksalainen bensa painaa litralta melkein 50 grammaa enemmän kuin nesteen.Ja sieltä se kulutus ero tulee.Kas kun sitä ilmaa saa sinne moottoriin muutakin kautta kuin ruiskun läpi poltto-aineessa vietynä.Tämä on ollut aina selvä asia että jos auto kuluttaa nesteen ainetta 10l/100 km, niin esim saksassa jalostettua shellin ainetta menee 9l/100km.Kun otat asiasta selvää, niin et luule niin paljon.Käytä sitä tieto-konettasi muuhunkin kuin muiden morkkaamiseen ja opit joskus jotain etkä jää typerykseksi
...............
Shell ja Neste molemmat käyttävät ETBE/MTBE eettereitä bensoissaan jolloin happipitoisuus on noin 2-3%. Lisäksi hapen molekyylipaino on suurempi kun vedyn jonka se korvaa hiilivetyketjussa, tästä seuraa että hapetettu Be painaa noin 750g/l ja hapettamaton Be 700g/l. Sitäpaitsi 50g/l painavanpaa hiilivetypohjaista polttoainetta kutsutaan dieseliksi. Kokeileppa hitsata kaasulla happipullo kiinni ja mieti miksi ei oikein onnistu, voi olla että sillä hapen syöttämisessä on jotain tekemistä tehon/lämpämäärän kanssa. Lopuksi EU-alueella myytävä Be on standardin EN ISO 12185 mukaista jossa tiheys määritellään.
joka autolla reilusti alle valmistajan ilmoituksen, varsinkin sen kaupunkikulutuksen, nytkin alla auto jonka kaupunkikulutus on 5,8 mutta ajan täällä pk-seudun ruuhkissa 23 km suuntaansa joka päivä ja kulutus on 4,7-4,9 L/100km maantie kulutus on 4,3 ja siihen helposti, paitsi motarilla menee 5.
Eu yhdistetty on 4,8 ja nyt 127 tkm jälkeen laskettu on 4,65.
Edelliesellä autolla yhdistetty oli 6,3 ja minun ajolla keskikulutukseksi tuli 5,25. ajoin sillä 580 tkm.
Kaupungissa vaikuttaa eniten se ettei turhaan jarruttelle pyrkii ajamaan jarruttamatta, niin valoista kuin risteyksistä. Eli ennakoimaan.
Uudet dieselit vievät koeajoissa kymmeniä prosentteja yli ilmoitetun.
Johtuu webastosta, tai laturin sähköllä lämmityksestä.
Dieseleissä ei pitäisi puhua litrakulutuksista,
koska energiasisältö on 13% enemmän kuin bensassa
Samoin hiilidioksidipäästö on dieselin litrasta enemmän.
20 vuotta sitten Volkswagenin ilmoitus ajovalojen
kulutuslisästä oli puoli litraa sadalla.
EU perusti komitean samoin 20 vuotta sitten tutkimaan
energiaa säästäviä päivävaloja. Eivät halunne toimia oikein.
Omassa testissä ajonopeus vaikuttaa prosentin km/h kohti.
Nyt on kuitenkin kulutettava ylimääräistä, koska muilla on kiire.
Olisipa jossain testi, paljonko mistäkin letkun litrasta
on saatu koemoottorin akselilta kilowattitunteja.
Pumpuissa olisi oikeampi hinta euroa/kilowattitunti tai kilojoule?